Väestönvaihto etenee Suomessakin - media ja kiistäjät turvautuvat kompromettointiin, semantiikkaan ja sofismiin

Uuden hallituksen sisäministerin Mari Rantasen (PS) käytös sosiaalisessa mediassa kuohuttaa MTV Uutisten mukaan. Todellisuudessa tämä tarkoittaa sitä, että globalistit, vihervasemmistolaiset ja "suvaitsevaiset" somevaikuttajat ja poliitikot ovat öyhöttäneet siitä Twitterissä, ja "kuohunnan" aiheena on, että Rantanen on käyttänyt tunnistetta "väestönvaihto" somessa.

Pääsyy tälle on tietenkin uuden PS:n miehittämän hallituksen tiukempi maahanmuuttopolitiikka, jota edellä mainitut vastustavat, heille kun massamaahanmuutto, erityisesti kehitysmaalaisten, on pyhä lehmä. Sanaa "väestövaihto" yritetään siis käyttää laskelmoidusti lyömäaseena uutta hallitusta vastaan, toiveena hajottaa se ja torpata tiukempi maahanmuuttopolitiikka. 

Toisaalta jotkut saattavat olla aidosti hämmentyneitä termistä "väestönvaihto", sillä näkevät, että ympärillähän ylivoimaisesti suurin osa on edelleen ihan valkoihoisia ja sinisilmäisiä suomalaisia. Mutta ei kukaan ole väittänytkään, että täydellinen väestönvaihto olisi jo tapahtunut, vaan että se etenee vähitellen, mutta kiihtyvällä vauhdilla kohti sitä, että suomalaiset jäävät jopa vähemmistöksi omassa kotimaassaan. Jos nykyiset trendit jatkuvat, tai niiden annetaan jatkua, se voinee tapahtua jo muutaman sukupolven päästä. 

Väestönvaihdon etenemisen osoittavat tilastot

Tilastollinen tosiasia 1: Suomalaisten määrä vähenee tällä hetkellä koko ajan hyvin alhaisen syntyvyyden ja ikääntyvien suurten ikäluokkien lisääntyvien kuolemien takia. 

Koko maan kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna vain 1,32, mikä on vuodesta 1776 alkavan seurannan alhaisin luku! Kun eritellään kansanryhmittäin, niin kotimaisia kieliä puhuvien naisten kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna 1,29 oltuaan 1,44 vuonna 2021 ja vieraskielisten naisten 1,51 oltuaan 1,65 vuonna 2021. 

Samaan aikaan Suomessa kuoli 63219 ihmistä, ylivoimaisesti suurin osa heistä tietenkin eläkeikäisiä kantasuomalaisia, mikä oli lähes 10% enemmän kuin vuonna 2021. Kuolleiden määrä ja sen kasvu oli korkeimmalla tasolla sitten vuoden 1944, jolloin Suomi oli sodassa. 

Tilastollinen tosiasia 2: Ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa nopeasti johtuen massamaahanmuutosta.

Kun Suomeen tuli 2022 taas myös tuhansittain maahanmuuttajia, oli kokonaistuloksena, että kantasuomalaisten määrä väheni 22221 henkilöllä ja vieraskielisten määrä kasvoi 37950 henkilöllä, mikä on eniten ainankin 40 vuoteen, luultavasti koskaan. Huom.: tuohon ei ole edes laskettu mukaan ukrainalaisia, jotka saivat tilapäisen oleskeluluvan Ukrainan sodan takia.

Joka tapauksessa vieraskielisten määrä on kasvanut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana kovalla vauhdilla; 1990 Suomessa oli heitä 25000 eli vain yksi kahdestasadasta Suomen asukkaasta, vuonna 2022 jo puoli miljoonaa. Vieraskielisten määrä on 20-kertaistunut kolmessa vuosikymmenessä ja kaksinkertaistunut 10 vuodessa.

Tilastollinen tosiasia 3: Ulkomaalaistaustaisten suhteellinen määrä kasvaa myös, koska ulkomaalaistaustaisilla naisilla on selvästi korkeampi syntyvyys kuin kantasuomalaisilla naisilla ja koska ulkomaalaistaustaisten ikäjakauma on huomattavasti nuorempi kuin kantasuomalaisten.

Yllä nähtiin, että vieraskielisten naisten kokonaishedelmällisyysluku on selvästi korkeampi kuin kantasuomalaisten naisten. Ulkomaalaistaustaisten ryhmien ikärakenne on myös hyvin erilainen ja niissä lisääntymisiässä olevien naisten määrä on suhteellisesti paljon suurempi. Tästä johtuen ulkomaalaistaustaisten suhteellinen määrä tulee kasvamaan lähivuosina siinäkin tapauksessa, että maahanmuutto lopetettaisiin kokonaan.

Ero on massiivinen, kuten näette. On typerää tuudittautua siihen, että suomalaiset ovat vielä nyt valtava enemmistö, sillä jo pelkästään sen johdosta, että suuret ikäluokat kuolevat pois, ulkomaalaistaustaisen suhteellinen määrä kasvaa valtavasti parissa vuosikymmenessä. 

MDI:n ennusteen mukaan vieraskielisten määrä kasvaa 2020-2040 - jos nykyiset trendit jatkuvat - 490000 henkilöllä ja kotimaisia kieliä puhuvien määrä vähenee 450000 henkilöllä. Vuonna 2040 Suomessa olisi siten 900000 vieraskielistä ja kotimaisia kieliä puhuvia 4,7 miljoonaa, jolloin vieraskielisiä olisi väestöstä jo lähes kuudesosa (n. 16%), kun osuus on nyt n. 9%.

Tilastollinen tosiasia 4: Ei-valkoisten ulkomaalaistaustaisten, erityisesti muslimien, suhteellinen määrä kasvaa lähivuosikymmeninä eniten.

Yle uutisoi muutama vuosi sitten, että joka seitsemäs lapsi syntyy ulkomaalaistaustaiselle äidille ja että näistä äideistä 60%:lla on juuret Euroopan ulkopuolella. Vuonna 2022 vauvoista 15% syntyi vieraskielisille äideille. Synnyttäneiden lasten äitien kielen perusteella laskemalla vauvoista 8% syntyi aasialaisille tai afrikkalaisille naisille, kun noiden kansanryhmien osuus vieraskielisistä on vain 4%. Valkoisille ulkomaalaistaustaisille syntyy siis paljon vähemmän lapsia kuin ei-valkoisille. Kun vielä eritellään, niin arviolta lähes 6% vauvoista syntyi muslimitaustaisille naisille, kun muslimeja on koko väestöstä vielä vain hieman yli 2%. 

Muslimeilla on siis kaikista etnisistä ryhmistä korkein syntyvyys Suomessa, kuten koko Euroopassa:

Muslimien kokonaishedelmällisyysluku on Suomessa ja useimmissa Euroopan maissa vähintään 2,1, mikä vaaditaan väestömäärän pysymiseen ennallaan, kun ei-muslimeilla se on kaikissa maissa alle tuon, useimmissa maissa reilusti.

Alla vielä suuntaa-antavat ennusteet muslimien määrästä Euroopan maissa kolmessa skenaariossa: ei ollenkaan maahanmuuttoa, jonkin verran maahanmuuttoa ja paljon maahanmuuttoa.

Väestönvaihto pidemmällä muissa Länsi-Euroopan maissa, mutta Suomella sama suunta

Aiemmassa väestönvaihtoa käsittelevässä kirjoituksessa näytin lukuisten tilastojen avulla, että kehitys on paljon pidemmällä muissa Länsi-Euroopan maissa, erityisesti Ranskassa ja Ruotsissa. Suomen tilanne on kuitenkin parin sukupolven päästä maahanmuuton ja siihen liittyvien ongelmien suhteen sama kuin noissa maissa nyt, jos nykyisiä trendejä ei käännetä. 

Siinä valossa on vastuutonta heittää ylimalkaisesti tilastot harhaanjohtavasti esittämällä, että mitään väestön vaihtumiseen liittyvää uhkaa ei ole, kuten Turun kaupungin tutkimusjohtaja Timo Aro Twitterissä:

Harhaanjohtavaa tuossa on ensinnäkin se, että taas vedotaan siihen, että väestönvaihto ei ole totta, koska suomalaiset eivät ole vielä lähellekään vähemmistö koko maassa. Ei olekaan, mutta siihen suuntaan mennän vääjäämättä, jos maahanmuuttopolitiikkaa ei muuteta, ts. massamaahanmuuttoa ei lopeteta.

Toiseksi on harhaanjohtavaa laittaa koko Suomen kartta, jossa ylivoimaisesti suurin osa maasta näkyy valkoisena eli suomalaisena. Tuostakin voi silti nähdä, että joillekin alueille on jo nyt syntynyt suuria ulkomaalaiskeskittymiä, erityisesti pääkaupunkiseudulle, jossa kuka tahansa voi nähdä omin silmin etenevän väestönvaihdon. 

Maahanmuuttajat ja heidän lapsensa muodostavat kiinteän osan Espoon, Helsingin ja Vantaan väestöstä. Pääkaupunkiseudulla asui vuoden 2020 lopussa 220 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joista noin 180 000 oli syntynyt ulkomailla. Heidän osuutensa seudun työikäisistä oli jo viidennes. Ulkomaalaistaustaisten suhteelliset väestöosuudet ovat Espoossa ja Vantaalla kasvaneet viime vuosina selvästi suuremmiksi kuin Helsingissä. Vuonna 2020 Helsingissä tähän väestöryhmään kuului 17 prosenttia väestöstä, Espoossa 19 prosenttia ja Vantaalla 22 prosenttia. 

- STT Info

https://www.sttinfo.fi/tiedote/paakaupunkiseudulla-maahanmuuttajavaeston-tyollisyystilanne-ja-tulotaso-heikompi-kuin-alueen-asukkailla-keskimaarin?

Helsingissä on jo monia maahanmuuttajalähiöitä, joista kantasuomalaiset ovat muuttaneet ja muuttavat kiihtyvällä tahdilla pois (ns. valkoisten pako):

Vuonna 2019 vieraskielisiä asukkaita oli eniten Vuosaaren Kallahdessa (HU 20.8.2019), jossa heitä oli 38 prosenttia. Kallahden jälkeen tulivat Meri-Rastila ja Itäkeskus.

Kolmen kärki on edelleen sama, mutta järjestys eri. Kahdella alueella vieraskielisten osuus on ylittänyt 40 prosenttia. Itäkeskuksessa osuus on 41,2 prosenttia ja Kallahdessa tasan 40. Meri-Rastilassa vieraskielisiä on asukkaista 39,3 prosenttia.

Kymmenen alueen joukossa, joilla vieraskielisiä on eniten, vain kaksi aluetta sijaitsee muualla kuin Itä-Helsingissä: Jakomäki, jossa osuus on 37,1 prosenttia (34% vuonna 2019) sekä Kannelmäki, jossa vieraskielisten osuus on 28,6.

- Helsingin Uutiset

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4192177

Samalla tavalla väestönvaihto on edennyt muuallakin Länsi-Euroopassa, ulkomaalaiset pakkautuvat ensin suuriin tai joskus vähän pienempiin kaupunkeihin, joihin syntyy ulkomaalaislähiöitä. Yksi pahimmista esimerkeistä on Lontoo, jonka asukkaista enää 37% on valkoisia brittejä ja ei-valkoisia on 46%.

Lontoon demografinen kehitys 1960-luvulta lähtien (vrt. Helsinki):

Väestönvaihdon kiistäjien älyllinen epärehellisyys

Ensimmäinen keino keskustelun tukahduttamisessa on ollut väestönvaihto-termin kompromettointi leimaamalla se "äärioikeistolaiseksi salaliittoteoriaksi" ja liittämällä se väitettyyn äärioikeistolaisen terrorismin uhkaan. Itse Supon johtaja Antti Pelttari teki asiassa ulostulon kaksi vuotta sitten, jonka HS uutisoi.

Näin ohjataan otsikoilla kansalaisten mielipiteitä. Kannattaa huomioida, että suuri osa ihmisistä ei edes lue juuri muuta kuin otsikon uutisista eikä löydä rivien väliin piilotettuja totuuksia, joita niitäkin artikkeleissa on.

ARON MUKAAN väestönvaihdosta puhuvat perustelevat teoriaansa sillä, että maahanmuuttajien määrän kasvu on ollut Suomessa nopeaa.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo sanoo STT:lle, että väestömuutokset eivät tapahdu nopeasti. Rapo antaa esimerkin: Suomessa asuvista 36-vuotiaista oli vuonna 2 000 ulkomaalaistaustaisia 3,6 prosenttia ja viime vuoden lopussa noin 18 prosenttia.

– Väestöilmiöissä muutokset tapahtuvat yleensä hitaasti ja vievät vuosikymmeniä, Rapo sanoo.

Aron mukaan Suomi on siinä mielessä poikkeuksellinen Pohjois- ja Länsi-Euroopan maa, että meillä maahanmuutto ja ulkomaalaistaustaisen väestön kasvu ovat tapahtuneet selvästi myöhemmin kuin monissa muissa maissa. Maahanmuuttajien määrä on ollut alun perin matala, ja muutosprosentit vaikuttavat siksi suurilta. 

Suomessa on kuitenkin edelleen merkittävästi vähemmän maahanmuuttajia kuin monissa muissa "vanhoissa" EU-maissa. 

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009695659.html

Siihen lipsahti juuri tuollainen rivienvälinen totuus, sillä tuohan on nimenomaan aivan älyttömän nopea muutos historian valossa. Ja niin, estetään ajoissa samanlainen kehitys kuin muissa Pohjois- ja Länsi-Euroopan maissa, sen takiahan tässä väestönvaihdosta puhutaan.

Positiivista tässä tilanteessa on, että Overtonin ikkuna näyttää siirtyneen ja nyt väestönvaihdosta sentään puhutaan julkisessa keskustelussa myös ilmiönä. Media ja väestönvaihdon kiistäjät kuitenkin jatkavat älyllisestti epärehellisellä linjalla ja turvautuvat semanttiseen kikkailuun.

Populismiin ja salaliittoteorioihin perehtynyt yliopistotutkija Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta arvioi, että tuore sisäministeri Mari Rantanen (ps.) on tietoisesti käyttänyt väestönvaihto-termiä sosiaalisen median päivityksissään.

Pyhösen mukaan käytettävissä olisi lukematon määrä salonkikelpoisia ilmaisuja väestön muutoksesta puhumiseen, mutta Rantanen on käyttänyt sitä, joka on poliittisesti herkkä.

– Hän valitsee ja nimenomaisesti käyttää väestönvaihto-termiä, joka on yksi niistä hyvin harvoista, jotka linkittyvät salaliittoteorioihin ja toimivat koirapillinä.

– Se ei ole vahinko vaan aivan tietoinen valinta Rantaselta. On olemassa lukematon joukko muita ilmaisuja, joilla väestön muutoksesta voi puhua, Pyrhönen painottaa.

https://yle.fi/a/74-20039329

Ei saa sanoa "väestönvaihto", koska se kuulostaa ikävältä ja pahalta, vaan pitäisi käyttää sanoja, kuten "väestön muuttuminen" tai "demografinen muutos", niinkö? Tai ehkä voisi jopa sanoa "väestönvaihdos", koska siinä ei vihjata, että joku tietoisesti ajaa väestön vaihtumista? Ei, vaan pitää nimenomaan käyttää mahdollisimman iskevää termiä, jotta viesti menee perille. Tämä on Suomen historian vakavin poliittinen kysymys, minkäänlaiseen pehmentämiseen ei pidä lähteä.

Ja monet poliitikot ajavat aivan avoimesti massamaahanmuuttoa, joka johtaa väestön vaihtumiseen, motiivit heillä vain vaihtelevat. Joillakin motiivina on halpatyövoiman maahantuominen, joillakin monikulttuurisuuden lisääminen, ja joillakin, toden totta, kansojen tarkoituksellinen sekoittaminen Euroopan maiden kansallisten identiteettien heikentämiseksi, EU-liittovaltion ja globalisaation tieltä.

Yhdysvallat, tai Australia ja Uusi-Seelanti, ovat siirtolaisyhteiskuntia ja ottavat siksi paremmin vastaan muuntaustaiset ihmiset kuin me itse, jotka yhä hellimme tunnettamme homogeenisyydestä ja erilaisuuttamme toisista. Ja juuri sen alta pitäisi omasta mielestäni Euroopan unionin kaivaa maata parhaansa mukaan.

- Peter Sutherland, YK:n siirtolaisasioiden erityisedustaja, 2012

https://www.bbc.com/news/uk-politics-18519395

Peter Sutherland ei ollut kuka tahansa, vaan YK:n siirtolaisasioiden pomo ja suljettujen globalististen ajatushautomoiden Bilderberg-ryhmä ja Trilateraalinen komissio johtava jäsen. 

Sutherlandin edustamalla YK:lla on ollut myös "korvaavan maahanmuuton" suunnitelma, jossa perusteeksi massamaahanmuutolle Eurooppaan ja muihin länsimaihin esitetään väestön ikääntymisen paikkaaminen ja huoltosuhteen parantaminen. Tuota perustetta massamaahanmuutolle ovat käyttäneet suomalaiset poliitikotkin... jotka ovat toisaalta kiistäneet, että kukaan haluaisi vaihtaa Suomen väestön. Eli korvataan ikääntyvät suomalaiset nuoremmilla ulkomaalaisilla, mutta se ei ole väestön vaihtamista, koska? Kognitiivista dissonanssia vai silkkaa älyllistä epärehellisyyttä?

Mitä sillä on edes merkitystä, onko väestönvaihdon takana salaliitto tai ei, kun sen puolesta käytännössä puhuvat monet poliitikot ja kansainväliset vaikuttajat aivan avoimesti. Kyse on vain siitä, että massamaahanmuuton puolestapuhujat haluavat, että se nähdään vain positiivisena asiana ja välttämättömyytenä, kun sen vastustajat taas sanovat sitä haitalliseksi. Sanan "väestönvaihto" käyttö luo negatiivisen konnotaation maahanmuutolle, siksi siitä älähdetään. "Ei saa puhua "väestönvaihdosta", mutta on ihanaa, kun Suomi tulee monikulttuurisemmaksi", sanoo kiiluvasilmäinen "suvaitsevainen".  

Kiistäjien viimeinen keino: etnisyyden ja rodun käsitteiden hämärtäminen

Kun nyt alkaa olla niin, että väestön vaihtumista ei voi enää tuosta vain ylimalkaisesti kiistää, niin mikä on kiistäjien seuraava liike? 

No sehän on tietenkin etnisyyden ja rodun käsitteiden hämärtäminen: "Miten määritellään, kuka on suomalainen?"; "Kuinka monennen sukupolven maahanmuuttajaa voi pitää suomalaisena?"; "Miten määritellään, kuka on valkoinen ja kuka ei?"; "Rotuja ei ole olemassa, me olemme kaikki samaa ihmisrotua?" jne. 

Ajatus noiden argumenttien takana on, että väestönvaihdon voi hyväksyä, koska ei ole olemassa selkeästi toisistaan geneettisesti eroavia etnisyyksiä tai rotuja. Ihan sama, jos suomalaiset jäävät vähemmistöksi omassa maassaan, koska suomalaisuutta ei voi määritellä tarkkarajaisesti ja kuka tahansa Suomeen muuttanut voi siten olla suomalainen. Etnistä ja rodullista nihilismiä.

Tästä hyvä esimerkki on Twitterissä vaikuttavan geenitieteilijän, Tuuli Lappalaisen tuore ulostulo:

Genetiikalla on suuri rooli etnisyyden määrittämisessä, se on tärkein tekijä, vaikka Lappalaisen mainitsemilla kulttuurilla ja kielellä on myös merkitystä. On rajatapauksia, joissa Suomen kulttuurin ja kielen täysin omaksunutta voi pitää suomalaisena, vaikka hänellä ei ole juuria Suomessa satoja vuosia taaksepäin ja hän ei kuulu geenitestien perusteella suomalaisten geenipooliin - joka on geenitutkijoiden mielestä muuten ainutlaatuinen. 

Mutta vaikka on poliittisesti epäkorrektia sanoa näin, niin mitä suomalaisemmalta ihminen näyttää, sitä helpompi hänet on nähdä suomalaisena. Esim. virolaisen ja suomalaisen saama lapsi on niin suomalaisen näköinen, että kukaan tuskin huomaa, että hän on puolisuomalainen perimältään. Suomalaisen ja aasialaisen tai afrikkalaisen lapsi taas näyttää hyvin erilaiselta kuin suomalainen. 

Isossa kuvassa suomalainen on sellainen, joka näyttää suomalaiselta ja on sitä geenitestien perusteella. Raja- ja poikkeustapaukset eivät muuta kokonaiskuvaa. Esim. kahden suomalainen jälkeläinen, joka on asunut lähes koko ikänsä Amerikassa eikä puhu sanaakaan suomea, on edelleen suomalainen, vaikka puhuukin leveällä amerikanmurteella englantia - koska perimä ratkaisee. Tuollaista henkilöä voi sanoa amerikansuomalaiseksi. Siitäkin huolimatta, vaikka hän ei itse kokisi olevansa suomalainen tai identifioisi itseään suomalaiseksi. 

Rotu on paljon muutakin kuin ihonväri

Ja väite, että ihonväri olisi käytännössä ainoa ero rotujen välillä, on täyttä hölynpölyä. Muita fyysisiä tekijöitä, joissa rodut eroavat toisistaan merkittävästi, ovat mm. luiden tiheys, lihasten jakautuminen ja ruumiinrakenne, joiden takia eri roduilla on synnynnäinen etulyöntiasema tietyissä urheilulajeissa. Eroja on myös mm. aivojen koossa, hiusten paksuudessa ja kallonmuodossa, jota voidaan myös käyttää ruumiin rodun määrittämiseen oikeuslääketieteessä.

Rotujen välisen älykkyyserot ovat nekin tosiasia, kuten aiemmin osoitin tutkimusten ja tilastojen avulla:

https://maallikkoapuri.blogspot.com/2021/08/rotujen-valiset-synnynnaiset.html

Tutkimusten mukaan älykkyysosamäärä on jopa 80-prosenttisesti perinnöllinen yksilötasolla, ja on hyvin erikoista olettaa, että älykkyys ei olisi perinnöllistä myös populaatioiden tasolla. Amerikkalaisissa tutkimuksissa on havaittu, että ero kognitiivisissa kyvyissä mustien ja valkoisten välillä näkyy jo 3-vuotiaissa lapsissa. Ihan tervettä järkeä käyttäen: Mikä on tuolle todennäköisempi syy, kulttuuri vai geenit?

Ja jos mustien lasten heikompi koulumenestys USA:ssa johtuu köyhyydestä tai resurssien puutteesta, mikä on usein käytetty argumentti, niin miksi köyhien valkoisten perheiden lapset saavat yhtä hyviä SAT-tuloksia kuin suurituloisten mustien perheiden lapset?

Nykyään on laajasti vallalla ns. maagisen maaperän harha: kulttuuri on sidottu maantieteelliseen alueeseen ja kun joku muuttaa sille alueelle, hän ottaa jossain vaiheessa omakseen sen kulttuurin. Ja kulttuuri on tullut ikään kuin tyhjästä tietylle alueelle, koska maaginen maaperä. 

Kulttuuri on ihmisten luomaa ja ylläpitämää, ja rotu vaikuttaa suuresti siihen, minkälainen kulttuuri jossain on. Yksilöillä on synnynnäisiä luonne-eroja, ja samoin roduilla on keskimääräisiä luonne-eroja. Eri roduilla on taipumus luoda erilaisia kulttuureja, sitä ei voi olla näkemättä, kun tarkastelee eri maanosien kulttuureita. Toisaalta kun brittiläiset muuttivat massoittain Australiaan ja Uuteen-Seelantiin, niin niihin syntyi yhteiskunnat, jotka ovat niin samankaltaisia kuin Euroopan maissa, että erot ovat lähinnä triviaaleja. Se siitä maagisesta maaperästä. 

Joku voi sanoa, että olemme perineet kulttuurin aiemmilta sukupolvilta. Kyllä niinkin, mutta meidän esi-isämme olivat perusluonteeltaan samanlaisia kuin me ja siksi kulttuurimme sopii meille ja pystymme ylläpitämään sitä luontaisesti. 

Tiedän kyllä, että tästä kiistellään tiedemaailmassa, mutta jos älykkyys on pääosin periytyvää, niin mikseivät myös muut henkiset ominaisuudet. Lähtökohtaisesti en näe mitään syytä olettaa, että geenit eivät vaikuttaisi paljon myös eri kansojen ja rotujen luonteisiin. Geenit eivät määritä kaikkea ja ympäristötekijätkin vaikuttavat, mutta niillä on suuri rooli siinä, minkälaiseksi ihminen ja ihmispopulaatiot, kuten esim. etniset suomalaiset, tulevat.

Sofismi

Puhun otsikossa "sofismista". Se on älyllisesti epärehellistä, mutta varsinkin maallikon silmään älykkäältä vaikuttavaa argumentointia.

Sofistit olivat alun perin arvostettuja opettajia. Nykyään sanaan liittyy kielteinen merkitys, joka vihjaa, että sofistit käyttivät loogisesti epäpäteviä argumentteja, jotka vain näyttivät päteviltä taitavien retoristen menetelmien ansiosta... Sofismiksi kutsutaan ”viisastelua” tai näennäistodistusta tai tahallista virhepäätelmää.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sofismi

Olen niin usein nähnyt sellaista argumentointia käytettävän erityisesti väittelyissä väestönvaihdosta, ja esimerkkejä tästä ovat mm. Aron ja Lappalaisen kommentit. Lappalaisen sofismi on tosin selvästi hienostuneempaa ja menee luultavasti läpi monille hyvin älykkäillekin ihmisille.

Rotujen väliset synnynnäiset älykkyyserot ovat tosiasia amerikkalaisten tutkimusten ja tilastojen perusteella

Vaikka nykyisessä poliittisen korrektiuden suitsimassa ja vihervasemmistolaisen ideologian värittämässä julkisessa keskustelussa on vallalla käsitys, että rotujen välillä ei ole älykkyyseroja ja että erot älykkyystestien tuloksissa johtuvat ympäristötekijöistä ja sosioekonomisista tekijöistä ja mustien heikommat tulokset köyhyydestä ja koulutuksen puutteesta, niin tilastot ja tutkimukset USA:sta osoittavat, että rotujen välillä on merkittäviä älykkyyseroja ja että ne ovat pääosin perinnöllisiä.

Allaoleva taulukko mustien ja valkoisten amerikkalaisten lasten keskimääräisistä SAT-tuloksista vanhempien tulotason mukaan on paljonpuhuva: saman tulotason perheistä tulevien valkoisten ja mustien välillä on noin 150 pisteen ero kautta tuloluokkien ja pienituloisimpien valkoisten perheiden lapset saavat keskimäärin yhtä hyviä tuloksia kuin suurituloisimpien mustien perheiden lapset.

(Black Journal of Higher Education 2009)

Köyhyydestä mustien heikommat tulokset SAT-kokeissa eivät siis johdu, sen voimme nähdä jo pelkästään tuosta taulukosta. 

Tässä USA:n eri rotujen ja etnisten ryhmien keskimääräiset tulokset SAT-kokeissa vuonna 2015 ja sen perusteella arvioidut keskimääräiset älykkyysosamäärät:

(The Alternative Hypothesis)

Eli aasialaisten keskimääräinen ÄO on 104, valkoisten 100 ja mustien 85. Mitä arvelette, selittääkö tämä pääosin rotujen väliset tuloerot USA:ssa (aasialaisilla suurimmat keskimääräiset tulot, valkoisilla aasialaisia pienemmät ja mustilla selvästi pienimmät), eivätkä vasemmistoliberaalien tarjoamat selitykset, kuten "rakenteellinen rasismi"?

Alla graafi josta näkee, että amerikkalaisten valkoisten ja mustien ero älykkyysosamäärässä säilyy kaikissa sosioekonomisessa luokissa, vaikka mustien keskimääräinen ÄO nouseekin sosioekonomisen aseman mukaan.

(The Alternative Hypothesis)

Jos ei vielä sittenkään usko, että kyse on synnynnäistä ja/tai perinnöllisistä eroista, niin entä sitten, kun todetaan, että ero kognitiivisissa kyvyissä valkoisten ja mustien välillä näkyy jo 3-vuotiaissa lapsissa? Ja jos ja kun ÄO on yksilöiden kohdalla jopa 80-prosenttisesti perinnöllinen, niin miksi älykkyys ei olisi pääosin tai suurelta osin geneettistä myös populaatioiden tasolla? Ei ole mitään järkevää syytä olettaa, että ei olisi.

Ero koulutustasossa ei myöskään selitä valkoisten ja mustien välisiä eroja älykkyystestien tuloksissa. Allaolevassa taulukossa valkoisten ja mustien keskimääräiset verbaaliset ÄO:t koulutustason mukaan.

Tuosta nähdään samalla myös, että mustien ei suinkaan ole vaikeampi päästä yliopistoihin "rakenteellisen rasismin" vuoksi, kuten selvä enemmistö mustista amerikkalaisista uskoo (luultavasti demokraattien ja vasemmistoliberaalien propagandan takia), vaan he pääsevät sinne itse asiassa helpommin johtuen ns. positiivisesta syrjinnästä. Esim. Texasin yliopistoon vuonna 2009 päässeillä keskimääräinen tulokset SAT-kokeessa, jonka maksimitulos on 2400, ja lukion arvosanojen keskiarvot (maksimi 4,0) olivat eri roduilla tällaiset: aasialaiset 1991 ja 3,07; valkoiset 1914 ja 3,04; latinot 1794 ja 2,83; ja mustat 1524 ja 2,57. 

Amerikan lääketieteellisten yliopistojen järjestön tietojen mukaan mustat pääsevät heikommilla arvosanoilla opiskelemaan lääketiedettä, eli toisin sanoen aasialaisia ja mustia syrjitään valinnoissa:

Suuremmalla osalla valkoisista kuin mustista on yliopistotutkinto, mutta yliopistosta valmistuneiden keskimääräisen ÄO:n omaavalla mustalla on selvästi todennäköisemmin tutkinto kuin saman ÄO:n omaavalla valkoisella (tai latinolla):

(The Alternative Hypothesis)

Miksi on tärkeää tunnustaa rotujen älykkyyserot?

Rotujen älykkyyserot tulee tunnustaa ensinnäkin siksi, että totuuden etsimiseen ja totuudellisuuteen tulee aina pyrkiä joka tapauksessa, mutta myös siksi, että ne osoittavat sen, että valkoisten syyllistäminen mustien huonommasta menestyksestä ja heikommasta sosioekonomisesta asemasta on valheellista ja väärin. Mustien heikompi menestys ei johdu "rakenteellisesta rasismista" tai historian orjuudesta, vaan todennäköisesti pääosin siitä, että heillä on huomattavasti alhaisempi keskimääräinen älykkyysosamäärä. Ei voi tulla mihinkään muuhun johtopäätökseen, jos on älyllisesti rehellinen. Lopputulosten tasa-arvo rotujen välillä on mahdoton saavuttaa, ja siihen pyrkiminen on johtanut Amerikassa valkoisten (ja aasialaisten) syrjimiseen. 

Johtuuko sekin, että Afrikka on edelleen niin köyhä ja kehittymätön, loppujen lopuksi pääosin siitä, että Afrikan maiden keskimääräinen älykkyysosamäärä on selvästi matalampi kuin länsimaiden tai Itä-Aasian maiden, eikä historiallisesta kolonialismista tai länsimaiden Afrikkaan väitetysti kohdistamasta riistosta? 

Oma näkemykseni on, että niin kauan, kuin rotujen välisiä älykkyyseroja ei tunnusteta ja huomioida, joudutaan jahtaamaan mörköjä, kuten "rakenteellinen rasismi" tai "kolonialistinen sorto", koska länsimaiden ja kehitysmaiden välisille eroille pitää hakea muita syitä, kun sitä ilmeisintä ei nähdä tai haluta nähdä.

Henkirikostilastot koillisen USA:n yli 90-prosenttisesti valkoisissa osavaltioissa Suomen tasolla

Suomessa on usein kauhisteltu murhien määrää USA:ssa, ja varsinkin vihervasemmistolaisten automaattinen selitys sille on, että ihmisillä on liikaa aseita Amerikassa ja että siellä vain on väkivaltainen kulttuuri. Mutta jos henkirikostilastoja erittelee tekijöiden rodun mukaan, niin tilanne alkaa näyttää hyvin erilaiselta. 

Koko maassa henkirikoksia tehtiin vuonna 2019 16245 eli 4,96 100000 henkilöä kohden. Tuo per capita -luku on ollut muutenkin viime vuosina 5,0:n paikkeilla. Mutta on paljon osavaltioita, joissa luku on paljon alle tuon, ja seitsemässä osavaltiossa vuosien 2010-2019 keskimääräinen luku on 2,0 tai alle. Kaikissa niissä valkoisten ei-latinoiden osuus väestöstä oli vuonna 2012 vähintään 80%, kun koko maassa heitä oli tuolloin 63% (vuonna 2019 60,1%).

8 osavaltiota, jossa tehtiin vähiten henkirikoksia per capita vuonna 2019. Listalla henkirikosten määrä 100000 asukasta kohden ja suluissa valkoisten ei-latinojen osuus väestöstä vuonna 2012:

1. Maine 1,5 (94,1%)

2. Vermont 1,8 (94,0%)

3. Iowa 1,9 (88,0%)

4. Etelä-Dakota 1,9 (83,8%)

5. Idaho 2,0 (83,4%)

6. Minnesota 2,1 (82,8%)

7. Massachusetts 2,2 (75,3%)

8. Utah 2,2 (79,8%)

Vuoden 2019 listalla New Hampshire, jossa väestöstä valkoisia ei-latinoita oli vuonna 2012 91,8%, on vasta sijalla 12, koska siellä oli silloin henkirikosten määrässä iso piikki. Pitkäaikaisen keski-arvon perusteella se on listan selvä ykkönen, eli siellä tehdään vähiten henkirikoksia per capita.

8 osavaltiota, joissa on tehty vähiten henkirikoksia per capita vuosina 2010-2019. Listalla vuosien 2010-2019 henkirikosten per capita -lukujen keskiarvo ja suluissa valkoisten ei-latinoiden osuus väestöstä vuonna 2012:

1. New Hampshire 1,4 (91,8%)

2. Vermont 1,7 (94,0%)

3. Maine 1,7 (94,1%)

4. Minnesota 1,9 (82,3%)

5. Iowa 2,0 (88,0%)

6. Idaho 2,0 (83,4%)

7. Utah 2,0 (79,8%)

8. Havaiji 2,2 (22,8%)

Havaiji on tuolla listalla anomalia, mutta sen selittänee pääosin se, että Havaijin väestöstä lähes 40% on aasialaisia, jotka tekevät kaikkein vähiten rikoksia per capita USA:ssa, ja että mustia, jotka tekevät vuosittain noin puolet henkirikoksista USA:ssa, on siellä vain päälle 2% väestöstä.

Yli 90-prosenttisesti valkoisten koillisen USA:n kolme pienen osavaltion (New Hampshire, Vermont, Maine) henkirikostilastot ovat ihan Suomen tasolla, sillä esim. vuonna 2018 Suomessa tehtiin 90 henkirikosta eli 1,63 100000 asukasta kohden. Luku on vaihdellut viime vuosina jonkin verran, välillä se on yli 100 ja välillä jopa alle 70, mutta kaiken kaikkian per capita -luku on jatkuvasti samalla tasolla kuin noissa kolmessa USA:n osavaltiossa.

Koska asiat ovat noissa kolmessa osavaltiossa turvallisuuden kannalta paremmin kuin missään muualla USA:ssa, on surkuhupaisaa ja silkkaa pahuutta, että vasemmistoliberaalisessa mediassa noita osavaltioita on moitittu siitä, että ne ovat niin valkoisia, niin kuin se olisi jokin ongelma. Ja tietenkin vasemmistoliberaalit vaativat, että noissa osavaltioissa pitää lisätä "monimuotoisuutta", mikä tarkoittaa käytännössä aina sitä, että valkoisten osuutta pitää pienentää. Eihän Afrikan tai Aasian maita vaadita lisäämään monimuotoisuutta, vaan tuota propagandaa kohdistetaan käytännössä vain valkoisiin maihin, erityisesti länsimaihin. Ongelma vasemmistoliberaaleille ja globalisteille ei heidän toimistaan päätellen ole rodullisen monimuotoisuuden puute, vaan liiallinen valkoisten määrä.

Jos ei vielä usko, että koillisen USA:n kolmen yli 90-prosenttisesti valkoisen osavaltion alhaiset henkirikosluvut johtuvat ennen kaikkea niiden väestörakenteesta, niin koko maan henkirikosten tekijöiden rodullinen jakauma vahvistaa sen. 

Jos ja kun henkirikosten tekijöistä mustia, joita on USA:n väestöstä 13,4%, oli vuonna 2019 55,9%, kuten FBI:n tilastojen perusteella voi olettaa, niin mustat tekivät 100000 henkeä kohden 20,6 henkirikosta. Valkoiset, latinot mukaan lukien, tekivät henkirikoksista 41,1%, mikä tarkoittaa 2,67 henkirikosta 100000 henkeä kohden. Vuonna 2017 murhista pidätetyistä 20,8% oli latinoita, joten valkoisten ei-latinoiden per capita -luku on vielä selvästi pienempi kuin tuo 2,67. Jos valkoisten tekemistä henkirikoksista vähentää latinoiden osuuden, joka lienee noin 3000, niin valkoiset tekevät tilastojen perusteella jopa alle 2,0 henkirikosta 100000 henkeä kohden, eli suurin piirtein saman verran kuin suomalaiset tai ei ainakaan kovin paljoa enempää.

Kommunistit ottivat rasismi-sanan käyttöön 1930-luvulla nationalismin demonisoimiseksi

Kaksi ensimmäistä ihmistä, jotka käyttivät sanaa "rasismi" kirjallisessa teoksessa, olivat tiettävästi 1930-luvun kommunistit venäjänjuutalainen Lev Trotski ja saksanjuutalainen "homojen oikeuksien" ajaja Magnus Hirschfeld.

Trotski puhuu "rasismista" vastineessaan kansallissosialismille:

Rotuteoria, joka on ikäänkuin varta vasten luotu kaikkiin elämän salaisuuksiin yleisavainta etsivälle mahtipontiselle itseoppineelle, näyttää erityisen surkealta aatteiden historian valossa. Luodakseen aitosaksalaisen veren uskonnon Hitlerin piti lainata rasismin aatteet välikäsien kautta ranskalaiselta diplomaatilta ja harrastelijakirjailijalta kreivi Gobineaulta. Poliittisen metodologian Hitler löysi valmiina italialaisilta. Mussolini käytti laajasti Marxin luokkataisteluteoriaa. Itse marxilaisuus oli saksalaisen filosofian, ranskalaisen historian ja englantilaisen taloustieteen yhdistämisen hedelmä. Aatteiden, taantumuksellisimpien ja typerimpienkin, syntyperän seuraaminen taaksepäin merkitsee, ettei rasismista jätetä jälkeäkään.  

Kansallissosialistisen filosofian ääretön niukkuus ei tietenkään estänyt yliopistotiedettä lähtemästä täysin purjein Hitlerin vanaveteen, kun tämän voitto oli riittävän varma. Weimarin hallituksen vuodet olivat suurimmalle osalle professorisväestä epävakaisuuden ja levottomuuden aikaa. Historioitsijat, taloustieteilijät, oikeustietelijät ja filosofit hätääntyivät arvaillessaan, mikä taistelevista totuuden kriteereistä on oikea eli mikä leireistä lopulta nousee tilanteen herraksi. Fasistinen diktatuuri poistaa yliopiston oppituolin faustien ja hamletien epäilykset. Parlamentin suhteellisuuden hämäristä tiede astuu jälleen ehdottomuuksien valtakuntaan. Einstein joutui leiriytymään Saksan ulkopuolelle.  

Politiikan tasolla rasismi on frenologian kanssa liittoutuneen kansalliskiihkon paisutettu ja kerskaileva laji. Niin kuin vararikkoon joutunut aatelisto sai lohdutusta verensä jaloudesta, niin joukkomitassa köyhtynyt pikkuporvaristo juopuu saduista oman rotunsa erityisestä erinomaisuudesta. Huomiota ansaitsee, etteivät kansallissosialismin johtajia ole saksansaksalaiset, vaan itävaltalaistaustaiset, kuten Hitler itse, tsaarin valtakunnan entisistä Itämeren provinsseista tulleet, kuten Rosenberg, ja siirtomaista lähteneet, kuten Hitlerin nykyinen varapuoluejohtaja Hess. Tarvittiin raakalaismaisen kansallisen nahistelun koulu kulttuurin reunamilla, että "johtajat" omaksuisivat ne aatteet, jotka myöhemmin saivat vastakaikua Saksan raakalaismaisimpien luokkien sydämissä.
- Lev Trotski, Mitä on kansallissosialismi?, 1933

Kansainvälisen sosialismin kannattajan, internatiolisti Trotskin pyrkimyksenä oli demonisoida kaikenlainen nationalismi rinnastamalla se kansallissosialismiin ja fasismiin, ja rasismi-sana toimi siinä työkaluna.

Se mitä Trotskin aateveli Hirschfeld sanoo teoksessaan Rasismi, vain vahvistaa käsitystä, että rasismi-sanan käyttötarkoitus oli nimenomaan nationalismin demonisoiminen:

Hirschfeldin kirja epäonnistuu yrityksessä olla vakavasti otettavaa kritiikkiä näkemykselle, että yhteiskunnallisesti merkittäviä luontaisia eroja rotujen välillä on… Kirjassa ei ole kuitenkaan tärkeää niinkään sen sisältö, vaan se, mitä se kertoo meille sanasta ”rasismi” ja miten valkoisten rotutietoisuuden viholliset ovat kehittäneet ja käyttäneet sitä omiin tarkoituksiinsa.  

Hirschfeld kuvailee omia poliittisia ihanteitaan ”panhumanismiksi”, yhdeksi poliittisen, kulttuurillisen ja rodullisen universalismin versioksi. Paulit itse kirjoittavat: ”tämän kirjan lukijat tulevat varmaan huomaavat hyvin selvän vasemmistolaisen suuntautumisen… Hirschfeld ymmärsi hyvin, että seksuaalinen reformi on mahdoton ilman edeltävää taloudellista ja poliittista vallankumousta”.  

Teoksessa Racism Hirschfeld kuvailee jotain, mikä on kutakuinkin ”panhumanismin” määritelmä: ”Oli häneen siteensä naapurustoon, kumppaniin, perheeseen, samanlaiseen porukkaan, kieleen, koulutustaustaan, ja kansakunnan ja maan ympäristöön, yksilö voi löytää vain yhden ykseyden, johon voi todella nojautua ja jonka kautta voi löytää pysyvän sielunkumppanuuden - koko ihmiskunnan”. Hän ei jätä tuomitsematta mitään kansakuntaa, rotua ja kulttuuria niiden uskollisuudesta omalla etnisyydelleen yhtä poikkeusta lukuunottamatta: ”Aina ja kaikkialla, paitsi Neuvosto-Venäjällä, ksenofobiaa, ksenofobiaa, ksenofobiaa”. Myöhemmin hän kertoo meille: ”On ehkä liian aikaista puhua, mutta ehkäpä kansallisuuksien ja rotujen ongelma on jo ratkaistu yhdellä kuudesosalla maapallon maapinta-alasta [eli Stalinin Venäjällä]”.  

”Rasismi” on siten vasemmistosta lähtöisin oleva termi, ja se on niin vasemmiston määrittelemä ja täynnä sen haluamia merkityksiä, etteivät valkoisten rotutietoisuuden kannattajat voi käyttää sitä missään rakentavassa mielessä. Siinä vaiheessa, kun joku on kuvaillut tuolla sanalla itseään tai näkemyksiään, on jo antanut itsensä joutua vastapuolen maaperälle ja hävinnyt väittelyn. Hän voi yrittää määritellä sanan toisella tavalla, mutta hänen aikansa menee enimmäkseen sen selittämiseen, ettei tarkoita sillä samaa kuin kaikki muut. Termi on hyödytön vakavasti valkoisten rotutietoisuuteen suhtautuville heidän ajatustensa ilmaisemisessa, ja se oli sen kehittäjien tarkoituskin.  

Mutta kun ymmärtää, mistä lähtökohdista sana ”rasismi” kumpuaa Hirschfeldin polemiikissa, käy myös ilmeiseksi, ettei sanalle ole mitään käyttöä missään muussa tarkoituksessa. Kukaan ei näytä koskaan käyttäneen sanaa kuvaamaan omia ideologioitaan tai sellaisia, joita hän kannattaa; sitä ovat käyttäneet vain niiden ideologioiden, joita sen on tarkoitus kuvata, viholliset, ja siten sillä ei ole mitään objektiivista merkitystä sen poleemisen käytön lisäksi. Jos kukaan ei sano omaa ideologiaansa ”rasismiksi” ja sillä kuvataan vain ajatuksia, joita pidetään epätosina tai pahoina, niin se on vain vähän niin kuin hienompi kirosana, jonka tarkoitus on yksinkertaisesti demonisoida kaikki, jotka ilmaisevat ajatuksia, joita se on kuvailevinaan.
- Samuel Francis, American Renaissance, 05/1999

https://www.amren.com/news/2010/10/the_origins_of/

Tuo Neuvostoliiton hehkuttaminen "ainoa maana, jossa ei ollut ksenofobian ongelmaa" herättää suurta hilpeyttä ja kertoo kaiken olennaisen.

Surullista on kuitenkin se, että tuo 1930-luvulla alkanut eurooppalaisten aivopesu on toiminut hyvin ja ihmiset on ehdollistettu pelkäämään "rasistiksi" leimaantumista kuin maailmanloppua. Nationalismia kavahdetaan, koska se yhdistyy ihmisten mielissä automaattisesti natsismiin, fasismiin, rotuvihaan ja nähdään "ääriliikkeenä".

Todellisuudessa nationalismi ei ole ääriajattelua, vaan syvältä ihmisluonnosta kumpuava aate, ja kansallisvaltiot ovat kautta historian syntyneet pitkälti itsestään yhteisen etnisen perimän omaavien kansojen ympärille. Etnovaltio on siis normi ja luonnollinen asia, monikansallisten valtioiden muodostaminen luonnotonta ja pakkovaltaa vaativa toimi. Neuvostoliitto oli esimerkki väkivalloin luodusta monikansallisesta imperiumista, ja EU:ta on eliitin toimesta yritetty viedä samaan suuntaan. Pyrkimyksenä on ollut liittovaltio, jossa kansallisvaltioiden rajoja hälvennetään ja kansoja sekoitetaan väestönsiirroilla, kuten Neuvostoliitossa tehtiin.

Yhdysvallat, tai Australia ja Uusi-Seelanti, ovat siirtolaisyhteiskuntia ja ottavat siksi paremmin vastaan muuntaustaiset ihmiset kuin me itse, jotka yhä hellimme tunnettamme homogeenisyydestä ja erilaisuuttamme toisista. Ja juuri sen alta pitäisi omasta mielestäni Euroopan unionin kaivaa maata parhaansa mukaan.
- Peter Sutherland, YK:n siirtolaisasioiden erityisedustaja, 2012

http://www.bbc.com/news/uk-politics-18519395
https://maallikkoapuri.blogspot.fi/2016/02/paneurooppa-liike-katolinen-eu-ja.html

Huomatkaa että USA ja Australia, vaikka ovatkin olleet monikansallisia siirtolaisten valloitetuille maille perustamia ja tyhjän päälle rakentamia valtioita, ovat toimineet hyvin niin kauan, kun ne ovat pysyneet pääosin yksirotuisina eli valkoisina, mutta etenevä monirotuistuminen on alkanut fragmentoida ja heikentää niitä. Monikansallisuus on haaste, mutta monirotuisuus vielä suurempi.

Multikulturalismi, se on ääriajattelua, eivätkä mitkään tosiasiat tue sen ajamista, kuten tutkimus toisensa jälkeen osoittaa. Siis jos joku tarvitsee vielä tutkimuksia sen toteamiseen, minkä kuka tahansa voi helposti nähdä vain havainnoimalla, mitä ympärillä tapahtuu monikulttuuristumisen edetessä. Multikulturalismi ja siihen liittyvä "antirasismi" on tämän päivän kommunismia, jossa perinteisten lähinnä sosioekonomiseen asemaan perustuvien luokkien sijaan puhutaan sorretuista etnisistä vähemmistöistä ja roduista. Valkoinen mies on automaattisesti sortaja, muut rodut sorrettuja, siinä kärjistäen koko ideologia pähkinänkuoressa.

Mutta se mikä nykyisessä yhteiskunnallisessa keskustella nimetään "rasismiksi", on tosiasiassa yleensä kaikille roduille myötäsyntyistä sisäryhmän suosimista. Se pohjautuu biologiaan, ja todennäköinen vaikuttava mekanismi on aivojen toimintaa säätelevän hormonin, oksitosiinin, aineenvaihdunta. Sisäryhmän suosiminen on evoluutiopsykologinen selviytymisstrategia eri roduille ja etnisille ryhmille:

Sisä- ja ulkoryhmä ovat termejä, joilla kuvataan psykologista identiteettierottelua meihin ja toisiin. Evoluuutiopsykologian eräs perushavainto on laumautuminen sisäryhmään, jotta voidaan selviytyä taisteltaessa niukosta resursseista. Evoluution paineen johdosta ihmismieli on jakaantunut funktionaalisiksi moduuleiksi, joissa käsitellään abstrakteja käsitteitä tunnistaen, jaotellen ja erotellen. Funktionaalista jaottelua edustavat kaikki sosiaaliset kategorioinnit, jotka saattavat kertoa kuka yksilö on ja mihin hän kuuluu. 

Psykologinen modulisointi on stereotypiaa eli yleistämistä. Ihmisen historiaa tarkastellessa voidaan todeta sosiaalisten stereotypioiden kuten rasismin olleen selviytymistaistelussa elinehto. Tästä syystä rasismi on ollut osa luonnonvalintaa, joka on muokannut vuosituhansien aikana geneettistä perimäämme, tätä kautta aivojamme ja niin muodoin myös psykologiaamme. Ihmiselle on ollut tärkeää kyetä tunnistamaan ja kategorisoimaan kilpailijoita, jotta hänen sisäryhmänsä selviytyisi.
- Tommi Länsimaa, Rasismin psykologiaa, 2015

https://sarastuslehti.com/2015/05/12/rasismin-psykologiaa/

Lisää rotuasioista ja monikulttuurisuuden valheesta aiemmassa laajamittaisessa artikkelissa:

http://maallikkoapuri.blogspot.fi/2017/09/euroopan-pakolaiskriisi.html