keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Jesuiitat latinalaisessa Amerikassa - Paraguayn jesuiittavaltioista fasismiin ja kommunistiseen vapautuksen teologiaan

Paraguayn jesuiittavaltiot - kommunistivaltion prototyyppi

Jesuiitat tulivat Etelä-Amerikkaan 1570-luvun paikkeilla ja vuodesta 1609 lähtien he pääsivät toteuttamaan unelmaansa ikiomasta valtiosta, kun sinne perustettiin ensimmäinen jesuiittavaltio. Näitä jesuiittojen hallitsemia ja guarani-intiaanien asuttamia pääosin Paraguayn alueella sijainneita valtioita oli kaikkiaan 30, ja niitä on kutsuttu vaihtelevasti mm. viidakkoutopioiksi tai teokraattisiksi hirmuhallinnoiksi. Jesuiittavaltiot kuihtuivat hiljalleen pois sen jälkeen, kun jesuiitat karkotettiin Espanjan hallitsemilta alueilta vuonna 1767. Kenties huomionarvoisinta on kuitenkin se, että ne olivat modernin kommunistivaltion esiasteita.

Kun jesuiitat olivat saanut kasvatettua niin uskollisen ja kuuliaisen sukupolven, he seuraavaksi ottivat käyttöön oman hallintojärjestelmänsä ja yrittivät onnistuneesti toteuttaa tämän valtion, jonka Plato jo muinoin näki ennalta ja jota nykypäivän sosialistit meille tarjoavat. Itse asiassa heidän valtiomuotonsa oli juuri ja nimenomaan kommunismia, jota kuuluisa [Etienne] Cabet nyt yrittää pystyttää lähes samoille alueille; ainoana erona se, että jesuiitat asettivat itsensä valtion tai yhteisön asemaan.
-G.B. Nicolini, History of the Jesuits: their origin, progress, doctrines, and designs, 1889, s. 303

Paraguayn [jesuiittavaltioiden] kokeilun kommunismi on todellakin niiden monien poliittisten hankkeiden todellinen prototyyppi, jotka ovat maailmalla edenneet Ranskan vallankumouksesta lähtien ja erityisesti suuren vuosien 1914-1918 sodan jälkeen kaikkialla siellä, missä Rooman etujoukot ovat kyenneet riittävän voimallisesti ja pitkään työskentelemään pintakuohun alla puhaltaakseen elämää jesuiittakamarillan ohjelmaan.
-J. Findlater, The Revolutionary Movement: A Diagnosis of World Disorders, 1933, s. 78


Jopa katolinen ensyklopedia myöntää jesuiittavaltioiden olleen kommunistisia järjestelmiä, vaikka kuvaileekin niitä hilpeyttä herättävän apologeettisesti:

Talouden perustana [jesuiittavaltioissa] oli eräänlainen kommunismi, joka kuitenkin erosi oleellisesti nykyisestä samannimisestä järjestelmästä ja oli pääasiallisesti teokratia. Gelpi y Ferro kirjoitti: "Jesuiitat toteuttivat kristillisessä yhteisössään kaiken, mikä on hyvää eikä mitään, mikä on huonoa nykyajan sosialistien ja kommunistien hankkeissa.
-Catholic Encyclopedia


Katolinen kirkko ja kommunismi

Espanjalaisen Etelä-Amerikan vapaussodat, jesuiitat ja vapaamuurarit

Niin kuin Euroopassa, jesuiitat ovat olleet merkittävässä roolissa latinalaisen Amerikan vallankumous- ja itsenäisyyssodissa. Ilmeisin esimerkki tästä on vuosina 1810-1821 käyty Meksikon itsenäisyyssota, jossa itsenäisyystaistelijoiden ensimmäinen johtaja oli jesuiittojen kouluttama katolinen pappi Miguel Hidalgo y Costilla, jota pidetään myös maan perustajaisänä. Ja nyt 2000-luvulla vallankumoustaistelijoita johtaa taas jesuiitta, sillä zapatistisen kansallisen vapautuksen armeijan (EZLN) johtohahmo Subcomandante Marcos on oikealta nimeltään Rafael Sebastian Guillen Vicente, joka kävi nuorena jesuiittakoulua, jossa oletettavasti tutustui vapautuksen teologiaan.

Argentiinan kansallissankari Jose de San Martin, jonka isästä tuli jesuiittoreduktioiden kuvernööri jesuiittojen karkotuksen jälkeen, oli vapaamuurari, kuten Simon Bolivar, jota pidetään hänen ohellaan espanjalaisen Etelä-Amerikan suurena vapauttajana. Yksi Argentiinan vuoden 1810 toukokuun vallankumouksen johtajista oli jesuiittojen kouluttama Julian Alvarez, joka oli tuolloin Argentiinan vapaamuurarien päämies. Hän otti avosylin vastaan Euroopassa perustetun vallankumouksellisen Lautaro-loosin, johon San Martin kuului, ja hankki sille toimintaansa tarvittavan varustuksen. Lautaro-loosiin kuului myös Bolivar sekä lukuisat muut latinalaisen Amerikan vapaussotien johtohahmot. Vihje siitä, kuka Argentiinaa todella johtaa, löytyy sen kansallistunnuksesta, toukokuun auringosta:



























Alemmassa kuvassa siis jesuiittojen tunnus, jossa toukokuun auringon tavoin sekä 16 suoraa että 16 kiemuraista sädettä.


Falangismi ja kommunistinen vapautuksen teologia - jesuiittojen hegeliläistä dialektiikkaa

Jesuitismin hengentuote vapautuksen teologia on lähinnä koodisana katoliselle kommunismille, jota jesuiittakenraali Adolfo Nicolas on kommentoinut näin:

Vapautuksen teologia on rohkea ja luova vastaus latinalaisen Amerikan sietämättömään tilanteeseen. Kuten muidenkin teologioiden kohdalla, se tarvitsee vuosia kypsyäkseen. On vahinko, ettei se ole saanut luottamuslausetta ja että pian siltä ollaan katkaisemassa siivet, ennen kuin se oppii lentämään. Se tarvitsee lisää aikaa.
-Adolfo Nicolas, jesuiittakenraali, 2008 (CNA)

Mutta, mikä tätä kurjuutta on latinalaiseen Amerikkaan tuonut? Ennen kaikkea Vatikaani ja toisen maailmansodan jälkeiset jesuitistisen natsi-liikkeen perintöön pohjautuvat fasistihallinnot:

Suunnitelma latinalaisen blokin luomisesta Hitlerin uuden järjestyksen suojissa otettiin jo esille. Tämän toteutumattoman hankkeen jatkajaksi toisen maailmansodan loppuvuosina tuli luonnollisesti Espanjan fasismi, jonka keskuudessa oli sattumoisin pyöritelty samanlaisia ideioita sen syntyhetkestä lähtien. Tämä hanke suunnattiin pääosin latinalaiseen Amerikkaan, ja rauhan häämöttäessä se lähti taas käyntiin. Se ei saanut käyttövoimaansa vain paikalliselta väestöltä, vaan suuresta espanjalais-latinalaisen blokin ideasta, jonka vetäjänä oli Francon iberialainen fasismi. Tämän latinalaisessa Amerikassa säilyneen fasismin pääpyrkimyksenä oli yhdistää kaikki natsi-, fasisti- ja falangistiliikkeet kautta Keski- ja Etelä-Amerikan. Tätä toimintaa harjoitettiin pääosin Francon Falange Exterior -osaston ja Amerikan eri diplomaatti- ja kulttuuriorganisaatioiden kautta, joiden tehtäväksi tuli yhdistää toisiinsa Espanjan Falange ja Portugalin Legiao Pyreneiden niemimaalla, ja fasistiliikkeet latinalaisessa Amerikassa. Kuuban Falange esimerkiksi liitettiin Meksikon Sinarquismo-liikkeeseen ja Argentiinan vallankaappauksiin Argentiinassa, ja sitten Brasiliassa, jotka seurasivat toisen maailmansodan päättymistä.
-Avro Manhattan, The Vatican in World Politics, 1949

Vatikaani on pitänyt Keski-Amerikan ihmiset tietämättömyydessä ja kurjuudessa jo neljä vuosisataa. On Vatikaanin intressi pitää kuristusotteensa näissä maissa. Se tekee sen joko joko El Salvadorin kuolemanpartioiden tai Nicaraguan jesuiittamarxistien avulla, kunhan ote ihmisistä säilyy. USA voisi protestanttisena maana luoda painetta, joka voisi vapauttaa ihmiset molemmista sotivista ryhmistä, mutta ei, sellaista painetta ei koskaan kohdisteta Vatikaaniin. Sen sijaan USA:sta näyttää tulevan aina vain enemmän Vatikaanin palvelija ja latinalaisen Amerikan mädännäisen tilan ylläpitäjä.
-Ronald Cooke, The Vatican Jesuit Global Conspiracy, 1985, s. 21

On yksi aikamme suurista tragedioista, että latinalaisen Amerikan ihmisille ei usein ole muuta vaihtoehtoa kuin valinta romanismin ja marxismin välillä, ja marxismi on sekin vielä jesuiittojen tuotos. Heille ei koskaan anneta mahdollisuutta valita niistä kumpaakaan, vaan protestantismi. [Viime vuosina se on saanut jossain määrin jalansijaa.] Protestantismista on tullut niin heikkoa, ja sen ovat niin monet selkärangattomat myöntyilijät pettäneet, ettei monille maailman kansoista enää ole tarjolla kelvollisia vaihtoehtoja. Silti, kun tarkastellaan maailmaa, protestanttiset maat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ovat ainoita, joissa on jäljellä edes jotain vapautta muistuttavaa.
-Ronald Cooke, The Vatican Jesuit Global Conspiracy, 1985, s. 22


Vapautuksen teologia on käytännön tasolla merkinnyt loputtomia sisällisotia, ja Douglas Brehm tiivistää sen näin:

Olen aivan täysin kyllästynyt siihen, mitä Keski- ja Etelä-Amerikassa tapahtuu, koska CIA on tukenut kaikkia näiden maiden valkoisia eurooppalaisia diktaattoreita, jesuiittojen pelatessa kummallakin puolella... Nämä ovat valkoisia ei-alkuperäisväestöön kuuluvia ihmisiä, jotka sortavat alkuperäisväestöä, joka sitten pakenee jesuiittojen syliin kommunismiin, jonka se näkee ratkaisuna CIA:n luomiin ongelmiin. Tätä vapautuksen teologia tarkoittaa...
-Douglas Brehm


Nicaragua on tästä erinomainen esimerkki:

USA:n pääkohde on Nicaraguan sandinistihallitus, jota pidetään nyt marxilaisena hallintona. Tosiasia on kuitenkin se, että sandinistihallituksessa on enemmän jesuiittoja ja jesuiittojen kontrolloimia henkilöitä, kuin koko Nicaraguassa on ihmisiä, jotka ovat lukeneet Marxin Pääomaa ensimmäistä kappaletta pidemmälle.
-New Solidarity, 25. huhtikuuta 1983 (The Vatican Jesuit Global Conspiracy, Ronald Cooke, 1985, s. 23)

Sandinistihallitukseen kuuluivat jesuiittojen kouluttama katolinen pappi Ernesto Cardenal ja hänen veljensä Fernando, joka oli jesuiittapappi, ja katolinen Maryknoll-pappi Miguel D'Escoto. Eli jesuiittojen kontrolloima CIA tuki jesuiittojen miehittämää kommunistista sandinistihallitusta vastaan taistelevia contra-sissejä, täysi farssi... ja Kolumbiassa:

… Vasemmistolaiset kansalaisjärjestöt ovat ottaneet jo vuosien ajan ensisijaiseksi tehtäväkseen Kolumbian hallituksen uskottavuuden romuttamisen. Bogotassa olevan USA:n suurlähetystön vuonna 2003 julkaisema sisäpoliittinen raportti "A Closer Look at Human Rights Statistics" vahvisti juuri sen. Sen mukaan kansalaisjärjestöjen analyysit - esimerkiksi jesuiittojen perustaman tutkimus- ja koulutuskeskuksen (Cinep) tekemät - ihmisoikeustilanteesta olivat voimakkaan puolueellisesti hallitusta vastaan samalla, kun jättivät huomioimatta sissien toimet…
-Wall Street Journal, 7. heinäkuuta 2008


Sen, miten jesuiittaveljeskunnan hierarkia oikeasti suhtautuu noiden aikojen Kolumbian presidenttiin, Alvaro Uribeen, paljastaa se, että hänet on kutsuttu luennoimaan jesuiittojen mahtavimpaan yliopistoon Amerikassa eli Georgetowniin.

Bogotan jesuiittayliopiston johtaja, Alvaro Uribe ja Kolumbian jesuiittaprovinsiaali Francisco de Roux.
















Jo aiemmin kävi ilmi, että Hugo Chavez ja Fidel Castro ovat jesuiittojen sätkynukkeja, ja Kuuban nykyinen johtaja Raul Castro on veljensä tavoin jesuiittojen kouluttama.

Näyttää siltä, että jesuiittojen tuki tälle hirviölle ei ollut virhe, vaan suunnitelmallista toimintaa. France Press-lehden pitkäaikainen Havannan kirjeenvaihtaja, argentiinalainen toimittaja Alfredo Munoz Unsain kertoo varsin paljastavan jutun. Isä Pedro Arrupe vieraili Kuubassa 1980-luvun alkupuolella, ja Munoz Unsain pääsi keskustelemaan häneen kanssaan useaan otteeseen. Yhdessä niistä musta paavi kertoili toimittajan mukaan perinteiset jesuiittajutut päättäen siihen, että hän oli hyvin tyytyväinen jesuiittojen työhön latinalaisessa Amerikassa, erityisesti monista heidän valmentamistaan oppilaista, jotka ovat myöhemmin päässeet korkean asemaan kaikilla elämänaloilla. "Mutta ette varmaan ole ylpeitä kaikista heistä", totesi Unsain lisäten siihen: "Fidel Castrohan oli yksi teidän oppilaistanne." Siihen Arrupe vastasi perinteiseen jesuiittatyyliin heittämällä vastakysymyksen: "Mikähän saa sinut olettamaan, ettemme ole ylpeitä Fidel Castrosta?"
-Servando Gonzalez, The Monster Next Door, 2000


Mainittakoon vielä, että Perun maolaisen Loistava polku-sissiliikkeen perustaja Abimael Guzman oli katolista koulua käynyt filosofian professori ja hänen seuraajansa liikkeen johtajana eli Julio Cesar Mezzich oli jesuiittojen kouluttama.

maanantai 25. lokakuuta 2010

CIA - Vatikaanin lonkero Amerikassa

CIA:n rikolliset toimet ovat tuttuja varsinkin vaihtoehtomedian seuraajille, mutta kovin meni heistäkään ei tiedä, mikä sen perimmäinen tarkoitus on, nimittäin toimia Vatikaanin valtapyrkimysten edistäjänä Amerikassa. Se käy selväksi, kun tarkastellaan CIA:n syntyhistoriaa ja sen virkailijoiden yhteyksiä katolisiin organisaatioihin kautta aikojen. Seuraava ote Penny Lernoux:n artikkelista katolisessa viikkolehdessä valottaa CIA:n edeltäjän, OSS:n toimia 2. maailmansodan aikoihin:

Sodan jälkeen Vatikaani, OSS, SS ja Maltan ritarikunnan eri haarat yhdistivät voimansa taistellakseen yhteistä Neuvosto-vihollista vastaan - ja auttaakseen natsirikollisia pakenemaan. Vuonna 1945, kun sodan lopputuloksesta ei ollut enää epäselvyyttä, OSS lähestyi Reinhard Gehleniä, joka oli Hitlerin itärintaman tiedustelun päällikkö. Tarkoituksena oli muovata Gehlenin organisaatio "OSS-johtoiseksi operaatioksi". Hanke oli niin onnistunut, että "Gehlen Org" muuttui Länsi-Saksan sodanjälkeiseksi tiedustelupalveluksi (BND) OSS:n seuraajan, CIA:n avulla ja rahoituksella.

OSS-Gehlen-hankkeen kanssa samanaikaisesti oli käynnissä "operaatio Paperclip", jossa Yhdysvaltoihin salakuljetettiin yli 900 saksalaista tiedemiestä. Gehlenin veli oli yhden Maltan ritarikunnan Rooman päämajan johtohenkilön sihteeri, ja ritarit toimivat aktiivisesti välittäjinä. Italialainen aristokraatti, paroni Luigi Parrilli, joka oli Maltan ritari, paavin kamariherra ja fasistien myötäilijä, osallistui SS-johtajien ja tulevan CIA:n johtajan, Allen Dullesin välisiin neuvotteluihin.

Samaan aikaan amiraali Ellery Stone, USA:n prokonsuli miehitetyssä Italiassa, lähetti James Jesus Angletonin, josta myöhemmin tuli CIA:n kiistelty vastatiedustelun johtaja, pelastamaan prinssi Valerio Borghesen hänet sotarikoksista kuolemaan tuominneen Italian vastarintaliikkeen mahdolliselta pidätykseltä. Borghese, joka pääsi pälkähästä nousten Italian sodanjälkeisen fasistiliikkeen johtavaksi poliitikoksi, oli Maltan ritari, ja kiitollisuuden osoituksena USA:n palveluksista hänelle ja muille ritareille Maltan ritarikunta myönsi Stonelle, Angletonille ja hänen kakkosmiehelleen [Raymond Rocca] ritarikunnan suurristin. Muita tämän tavoitellun kunnianosoituksen saajia olivat Reinhard Gehlen ja Trumanin Vatikaanin-lähettiläs Myron C. Taylor.
-National Catholic Reporter, 5. toukokuuta 1989


http://en.wikipedia.org/wiki/Vatican_Ratlines
http://en.wikipedia.org/wiki/Gehlen_Organization
http://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Paperclip
http://en.wikipedia.org/wiki/Junio_Valerio_Borghese
Reinhard Gehlen
Luigi Parrilli
Ellery W. Stone
James Jesus Angleton
Raymond Rocca
Myron C. Taylor

OSS:n johtaja oli Maltan ritari William J. Donovan, jolle paavi Pius XII myönsi myös Pyhän Sylvesterin ritarikunnan suurristin.

… Ajatelkaa, kuinka vahvaa näiden salaseurojen [Maltan ritarit, Opus Dei] jäsenien omistautuminen on "kansainvälisinä kirkon puolustajina". Se on tuskin edes salaisuus, että yksi katolisen eliitin suurimmista edistysaskelista "kirkon puolustamisessa" Amerikassa oli CIA:n luominen. CIA:n toimet eivät lähimainkaan rajoitu vain kansainväliseen tiedusteluun. Se toimii elimenä, jonka kautta amerikkalaiset salaseurojen jäsenet voivat salaisesti "avustaa" Pyhää Äitikirkkoa, jonka puolustajina he toimivat…

… [William J.] Donovan teki enemmän kirkon puolesta ja hyväksi kuin kukaan muu amerikkalainen, ja hänet palkittiin siitä korkeimmalla katolisella kunnianosoituksella [Pyhän Sylvesterin ritarikunnan suurristi], minkä kukaan amerikkalainen on saanut.
-Stephen D. Mumford, American Democracy and the Vatican, 1984


… Joten vuonna 1941 jesuiittaveljeskunta päätti, että tarvitaan uusi tiedustelupalvelu, joka tunnetaan nimellä OSS. Sen johtajaksi tuli katolilainen Maltan ritari William "Wild Bill Donovan". Kolme hänen alaistaan oli "kunnon katolilaisia" opiskeltuaan jesuiittayliopistoissa: katolilainen Maltan ritari William J. Casey, josta myöhemmin tuli CIA:n johtaja Reaganin hallinnon aikana, katolilainen Brittiläisen imperiumin ritari Louis Tordella, josta tuli sittemmin sodanjälkeisen Kansallisen turvallisuusviraston (NSA) johtaja ja katolilainen Maltan ritari Raymond Rocca, josta tuli CIA:n vastatiedusteluosaston apulaisjohtaja ja vastatiedustelupäällikkö James Jesus Angletonin oikea käsi.
-Eric Jon Phelps, vaticanassasins.org



Maltan ritarit ja jesuittojen apurit CIA:n johdossa

CIA:n johtajista ovat olleet Maltan ritareita aikajärjestyksessä Allen Dulles (1953-1961), jonka veljenpoika Avery Dulles oli merkittävä jesuiittapappi, John McCone (1961-1965) Kennedyn murhan aikoihin, William Colby (1973-1976), George H. W. Bush (1976-1977), William Casey (1981-1987), George Tenet (1997-2004) ja nykyinen johtaja Leon Panetta, joka on myös jesuiittojen kouluttama. Johtajista jesuiittojen kouluttamia ovat olleet myös Tenet, Casey ja Robert Gates (1991-1993). Suurin osa CIA:n apulaisjohtajista on aikojen saatossa ollut armeijan upseereita ja maanpuolustuskorkeakoulujen kasvatteja, mutta sillä postilla toimineista siviilihenkilöistä Maltan ritareita ovat olleet Tenet, Dulles ja Frank Carlucci ja jesuiittojen kouluttamia Tenet, Gates, John N. McMahon, Vernon Walters ja nykyinen apulaisjohtaja Michael J. Morell.

Eli pitäisikö sanoa, että CIA = Central Inquisition Agency...

perjantai 1. lokakuuta 2010

Hollywoodin jesuiittateatteri - katolisen kirkon rooli filmiteollisuuden luomisessa

Jesuiittateatteri oli jesuiittayliopistojen harjoittamaa näyttämötaidetta 1500-, 1600- ja 1700-luvuilla, jolla oli kulta-aikanaan vaikutuksia myös koko taiteenlajiin. Voi olla hieman yllättävää kuulla, että jesuiitoilla ja katolisella kirkolla oli merkittävä rooli myös Hollywoodin filmiteollisuuden luomisessa.

... Silloin, kun hänestä [isä Daniel J. Stack] tuli kirkkoherra, Blessed Sacrament-seurakunnasta oli tullut suosittu paikka elokuvastudioille. Seurakuntalaisia käytettiin usein avustajina, ja itse isä Stackia käytettiin usein teknisenä neuvonantajana arvioimaan kohtauksen uskonnollista totuudenmukaisuutta. Seurakunnalla oli niin keskeinen asema elokuvayhteisössä, että sen kirkossa perustettiin ensimmäinen ammattijärjestö elokuvakäsikirjoittajille ja -näyttelijöille, joka oli nykyisten ammattiliittojen edeltäjä. Tästä läheisestä suhteesta johtuen studiot, kuten Universal, Keystone, Lasky, Francis Ford Company ja Christie Studios lupautuivat auliisti auttamaan seurakuntaa sen rahankeruuponnistuksissa...


http://blessedsacramenthollywood.org/history/history_12.htm


Hays Code oli vuosina 1930-1968 käytetty ohjesäännöstö, jonka mukaan päätettiin, mitä elokuvissa sai suurelle yleisölle näyttää. Sen syntyhistoria oli seuraavanlainen:

Monen kuukauden ajan vuonna 1929 Martin Quigley, Joseph Breen, jesuiittapappi Daniel A. Lord, jesuiittapappi FitzGeorge Dinneen ja isä Wilfred Parsons (katolisen America-lehden päätoimittaja) keskustelivat uuden ja tiukemman käyttäytymiskoodin tarpeesta elokuvissa. Chicagon kardinaali George W. Munderleinin siunauksella isä Lord laati ohjesäännöstön, joka tuli myöhemmin tunnetuksi nimillä "The Production Code", "The Code" ja "The Hays Code".


http://en.wikipedia.org/wiki/Will_H._Hays


Suuri sananvalta filmiteollisuudessa oli myös katolisella CLOD-järjestöllä, jonka tehtävä oli valvoa sitä, ettei elokuvissa ollut katolisen kirkon kannalta epätoivottavaa sisältöä. Voitaisiinko siis yleistäen sanoa, että juutalaiset tekivät elokuvia, mutta katolilaiset sanelivat, minkälaisia elokuvia saa tehdä. Eli niin kuin muillakin elämänalueilla, juutalaisia on usein näkyvillä paikoilla, mutta viimeinen sana on katolisella kirkolla.

Suurlähettiläs [Maltan ritari] Joseph Kennedy oli puhunut viittällekymmenelle Hollywoodin johtavista juutalaisista elokuvantekijöistä salaisessa kokouksessa (1941) yhden heistä kotona. Hän oli tiukasti vaatinut heitä olemaan protestoimatta juutalaisina ja pidättäytymään ilmaisemasta julkisesti juutalaista raivoaan saksalaisia kohtaan... Kennedyn vaatimuksen seurauksena kaikki Hollywoodin juutalaiskihot esiintyivät julkisesti suruaan peitellen.
-Ben Hecht, The Child of the Century, 1954


Eric Jon Phelpsin näkemys siitä, kuka Hollywoodia pyörittää:

Las Vegas on pääosin mafian hallussa. Mutta kaikki suuret mafiaperheet ovat katolilaisia, ja ne ovat KAIKKI paavin, tai New Yorkin kardinaalin alaisia - koska komissio, siis mafiakomissio toimii New Yorkissa. Frank Costello oli mafiakomission jäsen, ja hän oli Maltan ritarin ja elokuvamoguli Joe Kennedyn läheinen henkilökohtainen ystävä. Eikä mikään ole muuttunut. Eli korkea-arvoiset ritarit ovat korkea-arvoisten mafiosojen - Gambinot, Luccheset ja Columbot, kaikkien näiden hyviä kamuja. Ja he kontrolloivat Hollywoodia, eivät juutalaiset. Hollywoodin juutalaiset ovat vain kulissimiehiä ja työskentelevät mafialle ja kardinaalille, aivan niin kuin Arlen Spector politiikan puolella. Arlen Spector oli Spellyn [kardinaali Spellmanin] juutalainen [Kennedyn] murhassa eikä hän koskaan puhunut siitä mitään.


http://www.theforbiddenknowledge.com/hardtruth/blackpope.htm


Kuten aiemmin kerroin, Viacomin, joka omistaa yhden Hollywoodin kuudesta suuresta elokuvayhtiöstä, juutalainen omistaja/johtaja Sumner Redstone on jesuiitta-koulutettu, Foxin omistaja/johtaja Rupert Murdoch on paavillinen ritari, kuten Roy Disney, ja Disneyn hallituksen pitkäaikainen jäsen on ollut jesuiittapappi Leo J. O'Donovan.

Marco Poncen tekemä kuva














Useimmissa Hollywood-ekokuvissa jesuitismin vaikutus on hienovaraista, mutta joissakin se taas on hyvinkin ilmeistä, kuten Vittorio Vivaldin mukaan jesuiittaveljeskuntaan kuuluvan Mel Gibsonin elokuvassa "Passion of the Christ":

"Passion"-elokuvassa on kaikki klassisen jesuiittojen "hengellisen harjoituksen" tunnusmerkit, jossa jesuiitat altistavat kokelaan mielikuvituksen kaikelle Kristuksen kivulle ja kärsimykselle.
-F. Tupper Saussy



http://maallikkoapuri.blogspot.com/2010/05/hollywoodin-paavilliset-ritarit.html
http://maallikkoapuri.blogspot.com/2009/10/amerikan-media-juutalaisten-vai-cfrn.html