[Yhdentynyt Eurooppa tulee olemaan] mahtavin katolinen suurvaltio, minkä maailma on koskaan tuntenut... suurin yksittäinen ihmismahti, mikä koskaan on nähty.
-paavi Johannes XXIII, 1963 (liebreich.com)
Me rukoilemme sen puolesta, että Euroopan unioni toteutuu viipymättä koko laajuudessaan ja toivomme, että sen rajoja siirretään itään päin.
-paavi Johannes Paavali II (The Pope Speaks, 1995, s. 401)
Euroopan perustajat, kuten Adenauer, De Gasperi ja Schuman nostivat [katolisen] kristinuskonsa poliittisen elämänsä keskiöön. Miten voitaisiin aliarvioida esimerkiksi sen merkitystä, että vuonna 1951, ennen Pariisin sopimuksen hyväksymiseen johtaneiden hienovaraisten neuvotteluiden aloittamista, he halusivat kokoontua benediktiiniluostariin Reinin varrella meditoimaan ja rukoilemaan.
-paavi Johannes Paavali II, 7. marraskuuta 2003 (liebreich.com)
Uudelleen pystytetty Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Näin on kommentoinut Euroopan yhdentymistä Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa vuosisatoja hallinneen Habsburgin suvun edustaja, Maltan ritari Otto von Habsburg (1922-2011):
[Euroopan] yhteisö elää pitkälti Pyhän Rooman keisarikunnan perinnöstä ammentaen, vaikka suurin osa siitä ammentavista ihmisistä ei tiedä, mihin heidän kulttuuriperimänsä pohjautuu.
-Otto von Habsburg, Maltan ritari, europarlamentaarikko (Germany and the Holy Roman Empire)
Näin hän kuvaili yhdessä Wienin museossa esillä olevaa kruunua:
Meillä on hallussa eurooppalainen symboli, joka kuuluu yhtä lailla kaikille Euroopan maille; se on Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan kruunu, johon tiivistyy Kaarle Suuren perintö.
-Otto von Habsburg, Maltan ritari, europarlamentaarikko (Germany and the Holy Roman Empire)
Kaarle Suurta pidetään yleisesti Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ensimmäisenä keisarina, ja hänen mukaansa nimetty Karlspreis jaetaan vuosittain Euroopan yhdentymistä edistäneelle merkkihenkilölle.
Sekään ei ollut sattumaa, että [Maltan ritari] Giscard ja Schmidt myöntyivät Belgian kompromissiehdotukseen edustamiensa maiden kahdenkeskiseen kokoukseen syyskuussa 1978 Aachenissa, Kaarle Suuren valtakeskuksessa ja hautauspaikassa. Symboliikkaa korostettiin voimakkaasti sekä Ranskassa että Saksassa; nämä kaksi johtajaa tekivät erityisvierailun Kaarle Suuren valtaistuimelle, ja katedraalissa pidettiin erityinen jumalanpalvelus; kokouksen lopuksi Giscard totesi: "Ehkä silloin, kun keskustelimme raha-asioista, Kaarle Suuren henki leijui yllämme."
Bernard Connolly, The Rotten Heart of Europe, 1995
EU:n katoliset juuret
Syventävää tietoa EU:n katolisista juurista antaa Richard Bennettin ja Michael de Semlyenin artikkeli. Tässä siitä ote:
Vuonna 1950 Schuman-suunnitelma ehdotti Saksan ja Ranskan hiili- ja terästeollisuuden ylikansallista yhteistyöstä, millä luotaisiin perusta Euroopan taloudelliselle yhtenäisyydelle. Kahden perinteisen vihollisen talouksien osittainen fuusioituminen takaisi rauhan säilymisen niiden välillä. Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ja Saksan liittokansleri [Maltan ritari] Konrad Adenauer allekirjoittivat sopimuksen, Pariisin sopimuksen, yksinä ranskalais-saksalaisen hiili- ja teräsliiton perustajista. He olivat kollegoidensa Jean Monnet'n ja Paul Henri Spaakin tavoin hartaita katolilaisia, joilla oli yhteinen visio menestyksekkäistä sodanjälkeisistä paaveista uudelleen katolisoidussa ja yhtenäisessä Euroopassa. Vatikaani on tekemässä Adenauerista ja Schumanista sekä Alcide de Gasperista, kaikista kolmesta "perustajaisästä", "pyhimyksiä" palkinnoksi uuden "katolisille periaatteille pohjautuvan" Euroopan luomisesta.
Vuonna 1957 Rooman sopimuksella perustettu EEC toi Ranskan ja Saksan seuraksi Italian, Hollannin, Belgian ja Luxemburgin poistaen kaupparajoitteita jäsenmaiden välillä ja yhtenäistäen niiden talouspolitiikkaa. Kaikille jotka jaksoivat lukea läpi ylipaksun sopimuskirjan, kävi selväksi, että hankkeen päämääränä oli alusta asti talouden kaapuun kiedottu poliittinen yhdentyminen, "yhä läheisempi liitto".
Vuonna 1962 esiteltiin yhteinen maatalouspolitiikka, johon kuului Euroopan yhteismarkkinat ja yhteinen hintapolitiikka, joka on poikkeuksetta suosinut ranskalaisia maanviljelijöitä. The Northwest Technocrat kommentoi tuolloin Euroopan yhteishankkeen kehitystä näin: "Fasismi on syntymässä uudelleen hienossa liikemiehen puvussa, ja Rooman sopimus pannaan vihdoin täytäntöön koko laajuudessaan. Unelma Pyhän Rooman keisarikunnan paluusta mahdiksi ja länsimaailman ns. kristillisten voimien hallitsijaksi ja ohjailijaksi ei ole kuollut, vaan vaanii jokaisen läntisen manner-Euroopan pääkaupungin odotushuoneessa ilmeten Euroopan yhteismarkkinoiden johtajien päättäväisyytenä uudelleen pystyttää Pyhä Rooman keisarikunta, mitä kaikkea se sisällään pitääkin!" Lähes 30 vuotta myöhemmin lontoolainen Sunday Telegraph ilmaisi saman huolen laajassa artikkelissa, jonka otsikko kysyi "Nytkö Pyhä Euroopan keisarikunta?". Siinä todettiin:
"Vatikaani tunnetusti ajattelee vuosisatojen tasolla. Paavi Johannes Paavali II:ssa meillä on modernin aikakauden poliittisin paavi. Se on suuntauksessa kohti Euroopan yhteismarkkinoiden federalismia ja tulevassa Itä-Euroopan maiden jäsenyydessä sekä Neuvostoliiton kuohunnassa, jossa paavi saattaa nähdä sitten Napoleonin kukistumisen tai vastauskonpuhdistuksen suurimman mahdollisuuden katolisen poliittisen vallan lisäämiseksi. Yhteismarkkinat itse syntyivät katolisten poliitikkojen, kuten saksalainen Adenauer, Paul Henri Spaak, Jean Monnet ja Robert Schuman, innoituksesta... EY:n sosiaalinen peruskirja ja Jacques Delorsin (Euroopan komission puheenjohtajan) sosialismi on kyllästetty katolisella sosiaaliopilla. Jos eurooppalainen federalismi voittaa, EY:stä todella tulee imperiumi. Sillä ei ole keisaria, mutta sillä on paavi. On vaikeaa olla ajattelematta, että [Karol] Wojtyla tiedostaa sen."
-Richard Bennett ja Michael de Semlyen, Papal Rome and the European Union
EU:n synnyttäneen Maastrichtin sopimuksen uskonnollisesta taustasta he jatkavat seuraavasti:
Uskonnollinen ulottuvuus, vaikkei niin ilmeinen, oli avainasemassa siinä, mitä oltiin luomassa. Kaikkein voimakkaimmin Maastrichtin sopimuksen etenemistä edistäneiden eurooppalaisten johtajien joukkoon kuuluivat Jacques Delors ja Hollannin pääministeri Ruud Lubbers (molemmat jesuiittojen kouluttamia) sekä hartaat katolilaiset Saksan liittokansleri Helmut Kohl ja Espanjan pääministeri Felipe Gonzales. Kaikki nämä neljä johtajaa olivat katolisen sosiaaliliikkeen tuotteita, joka uskoo, että "ei ole jalompaa pyrkimystä kuin maanosamme yhdistäminen", ja näkee idean yhtenäisesta Euroopasta ennen kaikkea katolisena käsitteenä.
-Richard Bennett ja Michael de Semlyen, Papal Rome and the European Union
Lisäksi on hyvä mainita, että kaikki EU:n aikakauden Euroopan komission puheenjohtajat ovat olleet katolilaisia: jo mainittu avoimesti uskonnollinen ja jesuiittojen kouluttama Delors; Jacques Santer; katolisessa yliopistossa kouluttautunut Romano Prodi; ja nykyinen puheenjohtaja Jose Manuel Barroso, jolla on tutkinto Amerikan jesuiittojen merkittävimmästä instituutiosta, Georgetownin yliopistosta.
Johannes Paavali II tullaan muistamaan henkilönä, jolla oli keskeinen rooli Euroopan uudelleenyhdistämisessä ja vapauden ja demokratian aatteiden edistämisessä meidän maanosassamme.
-Jose Manuel Barroso, 2. huhtikuuta 2005, (ipsnews.net)
Katolilainen Timo Soini - kenen asialla?
Olenko minä siis ainoa, joka näkee vahvaa ironiaa siinä, että Suomen "virallinen" EU-kriitikko Timo Soini on ainoa tietämäni suomalainen katolilainen poliitikko ja on käynyt myös luennoimassa Suomen Opus Dein keskuksessa? Soinin kaltaiset populistit ovat yleensä kontrolloitua oppositiota eli kulissien takana naruja vetelevän valtaeliitin sätkynukkeja. Politiikkaan tyytymättömät ihmiset äänestävät heitä luullen heidän olevan todellinen vaihtoehto valtapuolueille. Soinin kohdalla on hyvä myös kysyä, onko hän europarlamentissa Suomen kansan, niin kuin väittää olevansa, vai paavin asialla.
Lähteitä:
http://www.the-highway.com/eu_Bennett.html
http://www.endtime.net/engelsk/KEU.htm
http://www.bibliotecapleyades.net/sociopolitica/esp_sociopol_un02.htm
Lisänäyttöä siitä, että EU on Vatikaanin ja jesuiittojen luomus:
http://maallikkoapuri.blogspot.com/2010/11/eun-jesuiittapresidentti-van-rompuy.html
http://maallikkoapuri.blogspot.com/2011/02/euroopan-unionin-neuvoston-paamaja.html
Soinin läheinen neuvonantaja kuuluu Opus Deihin:
http://maallikkoapuri.blogspot.com/2011/12/timo-soinin-lahimies-kuuluu-opus-deihin.html
*muokattu viimeksi 14.12.2011
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti