Vietnamin sodan tausta
John F. Kennedy todella oli USA:n historian ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa katolinen presidentti, vieläpä Kolumbuksen ritari, mutta hän pyrki erottamaan uskonnon politiikasta, mikä on vastoin Vatikaanin politiikkaa ja kanonista oikeutta, eli hän ei ollut paavin näkökulmasta kunnon katolilainen. Toisin kuin nimellisesti kristitty paavilainen George W. Bush, jota on jopa kutsuttu Amerikan ensimmäiseksi katoliseksi presidentiksi, tai Ronald Reagan, joka loi viralliset diplomaattisuhteet Vatikaaniin ja sai palveluksistaan palkinnoksi Maltan ritarikunnan kunniajäsenyyden. Sekös suututti katolisia piirejä.
Katolilaiset Amerikan CIA:ssa pitivät John F. Kennedyä petturina ja teurastajana. Kolme viikkoa ennen murhaansa Dallasissa presidentti Kennedy määräsi vallankaappauksen kiihkokatolista Etelä-Vietnamin hallitusta vastaan Saigonissa. Kennedyn valtuutuksella murhattiin geopoliittisista syistä Etelä-Vietnamin presidentti Ngo Dinh Diem ja hänen kaksi veljeään.
-Sherman Skolnick, The Public Execution of John F. Kennedy, 2003
Kiihkokatolinen ja Vietnamin ei-katolilaisia julmasti sortanut Diem, josta Kennedy halusi lopulta eroon, oli noussut alunperin valtaan Amerikan katolisen hierarkian, ennen kaikkea sen päämiehen, paavi Pius XII:n hyvän ystävän, kardinaali Spellmanin avulla.
Spellmanin hyökkäys Ho Tsi Minhin vallankumousta vastaan oli ensimmäinen merkki hänen sekaantumisesta Vietnamin politiikkaan. Vaikka harva tiesi sen, kardinaalilla oli suuri rooli entisen New Yorkin asukkaan ja vasta Etelä-Vietnamin johtajaksi nimitetyn Ngo Dinh Diemin poliittisen uran luomisessa. Diemissä Spellman näki kenessä tahansa johtajassa halutut ominaisuudet: kiihkeä katolilaisuuden ja kommunismin vastaisuuden.
-John Cooney, The American Pope, 1984
Presidenttiehdokkaat Kennedy ja Nixon, keskellä kardinaali Spellman, Al Smithin muistoillallisella vuonna 1960
Spellmanin rooli Vietnamin sodan lobbaamisessa oli niin suuri, että sitä on jopa sanottu "Spellyn sodaksi", ja rintamalla tiuhaan vieraillut Spellman kutsui sotilaita "Kristuksen sotureiksi". Siis taas yksi katolinen ristiretki lisää historian sivuille.
Kardinaali Francis Spellman New Yorkista oli USA:n Vietnamin joukkojen vikaari. Hän oli myös epävirallinen yhteyshenkilö paavin ja USA:n ulkoministerin John Foster Dullesin ja siten hänen veljensä [Maltan ritari] Allenin välillä, joka oli CIA:n johtaja.
-Avro Manhattan, Murder in the Vatican, 1985
Vietnamin sodan poliittista ja sotilaallista taustaa on kuvailtu lukemattomin kirjoitetuin ja puhutuin sanoin. Kuitenkaan mitään ei ole sanottu yhdestä suurimmista voimista sen takana, siis uskonnon, tässä tapauksessa katolisen kirkon ja sen diplomaattisen vastineen, Vatikaanin roolia. Niiden aktiivinen rooli ei ole vain spekulaatiota. Se on historiallinen tosiasia, yhtä konkreettinen kuin USA:n läsnäolo tai Aasian kommunismin massiivinen sissivastarinta. Kahden jälkimmäisen toimia on tarkasteltu tuhansissa kirjoissa, mutta edellisen ei, edes yhteenvetäen. Katolista kirkkoa on pidettävä päätekijänä Vietnamin konfliktin syntymisessä, eskaloitumisessa ja etenemisessä. Tämä uskonnollinen innoitus auttoi aivan alusta alkaen liikkeelle lumivyöryn, joka tuli aiheuttamaan loputonta kärsimystä Aasian ja Amerikan mantereilla.
-Avro Manhattan, Vietnam: Why Did We Go?, 1984
Yksi Vietnamin sodan perussyistä oli CIA:n sotilasvaltuuskunnan edistämä katolilaisten massamuutto pohjoisesta etelään.
[CIA:n sotilasvaltuuskunta Saigonissa (SMM)] teki kaikkensa edistääkseen satojen tuhansien Vietnamin "katolilaisten" muuttoa pohjoisesta lupauksilla turvallisuudesta, ruoasta, maasta ja vapaudesta etelässä ja uhkailemalla, että Pohjois-Vietnamin kommunistit ja Kiina lahtaisivat heidät, jos he jäisivät pohjoiseen.
Tästä katolilaisten siirrosta… Vietnamin pohjoisista maakunnista etelään… tuli SMM:n tärkein tehtävä ja yksi Vietnamin sodan perussyistä…
Kun ajattelee hetken tätä valtavaa ihmisen aiheuttamaa ongelmaa, alkaa ymmärtämään, että Vietnamin "ongelman" olivat laukaisseet meidän omat ihmiset vähän sen jälkeen, kun Geneven neuvottelut saatettiin päätökseen. Mikään mikä tapahtui näiden kolmenkymmenen sotavuoden (1945-1975) aikana, ei ollut niin kohtalokasta kuin näiden 1,1 miljoonan "katolilaisen" siirto pohjoisesta etelään aikana, jolloin etelällä oli tuskin hallitusta… He olivat rahattomia, kodittomia, ilmaan ruokaa ja ei-haluttuja. Heistä tuli väistämättä rosvoja, kapinallisia ja tykinruokaa sodalle, joka syttyi myöhemmin.
-Col. L. Fletcher Prouty, J.F.K.: The CIA, Vietnam, and the Plot to Assassinate John F. Kennedy, 1992, s. 66-67
Mutta Kennedy halusi siis estää Vietnamin sodan laajentumisen, ja vain päivä hänen murhansa jälkeen tapahtui seuraavaa:
Launtaina 23.11.1963 klo 8.30 aamulla CIA:n johtaja John McConea kuljettanut limusiini ajoi Valkoisen talon pihaan... Hän oli siellä myös hoitamassa yhtä asiaa ennen kuin osallistuisi presidentinvaihdokseen liittyviin toimenpiteisiin - allekirjoittamassa kansallisen turvallisuuden muistiota numero 278, salaiseksi julistettua asiakirjaa, joka välittömästi kumosi John Kennedyn päätöksen Vietnamin sodan eskaloitumisen estämiseksi.
-Robert Morrow, First Hand Knowledge, 1993
Kennedyn murhan katolinen yhteys
Freed muistaa [ent. CIA:n johtaja, Maltan ritari William] Colbyn ja Clinen välisen keskustelun, jota kaiketi voisi kutsua sivistyneeksi. "Se oli varsin outoa, sillä aihe, jonka he valitsivat, oli että milloin on hyväksyttävää salamurhata valtion päämies", totesi Freed. Colby esitti teologiseksi ja filosofisesti perinpohjaiseksi kutsumansa lähestymistavan. Hän sanoi, että katolinen kirkko oli jo kauan punninnut tätä kysymystä ja oli Colbyn mielestä päässyt viisaaseen lopputulokseen: "On hyväksyttävää salamurhata tyranni [lue: paavin valtaa vastustava valtiomies]", hän totesi.
-Mark Lane, Plausible Denial, 1991
Syntipukiksi etukäteen valittu Lee Harvey Oswald työskenteli CIA:lle ja oli sukua jesuiittapapille.
Lee Oswaldin osallisuus tuo mielenkiintoisen näkökulman. Hänen serkkunsa sanotaan olevan jesuiittapappi. Ja se on tosiasia, että Lee Oswald kutsuttiin Springhillin jesuiittayliopistoon Alabamassa kertomaan toimistaan kaksi viikkoa ennen Kennedyn murhaa. Jesuiittojen osallisuudella on selvä yhtäläisyys Lincolnin murhaan.
-Emanuel M. Josephson, The Federal Reserve Conspiracy and Rockefellers, 1968
Oswald oli ollut tekemisissä Maltan ritari Clay Shaw:n kanssa, jonka Jim Garrison todisti olleen Vatikaanille työskentelevän CIA:n agentti ja osallinen Kennedyn murhaan, ja David Ferrien, joka oli käynyt jesuiittakouluja ja opiskellut katoliseksi papiksi. Garrison siis myös haastoi Shaw:n oikeuteen, mutta hänet vapautettiin syytteistä.
Joten jos Clay Shaw on osallinen, Maltan ritari ja korkealla tasolla CIA:ssa, hän ei voi upota. Siksi oikeudenkäynti oli puolueellinen. Tuomari oli asettunut Garrisonia vastaan. Shaw:n puolustus oli ennennäkemätön. Puolustusasianajajan takana oli mies kuiskimassa hänelle. Se ei ole sallittua oikeussalissa. Shaw TÄYTYI todeta syyttömäksi, koska jos hänet todettaisiin syylliseksi, CIA kaatuisi samalla. Ja sitten seuraisi vallankumous. Joten Clay Shaw täytyi todeta syyttömäksi.
-Eric Jon Phelps (The Spectrum, 2000)
Korkean tason CIA-mies, Maltan ritari Raymond Rocca suojeli ritarikaveriaan Shaw:ta:
Yksi keskeisistä henkilöistä CIA:n suorittamassa Garrisonin toimiston tarkkailussa oli Raymond Rocca. Rocca lähetti CIA:n asianajajalle, Lawrence Houstonille kaiken Garrisoniin mustamaalaamiseen kelpaavan tiedon, minkä löysi. Roccan joukot keräsivät tietoa Shaw:n oikeudenkäynnin valamiehistä. On ilmeistä, että sitä oli kerätty sitä varten, että valamiehiä voitaisiin kiristää tai että heidän luotettavuutensa, ja siten tuomio, voitaisiin kyseenalaistaa julkisesti siinä tapauksessa, jos Shaw tuomittaisiin syylliseksi.
-Simon (vaticanassassins.org)
David Ferrie pappisseminaarissa
Tuohon aikaan CIA:n johtaja oli Maltan ritari ja Los Angelesin jesuiittayliopiston johtokunnan jäsen John McCone, joka oli myöhemmin avainroolissa CIA:n ja puhelinlaitos ITT:n johdon yhteensaattamisessa. Kennedyn murhan aikoihin kaikki puhelimet menivät mykäksi Washingtonissa puoleksi tunniksi. Oliko asialla yksi ITT:n sisäpiiriläisistä, Maltan ritari Francis D. Flanagan?
Garrison osoitti myös FBI:n osallistuneen murhaan. FBI:n johtaja J. Edgar Hoover oli 33. asteen vapaamuurari, joka oli John Loftusin mukaan osallistunut Vatikaanin maanalaisten kuljetusten kautta Amerikkaan tuotujen natsirikollisten maahan sijoittamiseen. Hooverin avainmies FBI:ssa oli Maltan ritari Cartha DeLoach, jonka Garrison todisti pimittäneen todisteita ja joka oli myös Kennedyn murhan myötä valtaan nousseen jesuiittojen kouluttaman varapresidentin, Lyndon B. Johnsonin luottomies FBI:ssa. DeLoach oli tehnyt diilin Ford-pomo Lee Iacoccan kanssa, joka myös oli Maltan ritari. Iacoccan alaisuudessa toiminut Carl Renas ajoi Kennedyn murha-auton (Ford Lincoln) Washingtonista Cincinnatiin, jossa siitä tuhottiin todisteita vaihtamalla tuulilasin kromireunus, jossa oli useampaan ampujaan viittaava luodinreikä.
... Aloin myös käydä viikonloppuretriiteissä, joissa jesuiitat saivat kahdenkeskisissä omantunnon tutkiskeluissa minut kohtaamaan sen, miten elin elämääni.
-Lee Iacocca, Iacocca: An Autobiography, 1984
Jesuiittayhteyksistä on syytä mainita vielä se, että sotilastiedustelupalvelun, jolla oli miehiä murhapaikalla, johtaja oli jesuiittojen kouluttama katolilainen, Joseph F. Carroll, ja presidentin turvallisuudesta vastaavan Yhdysvaltain salaisen palvelun johtaja oli samoin katolilainen James Rowley, jonka veli Francis oli jesuiittapappi. Rowley oli siis vastuussa siitä, että turvamiehet käskettiin pois paikaltaan ennen Kennedyn auton siirtymistä Dealey Plazalle.
Ja vielä mielenkiintoinen lainaus liittyen "JFK"-elokuvaan, jonka ohjasi Oliver Stone, joka on ilmeinen jesuiittojen sätkynukke. Onhan hän läpeensä jesuiittojen kouluttaman Fidel Castron vankka tukija ja tehnyt yhteistyötä yhteiskunnallisesti painavissa elokuvissa jesuiittojen ystävien, Martin ja Charlien Sheenin kanssa (Wall Street ja Vietnam-elokuva Platoon). Heidän oikea sukunimensä on Estevez, ja taiteilijanimi tulee vaikutusvaltaiselta katoliselta piispalta, Fulton J. Sheeniltä.
Yksi hengellisten harjoitusten perusohjeista on, että jos esimies sanoo, että musta on valkoista ja valkoinen mustaa, niin näin se vain on. Se kuuluu hänen [Ignatius Loyolan] hengellisiin harjoituksiin. Juuri sitä lainataan JFK-elokuvassa, kun Kevin Costner sanoo ihmisille: "Kuulkaa ihmiset, meidän täytyy alkaa ajatella niin kuin CIA. Musta on valkoista ja valkoinen mustaa." Sillä jesuiitat paljastivat tuottaneensa elokuvan.
-Eric Jon Phelps (The Spectrum, 2000)
Sionistiyhteys
Kennedy myös vastusti Israelin ydinaseistamista, ja hänellä oli siten vastassaan myös sionistit ja Israelin hallitus. Tämän kertoo kirjassaan "Final Judgment" Michael Collins Piper, jonka Phelps myöntää olleen oikeassa Mossadin osallisuudesta, mutta esittää kirjasta myös perusteltua kritiikkiä:
Final Judgmentin suuret puutteet ovat seuraavat:
1. Ulkomaansuhteiden neuvostoa (CFR) ei mainita lainkaan hänen kirjansa varsinaisessa sisällössä. CFR:stä on vain yksi maininta siinä yhteydessä, kun hän arvioi kirjaa yhdessä liitteessä.
2. Maltan ritarikunnasta ei ole mitään mainintaa. Tämä on kriittinen virhe, koska [James Jesus] Angleton oli Maltan ritari, kuten myös William F. Buckley Jr., John McCone, Clay Shaw, Henry Luce ja Alexander Haig Jr., jotka kaikki nimetään kirjassa.
3. Siinä ei ole mitään mainintaa salaisesta tapaamisesta kaikkien murhan tekijämiesten kesken Clint Murchisonin kartanolla murhaa edeltävänä iltana. Paikalla olivat J. Edgar Hoover, John McCloy, Carlos Marcello, Lyndon Johnson ja muiden muassa Jack Ruby.
-Eric Jon Phelps
Warrenin komissio
Salaliiton peittelyssä tärkeässä roolissa ollut Warrenin komissio oli salaseurojen edustajien miehittämä:
Earl Warren, korkeimman oikeuden ylituomari - vapaamuurari
Richard Russell Jr., senaattori - vapaamuurari
John Sherman Cooper, senaattori - Skull and Bones, CFR
Hale Boggs, kongressiedustaja
Gerald Ford, kongressiedustaja - vapaamuurari, CFR
Allen Welsh Dulles, ent. CIA:n pääjohtaja - Maltan ritari, CFR
John J. McCloy, ent. Maailmanpankin puheenjohtaja - CFR
Muistakaa että korkean tason vapaamuurarit ja katoliset veljeskunnat tekevät yhteistyötä, onhan esimerkiksi Skottilainen riitti käytännössä jesuiittojen luomus:
Aatelismies de Bonneville muodosti 25 ns. korkean asteen chapterin Clermontin jesuiittayliopistossa Pariisissa 1754. Stuartin kuningashuoneen kannattajat, jotka olivat enimmäkseen skotteja, olivat tehneet Clermontin yliopistosta itselleen suojapaikan. Kun yksi näistä asteista oli "Skottilainen Mestari", uusi Charlestonissa 1801 järjestäytynyt ryhmä antoi näille asteille nimeksi "Skottilainen Riitti", mikä on aina siitä lähtien ollut riitin nimenä ympäri maailmaa.
-William O. Peterson, Masonic Quiz Book “Ask Me Another, Brother”, 1951
http://maallikkoapuri.blogspot.com/2009/03/jesuiitat-ja-vapaamuurariuden.html
Lähteitä:
http://www.pacinst.com/terrorists/chapter8/kennedy.html
http://www.whale.to/b/phelps3.html
http://www.whale.to/b/kennedy_q.html
http://www.whale.to/b/pope.html
http://reformation.org/vietnam.html
http://truthseeker2473.blogspot.com/2010/06/jfk-assassination-and-vatican.html
http://www.mosquitonet.com/~prewett/spellmanlist.html
*muokattu viimeksi 29.03.2011
