Hollywoodin jesuiittateatteri - katolisen kirkon rooli filmiteollisuuden luomisessa

Jesuiittateatteri oli jesuiittayliopistojen harjoittamaa näyttämötaidetta 1500-, 1600- ja 1700-luvuilla, jolla oli kulta-aikanaan vaikutuksia myös koko taiteenlajiin. Voi olla hieman yllättävää kuulla, että jesuiitoilla ja katolisella kirkolla oli merkittävä rooli myös Hollywoodin filmiteollisuuden luomisessa.

... Silloin, kun hänestä [isä Daniel J. Stack] tuli kirkkoherra, Blessed Sacrament-seurakunnasta oli tullut suosittu paikka elokuvastudioille. Seurakuntalaisia käytettiin usein avustajina, ja itse isä Stackia käytettiin usein teknisenä neuvonantajana arvioimaan kohtauksen uskonnollista totuudenmukaisuutta. Seurakunnalla oli niin keskeinen asema elokuvayhteisössä, että sen kirkossa perustettiin ensimmäinen ammattijärjestö elokuvakäsikirjoittajille ja -näyttelijöille, joka oli nykyisten ammattiliittojen edeltäjä. Tästä läheisestä suhteesta johtuen studiot, kuten Universal, Keystone, Lasky, Francis Ford Company ja Christie Studios lupautuivat auliisti auttamaan seurakuntaa sen rahankeruuponnistuksissa...

http://blessedsacramenthollywood.org/history/history_12.htm

Hays Code oli vuosina 1930-1968 käytetty ohjesäännöstö, jonka mukaan päätettiin, mitä elokuvissa sai suurelle yleisölle näyttää. Sen syntyhistoria oli seuraavanlainen:

Monen kuukauden ajan vuonna 1929 Martin Quigley, Joseph Breen, jesuiittapappi Daniel A. Lord, jesuiittapappi FitzGeorge Dinneen ja isä Wilfred Parsons (katolisen America-lehden päätoimittaja) keskustelivat uuden ja tiukemman käyttäytymiskoodin tarpeesta elokuvissa. Chicagon kardinaali George W. Munderleinin siunauksella isä Lord laati ohjesäännöstön, joka tuli myöhemmin tunnetuksi nimillä "The Production Code", "The Code" ja "The Hays Code".

http://en.wikipedia.org/wiki/Will_H._Hays

Suuri sananvalta filmiteollisuudessa oli myös katolisella CLOD-järjestöllä, jonka tehtävä oli valvoa sitä, ettei elokuvissa ollut katolisen kirkon kannalta epätoivottavaa sisältöä. Voitaisiinko siis yleistäen sanoa, että juutalaiset tekivät elokuvia, mutta katolilaiset sanelivat, minkälaisia elokuvia saa tehdä. Eli niin kuin muillakin elämänalueilla, juutalaisia on usein näkyvillä paikoilla, mutta viimeinen sana on katolisella kirkolla.

Suurlähettiläs [Maltan ritari] Joseph Kennedy oli puhunut viittällekymmenelle Hollywoodin johtavista juutalaisista elokuvantekijöistä salaisessa kokouksessa (1941) yhden heistä kotona. Hän oli tiukasti vaatinut heitä olemaan protestoimatta juutalaisina ja pidättäytymään ilmaisemasta julkisesti juutalaista raivoaan saksalaisia kohtaan... Kennedyn vaatimuksen seurauksena kaikki Hollywoodin juutalaiskihot esiintyivät julkisesti suruaan peitellen.
-Ben Hecht, The Child of the Century, 1954

Eric Jon Phelpsin näkemys siitä, kuka Hollywoodia pyörittää:

Las Vegas on pääosin mafian hallussa. Mutta kaikki suuret mafiaperheet ovat katolilaisia, ja ne ovat KAIKKI paavin, tai New Yorkin kardinaalin alaisia - koska komissio, siis mafiakomissio toimii New Yorkissa. Frank Costello oli mafiakomission jäsen, ja hän oli Maltan ritarin ja elokuvamoguli Joe Kennedyn läheinen henkilökohtainen ystävä. Eikä mikään ole muuttunut. Eli korkea-arvoiset ritarit ovat korkea-arvoisten mafiosojen - Gambinot, Luccheset ja Columbot, kaikkien näiden hyviä kamuja. Ja he kontrolloivat Hollywoodia, eivät juutalaiset. Hollywoodin juutalaiset ovat vain kulissimiehiä ja työskentelevät mafialle ja kardinaalille, aivan niin kuin Arlen Spector politiikan puolella. Arlen Spector oli Spellyn [kardinaali Spellmanin] juutalainen [Kennedyn] murhassa eikä hän koskaan puhunut siitä mitään.

http://www.theforbiddenknowledge.com/hardtruth/blackpope.htm

Kuten aiemmin kerroin, Viacomin, joka omistaa yhden Hollywoodin kuudesta suuresta elokuvayhtiöstä, juutalainen omistaja/johtaja Sumner Redstone on jesuiitta-koulutettu, Foxin omistaja/johtaja Rupert Murdoch on paavillinen ritari, kuten Roy Disney, ja Disneyn hallituksen pitkäaikainen jäsen on ollut jesuiittapappi Leo J. O'Donovan.

Marco Poncen tekemä kuva














Useimmissa Hollywood-ekokuvissa jesuitismin vaikutus on hienovaraista, mutta joissakin se taas on hyvinkin ilmeistä, kuten Vittorio Vivaldin mukaan jesuiittaveljeskuntaan kuuluvan Mel Gibsonin elokuvassa "Passion of the Christ":

"Passion"-elokuvassa on kaikki klassisen jesuiittojen "hengellisen harjoituksen" tunnusmerkit, jossa jesuiitat altistavat kokelaan mielikuvituksen kaikelle Kristuksen kivulle ja kärsimykselle.
-F. Tupper Saussy

http://maallikkoapuri.blogspot.com/2010/05/hollywoodin-paavilliset-ritarit.html
http://maallikkoapuri.blogspot.com/2009/10/amerikan-media-juutalaisten-vai-cfrn.html