Muistan kun Obaman kauden alussa oli paljon puhetta siitä, että hänellä oli vähän aikaa kansliapäällikkönä kaikenlaiseen likaiseen peliin osallistunut juutalainen poliittinen vaikuttaja Rahm Emanuel. Mm. tässä Red Ice:n artikkelissa hänet nimettiin "Israelin vakoilijaksi" ja "Mossadin agentiksi", joka on lojaali Israelille eikä USA:lle, mikä voikin ihan hyvin pitää pitkälti paikkansa. Emanuel sai pestin varmaankin siksi, että hänellä oli Obaman kanssa yhteistä historiaa Chicagon ajoilta.
Juutalaisten oletetusta ylivallasta Amerikassa puhuva pitivät tätä tietenkin taas yhtenä näyttönä siitä, että juutalaiset kontrolloivat USA:n hallitusta. Emanuel kuitenkin poistui takavasemmalle syksyllä 2010, ja hänen tilalleen tuli jesuiittalukiosta ja Chicagon jesuiittayliopistosta valmistunut William M. Daley. Tammikuussa 2012 Daleyn tilalle tuli Jack Lew, joka on Emanuelin tavoin juutalainen, mutta myös jesuiittojen kouluttama; hän valmistui jesuiittojen Washingtonissa sijaitsevan USA:n päämajan, Georgetownin yliopiston oikeustieteellisestä 1983. Tammikuussa 2013 Lew:n tilalle tuli Denis McDonough, joka toimi kansliapäällikkönä Obaman kauden loppuun. McDonough on valmistunut Georgetownin yliopistosta, kuten Lew, ja hänellä on lisäksi aiempi tutkinto katolisesta yliopistosta Minnesotassa.
Alt-right-piireissä on nostettu samalla tavalla voimakkaasti esille se, että Donald Trumpin tyttären Ivankan juutalainen aviomies Jared Kushner on toiminut Trumpin läheisenä neuvonantajana. Tämä olisi oletetusti taas uusi näyttö siitä, että juutalaiset hallitsevat Washingtonia kulissien takana.
Mutta kun Georgetownin yliopistosta valmistunut John F. Kelly tuli heinäkuussa 2017 kansliapäälliköksi amerikankreikkalaisen Reince Priebusin tilalle, niin hän laittoi Kushnerin kuriin ja tämän vaikutusvalta Valkoisessa talossa väheni dramaattisesti. Sitä ennen Kelly oli USA:n kotimaan turvallisuudesta vastaavan ministeriön tasoisen viraston, Homeland Securityn, pääjohtaja. Kuten äskettäin kirjoitin, Homeland Security on aivan ilmeisesti jesuiittojen luomus, ja sen johdossa on ollut jatkuvasti jesuiittojen kouluttamia henkilöitä.
John F. Kellyn seuraaja Valkoisen talon kansliapäällikkönä, Mick Mulvaney, on hänkin jesuiittojen kouluttama. Mulvaney valmistui Georgetownin yliopistosta, joka on Washingtonissa sijaitseva jesuiittojen päämaja ja valtakeskus Amerikassa.
Mielenkiintoinen pikku juttu on se, että Mulvaney oli vuonna 2016 kutsunut Trumpia "kamalaksi ihmiseksi", mutta on nyt siis hänen läheinen neuvonantajansa Valkoisessa talossa. Jotenkin tämä kuvastaa hyvin sitä, miten paljon USA:n politiikka on pitkälti teatteria, ellen sanoisi "jesuiittateatteria". Trumpin kaudella on ollut koko ajan kaikenlaista hälinää ja "skandaalia", ja se peittää alleen sellaiset olennaiset asiat kuin, että hänellä on ollut kansliapäällikköinä jesuiittoja, kuten oli Obamalla, tai että molemmat Trumpin nimittämät korkeimman oikeuden tuomarit ovat jesuiittojen kouluttamia.
Barack Obaman hallinto oli täynnä jesuiittojen asiamiehiä, ja he miehittävät suurinta osaa kaikkein tärkeimmistä paikoista, kuten täällä dokumentoin. Kokosin allaolevan listan Obaman ensimmäisen kauden loppupuolella 2012:
Jesuiittojen kouluttamia
- Robert Gates, puolustusministeri (2006-2011)
- Leon Panetta, puolustusministeri (2011-), CIA:n pääjohtaja (2009-2011)
- Janet Napolitano, turvallisuusministeri (2009-)
- William M. Daley, Valkoisen talon kansliapäällikkö (2011-2012)
- Jacob Lew, Valkoisen talon kansliapäällikkö (2012-), budjettiviraston pääjohtaja (2010-2012)
- Stephanie Cutter, presidentin neuvonantaja (2011-2012)
- James L. Jones, turvallisuuspoliittinen neuvonantaja (2009-2010)
- Denis McDonough, toinen turvallisuuspoliittinen neuvonantaja (2010-), turvallisuusneuvoston kansliapäällikkö (2009-2010)
- John O. Brennan, kotimaan turvallisuuden neuvonantaja (2009-)
- Daniel Pfeiffer, Valkoisen talon viestintäpäällikkö (2009-)
- Jon Favreau, presidentin johtava puheenkirjoittaja (2009-)
- Kathryn Ruemmler, presidentin lainopillinen neuvonantaja (2011-)
- Ron Klain, varapresidentin kansliapäällikkö (2009-2011)
- Mike Donilon, varapresidentin neuvonantaja (2009-)
- Evan Ryan, varapresidentin suhdehenkilö (2009-)
- Brian McKeon, varapresidentin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja (2009-)
- Terrell McSweeny, varapresidentin sisäpoliittinen neuvonantaja (2009-)
- Elizabeth Alexander, varapresidentin lehdistösihteeri (2009-)
- Jane Holl Lute, apulaisturvallisuusministeri (2009-)
- David Petraeus, CIA:n pääjohtaja (2011-)
- Michael J. Morell, CIA:n apulaisjohtaja (2010-)
- George J. Mitchell, USA:n Lähi-idän erikoislähettiläs (2009-2011)
- David Hale, USA:n Lähi-idän erikoislähettiläs (2011-)
Jesuiittayhteyksiä muuten omaavia
- Joe Biden, varapresidentti; kunniatohtorin arvonimi kahdesta jesuiittayliopistosta; poika Hunter Biden jesuiittojen kouluttama, toiminut jesuiittayliopiston lobbarina ja kuulunut jesuiittojen vapaaehtoisjoukkoihin
- Hillary Clinton, ulkoministeri (2009-); aviomies Bill Clinton jesuiittojen kouluttama ja jesuiittaprofessorinsa (Carroll Quigley) suuri ihailija
- Ken Salazar, sisäministeri (2009-); fransiskaanipappien kouluttama ja jesuiittojen yhteistyökumppani
- Kathleen Sebelius, sosiaali- ja terveysministeri (2009-); valmistunut katolisesta yliopistosta, aviomies K. Gary Sebelius jesuiittojen kouluttama
- Paul Volcker, Talouden elvyttämisen neuvottelukunnan puheenjohtaja (2009-2011); kunniatohtorin arvonimi kahdesta jesuiittayliopistosta
- Thomas E. Donilon, turvallisuuspoliittinen neuvonantaja (2010-); valmistunut katolisesta yliopistosta, veli Mike Donilon jesuiittojen kouluttama
- Douglas Lute, Irakin ja Afganistanin asioiden turvallisuuspoliittinen neuvonantaja (2007-); vaimo Jane Holl Lute jesuiittojen kouluttama
- Jeanne Lambrew, terveydenhuoltouudistusviraston apulaisjohtaja (2009-); apulaisprofessori Georgetownin jesuiittayliopistossa
- Jeffrey Crowley, AIDS-viraston pääjohtaja (2009-); tutkija ja luennoitsija Georgetownin jesuiittayliopistossa
- Marc Grossman, USA:n Afganistanin ja Pakistanin erikoislähettiläs (2011-); Georgetownin jesuiittayliopiston hallintotehtävissä
Rahm Emanuel Israelin väitetyn ylivallan symbolina
Muistan kun Obaman kauden alussa oli paljon puhetta siitä, että hänellä oli vähän aikaa kansliapäällikkönä kaikenlaiseen likaiseen peliin osallistunut juutalainen poliittinen vaikuttaja Rahm Emanuel. Mm. tässä Red Ice:n artikkelissa hänet nimettiin "Israelin vakoilijaksi" ja "Mossadin agentiksi", joka on lojaali Israelille eikä USA:lle, mikä voikin ihan hyvin pitää pitkälti paikkansa. Emanuel sai pestin varmaankin siksi, että hänellä oli Obaman kanssa yhteistä historiaa Chicagon ajoilta.
Juutalaisten oletetusta ylivallasta Amerikassa puhuva pitivät tätä tietenkin taas yhtenä näyttönä siitä, että juutalaiset kontrolloivat USA:n hallitusta. Emanuel kuitenkin poistui takavasemmalle syksyllä 2010, ja hänen tilalleen tuli jesuiittalukiosta ja Chicagon jesuiittayliopistosta valmistunut William M. Daley. Tammikuussa 2012 Daleyn tilalle tuli Jack Lew, joka on Emanuelin tavoin juutalainen, mutta myös jesuiittojen kouluttama; hän valmistui jesuiittojen Washingtonissa sijaitsevan USA:n päämajan, Georgetownin yliopiston oikeustieteellisestä 1983. Tammikuussa 2013 Lew:n tilalle tuli Denis McDonough, joka toimi kansliapäällikkönä Obaman kauden loppuun. McDonough on valmistunut Georgetownin yliopistosta, kuten Lew, ja hänellä on lisäksi aiempi tutkinto katolisesta yliopistosta Minnesotassa.
Useimmat tietävät, että Barack Obama toimi tiivisti yhdyskuntasuunnittelun parissa 1980-luvulla. Mutta mitä ei niin hyvin tiedetä, on että toiminta tapahtui, kun katolinen maallikkosaarnaaja Jerry Kellman palkkasi hänet pääorganisaattoriksi chicagolaiseen organisaatioon "Developing Communities Project", jota rahoittivat Chicagon eteläpuolen katoliset kirkot. Mikä myös on mitä mielenkiintoisinta, on se, että "Obaman Chicagon mentori" Gregory Galluzzo oli jesuiittapappi; Obaman pääpuheenkirjoittaja Jon Favreau on jesuiittojen kouluttama "etiikan" professori; Obaman johtava turvallisuuspoliittinen neuvonantaja kenraalimajuri J. Scott Gration on jesuiittojen kouluttama ja Obaman apulaisviestintäjohtaja Dan Pfeiffer on jesuiittojen kouluttama. Ja hän on valinnut jesuiittojen kontrolloiman Joe Bidenin varapresidentikseen! Luuletko että kaikki herra Obaman jesuiittayhteydet ovat puhdasta sattumaa?
- P.D. Stuart, Codeword Barbelon, 2008, s. 183
Jared Kushner uutena symbolina Israelin vaikutusvallasta
Alt-right-piireissä on nostettu samalla tavalla voimakkaasti esille se, että Donald Trumpin tyttären Ivankan juutalainen aviomies Jared Kushner on toiminut Trumpin läheisenä neuvonantajana. Tämä olisi oletetusti taas uusi näyttö siitä, että juutalaiset hallitsevat Washingtonia kulissien takana.
Jesuiittojen asiamiehien lojaaliutta USA:lle ei osata epäillä
Kun tarkastellaan kokonaisuutta, niin vuodesta 2011 eteenpäin Valkoisen talon kansliapäällikkönä on Priebusin puolen vuoden pestiä lukuun ottamatta ollut koko ajan jesuiittojen kouluttama mies. Mutta näitä asioita ei edes huomaa juuri kukaan muu kuin jesuiittoihin ja veljeskunnan historiaan perehtyneet tutkijat ja totuudenetsijät. Jesuiittojen asiamiehien lojaaliutta USA:lle ei kukaan kyseenalaista, niin syvälle USA:n yhteiskunta- ja valtarakenteisiin jesuiitat ovat jo soluttautuneet. Jesuiittojen historia politiikkaan kaikkialla sekaantuvana subversiivisena organisaationa on siis unohdettu ja heidän valtansa on ikään kuin piilotettu näkyville. Kaukana ovat ne ajat, kun monet Amerikan silmäätekevät aiheellisesti varoittivat jesuiitoista:
Minun mielipiteeni on, että jos tämän maan, Amerikan Yhdysvaltojen, vapaudet tuhotaan, se tapahtuu katolisten jesuiittapappien kavaluudella, sillä he ovat yhteiskunnallisen ja uskonnollisen vapauden viekkaimpia ja vaarallisimpia vihollisia. He ovat lietsoneet alkamaan useimmat Euroopan sodista.
-markiisi de La Fayette, 1799 (Romanism: A Menace to the Nation, Jeremiah J. Crowley, 1912, s. 140)
En pidä jesuiittojen ilmaantumisesta keskuuteemme. Jos koskaan on olemassa jokin taho, joka ansaitsee ikuisen kirouksen niin maan päällä kuin helvetissä, se on tämä Loyolan seura.
-John Adams, kirje Thomas Jeffersonille, 1816 (The New Jesuits, George Riemer, 1971, s. 14)
Keitä nämä [vieraan vallan] agentit ovat? He ovat pääasiassa jesuiittoja, kirkollinen veljeskunta, kautta maailman tunnettuja oveluudesta, kaksinaamaisuudesta ja täydellisestä moraalin puutteesta: veljeskunta, joka on niin taitava petoksen saralla, että edes katolisissa maissa, itse Italiassa, sitä ei voitu enää sietää, ja ihmiset vaativat sen lakkauttamista.
-Samuel Morse, Foreign Conspiracy Against the Liberties of the United States, 1835, s. 55
Donald Trump opiskeli itse pari vuotta Fordhamin yliopistossa, joka on jesuiittojen yliopisto New Yorkissa. Trumpin vanhin tytär Ivanka opiskeli kaksi vuotta Georgetownin yliopistossa ja nuorin tytär Tiffany lukee parhaillaan siellä itseään lakimieheksi. Hänen toiseksi vanhin poikansa Eric on valmistunut Georgetownin yliopistosta ja kuuluu nykyään sen taloustieteellisen tiedekunnan neuvonantajien raatiin (engl. advisory board). Trumpilla on siis ilmeisen läheiset välit jesuiittoihin. Steve Bannon, joka johti Trumpin vaalikampanjaa ja toimi presidenttikauden alussa hänen tärkeimpänä neuvonantajanaan, on hänkin jesuiittojen kouluttama. Bannon valmistui Georgetownin yliopistosta 1983.
Sekään ei mitenkään voi olla pelkkää sattumaa, että molemmat Trumpin USA:n korkeimpaan oikeuteen nimittämät tuomarit, Neil Gorsuch ja Brett Kavanaugh, ovat jesuiittojen kouluttamia. Kaiken lisäksi he kävivät samaa jesuiittakoulua (Georgetown Preparatory School) samaan aikaan.
Lisää jesuiitoista, katolisesta kirkosta ja USA:n korkeimmasta oikeudesta:
Tässä Trump ja vastaehdokas Hillary Clinton syksyllä 2016 perinteisellä New Yorkin arkkipiispan isännöimällä Al Smithin muistoillallisella, johon presidenttiehdokkaat aina vaalien alla osallistuvat.
Trump sanoi, että hänellä on hienoja muistoja siitä, kuinka hän kävi tällä muistoillallisella vuosien mittaan isänsä kanssa, että "meidän on noustava vastustamaan katolilaisvastaisia asenteita" ja vielä, että "meidän on yhdistyttävä, ei vain kansakuntana, vaan maailmanlaajuisena yhteisönä". Jälkimmäinen on ilmeinen viittaus globalismiin, vaikka Trump muuten onkin luonut itselleen imagon nationalistina.
YK:n yleiskokous ehdotti päätöslauselmassa 194 vuonna 1948, että Jerusalemista tehdään kansainvälinen alue, jota YK itse valvoo. Ja nyt näyttää siltä, että se on toteutumassa, kuten olen jo vuosia sitten blogissa ennustanut. Obaman ja USA:n korkeimman oikeuden, joka on katolilaisenemmistöinen ja jesuiittojen kontrolloima, päätös olla tunnustamatta Jerusalemia osaksi Israelia on selvä vihjaus tulevasta.
YK:n on siis tarkoitus ottaa vastuu aluen valvonnasta ja "rauhanturvaamisesta", ja pyhät paikat antaa Vatikaanin hallintaan, kuten jesuiittojen kouluttama Shimon Peres lupasi jo vuonna 1993. Tässä kertauksena, miten prosessi alkoi:
Maaliskuussa 1994 sanomalehti Chadashot paljasti Lähi-idän "rauhanprosessista" mitä huomionarvoisimman salaisuuden. Shimon Peresin ystävä, ranskalainen intellektuelli Marek Halter… väitti haastattelussa, että hän toimitti toukokuussa 1993 kirjeen Peresiltä paaville. Siinä Peres lupasi kansainvälistää Jerusalemin, antaa YK:lle Jerusalemin vanhan kaupungin poliittisen ja Vatikaanille sen pyhien paikkojen hallinnan. YK antaisi uudelta hallitsemaltaan alueelta PLO:lle pääkaupungin, ja Jerusalemista tulisi eräänlainen kansainvälisen diplomatian vapaakauppa-alue.
Halterin väitteelle antoi tukea italialainen sanomalehti La Stampa, joka lisäsi, että Arafatille ilmoitettiin sopimuksesta ja että se sisältyi syyskuussa 1993 Washingtonissa allekirjoitetun Oslon sopimuksen salaisiin ehtoihin.
Maaliskuussa 1995 israelilaiselle radiokanavalle Arutz Shevalle vuodettiin sähke Israelin lähetystöstä Roomassa Peresin ulkoministeriölle Jerusalemissa, jossa vahvistettiin Jerusalemin luovuttaminen Vatikaanille. Tämä sähke julkaistiin kaksi päivää myöhemmin radikaalissa israelilaisessa vasemmistolehdessä Haaretzissa. Syntyi skandaali, ja lukuisat rabbit, jotka olivat kutsuneet Peresin pääsiäisjumalanpalveluksiin, peruivat kutsunsa vastalauseeksi tälle maanpetokselle. Peres vastasi väittämällä, että sähke oli aito, mutta että joku oli peittänyt valkokynällä sanan "ei"; sähkeessä sanottiin oikeasti, että Israeli "ei" luovuta Jerusalemia paaville.
Osoituksena Israelin rabbien surkeasta poliittisesta tilasta, he hyväksyivät tämän älyttömän selityksen ja kutsuivat Peresin uudelleen juhlapöytiinsä. Mutta laajasti levitetyissä Peresin ja Clintonin vuoden 1997 tapaamisen pöytäkirjoissa Peres vahvisti näkökantansa päättäen sanoihin "kuten olin aiemmin luvannut Pyhälle istuimelle".
-Barry Chamish
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu antaa julkisuudessa itsestään kuvan voimakkaana Israelin turvallisuuden puolustajana, mutta hänen pitkäaikaiset toimensa osoittavat päinvastaista.
Lokakuussa 1985, kun puheet, jotka johtivat tuhoisaan Oslon ”rauhanprosessiin”, olivat juuri alkaneet, Benjamin Netanjahu syytti New York Timesin pääkirjoituksessa, että ”Israelin tuhoaminen on edelleen PLO:n muuttumaton päämäärä”. Netanjahu syytti edelleen, että tämä ”rauhanmelu”, jota PLO/Fatah piti yhä enemmän (jolla Shimon Peres lopulta myi Oslon israelilaisille ja teki PLO/Fatahista ”Palestiinalaishallinnon”), oli petosta…
Abu Nazir viittasi Jasser Arafatin ja Mahmud Abbasin ”Vaiheittaiseen suunnitelmaan”, joka määritteli, että PLO/Fatah ilmoittaisi rajoitetun tavoitteen, kuten ”Palestiinan valtio” kiistellyillä alueilla, jotta se voisi rakentaa alustan, josta käsin pyrkiä ”lopulliseen päämääräänsä Israelin tuhoamisesta” (politiikka joka pantiin dramaattisesti toimeen toisessa intifadassa).
Netanjahu piti yllä tätä retoriikkaa vuoden 1996 puoliväliin asti, kun hänen äänekkäät vastalauseensa Oslon prosessille toivat hänelle valinnan Israelin pääministeriksi…
Tämä Oslon vastainen asema on se, minkä puolesta israelilaiset äänestivät. Ja miksi? Koska Jasser Arafat ja hänen ”Palestiinalaishallintonsa” oli hyökännyt heitä vastaan terrorismilla siitäkin huolimatta, että israelilaiset olivat tehneet myönnytyksen toisensa jälkeen.
Mitä Netanjahu teki? Hän ajoi Oslon prosessia eteenpäin nopeammin kuin edeltäjänsä.
Kun äänet oli annettu ja laskettu, hän muutti näkökantansa välittömästi.
Pentagonin tutkimus muuten päätyi siihen, että jos Juudea ja Samaria (”Länsiranta”) joskus joutuisivat vihollisten käsiin, Israel ei selviäisi pitkässä juoksussa muslimien yhteisestä pyrkimyksestä tuhota se. Mikä tässä Pentagonin tutkimuksessa on hämmästyttävintä, on että se löytyy liitteenä Benjamin Netanjahun 2000 julkaisemassa kirjassa.
Hänen taustansa CFR:n jäsenenä ja asiamiehenä selittää asian.
Benjamin ”Bibi” Netanjahu huomattiin MIT:ssä 1973, ja hänen valmentamisensa tulevaan asemaansa alkoi siellä hänen ollessa päälle 20-vuotias. Valmistumisensa jälkeen hän sai suuripalkkaisen työpaikan The Boston Consulting Group:ssa. Hänen pomonsa oli Ira Magaziner (CFR), joka oli myöhemmin presidentti Bill Clintonin (CFR) terveysneuvonantaja. (Clinton tunki myöhemmin Oslon ”rauhansopimuksen” Israelin kurkusta alas.) Mutta hän jätti työpaikan 1979, palasi Israeliin, alkoi myymään huonekaluja Rim Company:ssa ja sitten järjesti terrorismin vastaisen kokouksen. Jostain kumman syystä CFR lähetti ryhmän heidän isoimpia kihojaan, mukaan lukien George Bush Sr., Richard Perle ja George Shultz, tämän tuntemattoman 27-vuotiaan järjestämään tapaamiseen. Kun Kokous oli ohi, Netanjahu palasi myymään kotihuonekaluja kolmeksi vuodeksi vuoteen 1982 asti, kun Washingtonin-lähettiläs Moshe Arens kutsui hänet apulaisjohtajakseen. Hän väitti, että valinnan tekivät epäsuorasti ne, jotka tulivat hänen kokoukseensa ja ”olivat vaikuttuneita hänen esityksestään”. Tämä tarkoittaa sitä, että Bush ja Schultz painostivat Arensia tuomaan Bibin Washingtoniin. 1985 Schultz toimi puheenjohtajana toisessa oletetusti Netanjahun järjestämässä terrorismin vastaisessa kokouksessa. Sinä aikana, kun Bibi oli YK-lähettiläs, Schultz vieraili hänen luonaan joka kerta, kun hän oli New Yorkissa, ja se oli usein.
-Barry Chamish
Norjalaisen bloggerin video siitä, miten "kahden valtion ratkaisu", jota paavi, Obama ja YK vaativat, johtaa käytännössä Israelin tuhoon:
Barack Obaman hallinnossa on enemmän jesuiittojen asiamiehiä kuin
kenelläkään aiemmalla presidentillä, vaikka heitä oli paljon myös Bill Clintonin (joka on itse jesuiittojen kouluttama) ja George W. Bushin (jonka isä George Bush on Maltan ritari ja veli Jeb Kolumbuksen ritari) hallinnoissa. Alla heistä kattava, muttei aivan täydellinen lista.
Siitä voi joka tapauksessa nähdä, että jesuiittojen apurit miehittävät mm. suurinta osaa tärkeimmistä posteista.
Jesuiittojen kouluttamia hallinnon virkailijoita
- Robert Gates, puolustusministeri (2006-2011)
- Leon Panetta, puolustusministeri (2011-), CIA:n pääjohtaja (2009-2011)
- Janet Napolitano, turvallisuusministeri (2009-)
- William M. Daley, Valkoisen talon kansliapäällikkö (2011-2012)
- Jacob Lew, Valkoisen talon kansliapäällikkö (2012-), budjettiviraston pääjohtaja (2010-2012)
- Stephanie Cutter, presidentin neuvonantaja (2011-2012)
- James L. Jones, turvallisuuspoliittinen neuvonantaja (2009-2010)
- Denis McDonough, toinen turvallisuuspoliittinen neuvonantaja (2010-), turvallisuusneuvoston kansliapäällikkö (2009-2010)
- John O. Brennan, kotimaan turvallisuuden neuvonantaja (2009-)
- Daniel Pfeiffer, Valkoisen talon viestintäpäällikkö (2009-)
- Jon Favreau, presidentin johtava puheenkirjoittaja (2009-)
- Kathryn Ruemmler, presidentin lainopillinen neuvonantaja (2011-)
- Ron Klain, varapresidentin kansliapäällikkö (2009-2011)
- Mike Donilon, varapresidentin neuvonantaja (2009-)
- Evan Ryan, varapresidentin suhdehenkilö (2009-)
- Brian McKeon, varapresidentin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja (2009-)
- Terrell McSweeny, varapresidentin sisäpoliittinen neuvonantaja (2009-)
- Elizabeth Alexander, varapresidentin lehdistösihteeri (2009-)
- Jane Holl Lute, apulaisturvallisuusministeri (2009-)
- David Petraus, CIA:n pääjohtaja (2011-)
- Michael J. Morell, CIA:n apulaisjohtaja (2010-)
- George J. Mitchell, USA:n Lähi-idän erikoislähettiläs (2009-2011)
- David Hale, USA:n Lähi-idän erikoislähettiläs (2011-)
Jesuiittayhteyksiä omaavia hallinnon virkailijoita
- Joe Biden, varapresidentti; kunniatohtorin arvonimi kahdesta
jesuiittayliopistosta, poika Hunter Biden jesuiittojen kouluttama, toiminut jesuiittayliopiston lobbarina ja
kuulunut jesuiittojen vapaaehtoisjoukkoihin
- Hillary Clinton, ulkoministeri (2009-); aviomies Bill Clinton
jesuiittojen kouluttama ja jesuiittaprofessorinsa (Carroll Quigley)
suuri ihailija
- Ken Salazar, sisäministeri (2009-); fransiskaanipappien kouluttama ja jesuiittojen yhteistyökumppani
-
Kathleen Sebelius, sosiaali- ja terveysministeri (2009-); valmistunut
katolisesta yliopistosta, aviomies K. Gary Sebelius jesuiittojen
kouluttama
- Paul Volcker, Talouden elvyttämisen neuvottelukunnan puheenjohtaja (2009-2011); kunniatohtorin arvonimi kahdesta jesuiittayliopistosta
- Thomas E. Donilon, turvallisuuspoliittinen neuvonantaja (2010-);
valmistunut katolisesta yliopistosta, veli Mike Donilon jesuiittojen
kouluttama
- Douglas Lute, Irakin ja Afganistanin asioiden turvallisuuspoliittinen neuvonantaja (2007-); vaimo Jane Holl Lute jesuiittojen kouluttama
- Jeanne Lambrew, terveydenhuoltouudistusviraston apulaisjohtaja (2009-); apulaisprofessori Georgetownin jesuiittayliopistossa
- Jeffrey Crowley, AIDS-viraston pääjohtaja (2009-); tutkija ja luennoitsija Georgetownin jesuiittayliopistossa
- Marc Grossman, USA:n Afganistanin ja Pakistanin erikoislähettiläs (2011-); Georgetownin jesuiittayliopiston hallintotehtävissä
Mitä se merkitsee, kun joku on jesuiittojen kouluttama?
Veljeskunnan maallikkoapurit eivät välttämättä ole kaikki
jesuiittojen kouluttamia. Niillä opiskelijoilla, jotka jesuiitat ovat
kouluttaneet, on parhaat mahdollisuudet saada työpaikka valmistumisen
jälkeen. Heidän kouluttamisensa tulee ensin ja tämän jälkeen heidän
sijoittamisensa, mitä varten veljeskunta heidät kouluttikin. Heidän
opinahjoista valmistuneita on kaikilla aloilla ja elämänalueilla, ja
näissä heistä tulee kaikkein vaarallisimpia, esimerkkinä Tim Russertin
ja Chris Matthewsin kaltaiset miehet veljeskunnan CFR-johtoisessa
mediassa. Monet apurit ovat valmistuneet Yalesta tai Harvardista.
Veljeskunnalla on kilta Harvardissa, Bill O'Reillyn opinahjossa. Jos
veljeskunta asettaa poliittiseen virkaan, se odottaa, että alistuu
heidän neuvonantajansa tahtoon, kuten jesuiittapappi John McLaughlinin,
joka kirjoitti Nixonin puheet. Jos hylkää veljeskunnan, jonka ansiosta
pääsi virkaan, tulee rangaistuksi tai tapetuksi.
-Eric Jon Phelps
Katolisesta Notre Damen yliopistosta valmistuneen tuomarin, Andrew Napolitanonlibertaarinen keskusteluohjelma Foxilla lopetettiin helmikuussa yllättäen, ja se on aiheuttanut kohua ainakin vaihtoehtomediassa. Napolitano kertoo tässä suorasanaisesti, miten perustuslaki ei enää päde Amerikassa ja että liittovaltion hallituksesta on tullut itsevaltainen sortohallinto.
Onko Andrew Napolitano aito vapauden puolestapuhuja vai sittenkin jesuiittojen agent provocateur, jonka tehtävänä on lietsoa anarkistista mielialaa ja ajaa ihmisiä uusoikeistolaisen jesuiittafasismin syliin, kuten Eric Jon Phelps arvelee? Kallistun enemmän jälkimmäiseen vaihtoehtoon, sillä hän on ollut toimittajana paavin ritaroiman Rupert Murdochin omistamalla Foxilla jo monta vuotta, eikä hän nytkään saanut potkuja, kuten hän itse painottaa. Murdochilla on myös jesuiittayhteyksiä mm. hänen yhtiönsä hallituksessa vaikuttavan jesuiittaprofessori Viet Dinhin kautta.
Yksi Napolitanon vakiovieraista on ollut entinen CIA-virkailija Michael Scheuer. Hän on jesuiittojen kouluttama ja toimii dosenttina Georgetownin jesuiittayliopistossa. Tyypilliseen jesuiittojen apurin tyyliin Scheuer on painottanut Israel-lobbyn valtaa Washingtonissa syyttäen Obamaa sen sätkynukeksi. Hän unohtaa luonnollisesti mainita, että Obaman hallinto on täynnä jesuiittojen asiamiehiä, jollainen hän itsekin on.
Napolitanon edeltäjä Foxin libertaaritoimittajana oli jesuiittojen kouluttama mormoniGlenn Beck, jonka populistinen Teekutsuliike on omaksunut yhdeksi johtohahmokseen. Omaksi presidenttiehdokkaaksen liikkeen jäsenet ovat ottaneet jesuiittojen kouluttaman John F. McManusin johtaman John Birch Society:n (JBS) äänitorven, Ron Paulin. Paul on myös piilopaavilainen ja ilmeistä kontrolloitua oppositiota, kuten Timo Soini Suomessa. Sekä Teekutsuliikkeen että JBS:n taustalla vaikuttavat myös piilojuutalaiset (tai sabbatailaiset) Kochin miljardööriveljekset.
Mutta palataksemme Glenn Beckiin, hän on myös anarkokapitalistisen Ludwig von Mises -instituutin (LvMI) tukija. Instituutti on nimetty itävallanjuutalaisen ekonomistin, Ludwig von Misesin mukaan. Von Mises toimi murhatun fasistijohtajan, Engelbert Dollfussin ja myöhemmin Otto von Habsburgin talousneuvonantajana. Von Habsburg oli Itävallan vanhan hallitsijasuvun päämies ja Maltan ritari, kuten moni varmaan muistaa. LvMI:n perustaja ja johtaja on katolilainen Lew Rockwell, ja myös muut instituutin avainhenkilöt ovat katolilaisia ja/tai sidoksissa jesuiittoihin. Näistä Joseph Salerno on jesuiittojen kouluttama ja Jeffrey Tucker ja Thomas Woods ovat kääntyneet katolilaisuuteen. Lisäksi johtavista jäsenistä Mark Thornton on valmistunut fransiskaaniyliopistosta ja Thomas DiLorenzo sekä juutalainen Walter Block ovat jesuiittayliopistojen professoreita.
On mielenkiintoista, että Rockwell ja varsinkin DiLorenzo ovat hyvin Abraham Lincolnin vastaisia, sillä hän oli kuitenkin viimeinen todellinen Amerikan presidentti. Pian Lincolnin murhan jälkeen nimittäin tehtiin Yhdysvaltojen perustuslakiin 14. lisäys, joka käytännössä mitätöi perustuslain ja avasi tien fasismiin. Mutta yllättävää se ei ole, sillä muistattehan, että jesuiitat vihasivat Lincolnia ja olivat myös taustavoimana äärikatolisessa salaliitossa, joka hänet murhasi.
Republikaanien presidenttiehdokkuutta tämän vuoden vaaleissa tavoittelevat mm. Rick Santorum, joka voitti Iowan esivaalit, ja CFR:n jäsen Newt Gingrich, joka voitti puolestaan Etelä-Carolinan esivaalit. Heitä yhdistävät sekä katolilaisuus että halu pommittaa Irania. Siinä sitä on aitoa 2000-luvun ristiretkihenkeä. Heillä on vielä yksi merkittävä yhdistävä tekijä, sillä Santorum on varmuudella Maltan ritari ja ainakin Vittorio Vivaldin mukaan myös Gingrich. Santorumilla on myös läheinen yhteys Opus Deihin.
Olen kuullut väitteitä, ettei Vatikaanilla ja jesuiitoilla ole motiivia maailmanvaltaan pyrkimiseen tai siihen viittavia kirjoituksia. Yhtä hyvin voisi väittää, että musta on valkoista ja valkoinen mustaa, asiasta nimittäin on myös mustaa valkoisella enemmän kuin tarpeeksi. Mutta ennen lainauksiin menemistä muistakaa se, että Vatikaani on Rooman imperiumin jatke uskonnollisen organisaation valeasussa, mikä on itsestään selvää asiaan perehtyneelle.
Vuonna 756 Frankkien kuningas Pipin Pieni lahjoitti Rooman kaupungin
katoliselle kirkolle, ja se tekaisi muiden tulevilta vaatimuksilta
suojautuakseen ns. Konstantinuksen lahjakirjan,
jonka mukaan keisari Konstantinus Suuri antoi paaville vallan Roomaan
ja keisarin arvomerkit sekä papeille senaattorin arvot. Keskiajalla
katolinen kirkko oli siis aivan avoin ja röyhkeä sille mielestään
kuuluvan maallisen vallan suhteen. Se, mikä oli ennen Rooman imperiumin
hallintokoneisto, ei välttämättä yksi yhteen, mutta olennaisilta osin,
on nyt katolisen kirkon hierarkia.
Eikö pelkkä katolisen kirkon nimi jo kerro, että se on kaiken
globalismin äiti, tarkoittaahan sana katolinen alun perin
"yleismaailmallista"? Katolilaisuuteen kääntynyt ja joidenkin tietojen mukaan myös Maltan ritarikunnan jäsenyyden saanut Tony Blair näyttää olevan kuta kuinkin samaa mieltä:
Emme voi palata takaisin erillisiin saarekkeisiin: globalisaatio on täällä... Katsokaa mitä tahansa ongelmaa: talouskriisi, ilmastonmuutos, terrorismi. Yksittäinen kansa ei voi ratkaista näitä ongelmia, ei edes amerikkalaiset... Juuri tässä tilanteessa uskonnon ja katolisen kirkon, eli universaalin kirkon, joka itse on globaalin instituution malliesimerkki, on tultava mukaan peliin.
-Tony Blair, katolinen Riminin kokous, 2009
Vatikaani ja jesuiitat - itse sanottua
Mitä Vatikaani ja sen edustajat ovat siis sanoneet oikeudestaan hallita maailmaa:
Vain Rooman paavia voidaan oikeutetusti kutsua koko maailman piispaksi… kaikkien prinssien pitäisi suudella paavin ja vain hänen jalkojaan… hän voi laillisesti syöstä keisarin valtaistuimelta… kenenkään ei tule tuomita häntä… hän voi vapauttaa kansalaiset jumalattomien [hallitsijoiden] alamaisuudesta.
-paavi Gregorius VII, Dictatus Papae, 1075
Se on uskosta, että paavilla on oikeus syöstä valtaistuimelta harhaoppiset ja kapinoivat kuninkaat. Monarkeista jotka paavi näin syrjäyttää, tehdään ihmisten silmissä pahamaineisia tyranneja, ja ensimmäinen häneen käsiksi pääsevä saa tappaa hänet. Jos tyrannin kuolema on yleisen edun mukaista, ensimmäisen paikalle ehtivän on laillista murhata hänet.
-Francisco Suarez, espanjalainen jesuiitta, Defensio Fidei Catholicae, 1613 (Fifty Years in the Church of Rome, Charles Chiniquy, 1886, s. 680)
Mitä tulee paavin valtaan, hän on kuin Jumala maan päällä, kaikkien Kristukseen uskovien yksinoikeutettu hallitsija, kuninkaiden kuningas, omaten runsain mitoin koskematonta valtaa, jonka kaikkivaltias Jumala on hänelle uskonut maanpäällisen ja taivaallisen valtakunnan hallitsemiseksi.
-Lucius Ferraris, fransiskaani ja kanonisen oikeuden tuntija, Prompta Bibliotheca, 1746
Näitä vääriä ja kieroutuneita mielipiteitä [vapaudesta] tulee paheksua, koska ne ennen kaikkea estävät katolisen kirkon tervehdyttävän vaikutusvallan, jota sen pitäisi jumalallisen perustajansa antamalla valtuutuksella saada vapaasti harjoittaa aina maailmanloppuun asti, ei ainoastaan yksilöiden, vaan myös maiden, kansojen ja hallitsijoiden suhteen.
-paavi Pius IX, kiertokirje Quanta Cura, 8. joulukuuta 1864
Katolinen kirkko on välikappale ja kanava, jonka kautta Jumalan tahto ilmaistaan. Vaikka valtiolla onkin oikeuksia, sillä on ne vain ylimmän vallan myöntämänä ja luvalla, ja tämä valta voidaan ilmaista vain kirkon kautta.
-Isaac Hecker, katolinen pappi, Catholic World, 1870 (Fifty Years In the Church of Rome, Charles Chiniquy, 1886, s. 675)
Oikeus syöstä kuninkaita vallasta kuuluu luonnostaan ylimpään valtaan, joka paaveilla Kristuksen sijaishallitsijoina on yli kaikkien kristittyjen maiden.
-kardinaali Henry Manning, Westminsterin arkkipiispa, 1892 (The Jesuits in History, Hector Macpherson, 1914, p. 115)
Jumalan käsi, joka ohjaa historian kulkua, on asettanut Hänen maanpäällisen edustajansa istuimen tähän Rooman kaupunkiin, josta Hän teki maailman pääkaupungin sen oltua loisteliaan Rooman valtakunnan pääkaupunki, koska Hän teki siitä ylimmän vallan keskuksen, sillä se ulottuu yli kansakuntien ja valtioiden rajojen, ottaa huomaansa kaikki maailman kansat.
-paavi Pius XI, kiertokirje Ubi Arcano Dei Consilio, 23. joulukuuta 1922
Ota vastaan tämä kolmin kruunuin koristeltu tiaara ja tiedä että olet prinssien ja kuninkaiden isä, maailman hallitsija, Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen sijainen.
-paaville kruunattaessa lausutut sanat (20 Centuries of Christianity: A Concise History, Paul Hutchinson and Winfred E. Garrison, 1959, s. 120)
Paavi on ylituomari, myös siviililakien, eikä hänellä voi olla mitään todellisia velvoitteita niitä kohtaan.
-Civilta Cattolica, jesuiittojen virallinen lehti (Roman Catholicism, Loraine Boettner, 1962)
Näin Vatikaani ja jesuiitat ovat kuvailleet omaamaansa valtaa ja valtapyrkimyksiään:
Me tulimme lampaina ja tulemme hallitsemaan susina. Me tulemme karkotetuiksi kuin koirat ja palaamme kuin kotkat.
-Francesco Borgia (1510-1572), 3. jesuiittakenraali (Jesuits: A Multibiography, Jean Lacouture, 1997, s. 328)
Prinssejä ja merkkihenkilöitä on kaikkialla käsiteltävä kaikin mahdollisin keinoin niin, että me saamme heidän luottamuksensa ja voitamme heidän sydämensä: millä tavalla toimimalla kaikista henkilöistä tulee meidän välikappaleita, eikä kukaan uskalla vähimmässäkään määrin häiritä tai vastustaa veljeskuntaa.
-Monita Secreta, jesuiittojen salainen ohjeistus (Secret Intructions of the Jesuits, W.C. Brownlee, 1857, s. 39)
Katsokaas herra [Brancan herttua], tästä huoneesta käsin hallitsen, en vain Pariisia, vaan myös Kiinaa; enkä vain Kiinaa - vaan koko maailmaa - kenenkään tietämättä, miten se tehdään.
-Michelangelo Tamburini (1648-1730), jesuiittakenraali (History of the Jesuits, Andrew Steinmetz, 1848, vol. 1, s. 168-169)
Lähes kaikilla Euroopan kuninkailla ja hallitsijoilla oli rippi-isänä
vain jesuiittoja, joten jesuiitat näyttivät yksin hallitsevan koko
Eurooppaa.
-Giulio Cesare Cordara (1704-1785), italialainen jesuiitta (The Jesuit Enigma, E. Boyd Barrett, 1927, s. 209)
Sen että jesuiitat olivat kuningaskuntien rauhanhäiritsijöitä, kansakuntien sortajia, maailman herroja, myönnän avoimesti.
-Marcel de la Roche Arnauld, katolinen pappi, 1827 (The Jesuits: Their History and Crimes, 1918, s. 15)
Katolilaisen tulee antaa äänensä sen hyväksi, että katoliselle kirkolle taataan valta-asema tässä maassa.
-Isaac Hecker, katolinen pappi, Catholic World, 1870 (Fifty Years In the Church of Rome, Charles Chiniquy, 1886, s. 676)
Kahdenkymmenen vuoden sisällä tämä maa hallitsee maailmaa. Kuninkaat ja keisarit kuolevat pian pois, ja Yhdysvaltojen demokratia ottaa heidän paikkansa… Sitten kun Yhdysvallat hallitsee maailmaa, katolinen kirkko hallitsee maailmaa.
-James E. Quigley, Chicagon arkkipiispa, The Chicago Tribune, 5. toukokuuta 1903 (Romanism: A Menace to the Nation, Jeremiah J. Crowley, 1912, s. 573)
Miksi ihmeessä tässä maassa [Amerikassa], jossa meitä on vain seitsemän prosenttia väestöstä, katolista kirkkoa pelätään niin paljon? Sitä rakastavat kaikki sen lapset ja pelkäävät kaikki. Miksi ihmeessä paavilla on niin suuri valta? No tietenkin siksi, että paavi on maailmanvaltias. Kaikki maailman keisarit, kaikki kuninkaat, kaikki prinssit, kaikki presidentit ovat kuin nämä minun alttaripojat. Paavi on maailmanvaltias.
-D.S. Phelan, katolinen pappi, The Western Watchman, 27. kesäkuuta 1912
Kun näette öisellä taivaalla oudon valon, tietäkää että se on Jumalan merkki siitä, että Hän tulee rankaisemaan maailmaa rikoksistaan sodalla, nälällä ja vainoamalla kirkkoa ja Pyhää Isää. Estääkseni tämän minä tulen pyytämään Venäjän pyhittämistä minun tahrattomalle sydämelleni… Jos minun pyyntöni huomioidaan, Venäjä käännytetään ja tulee rauha; jos ei, niin se levittää virheellisiä oppejaan kaikkialle maailmaan aiheuttaen sotia ja kirkon vainoamista. Hyvistä tulee marttyyreita; Pyhän Isän osaksi tulee paljon kärsimystä; monet kansat tuhoutuvat. Mutta lopusssa minun tahraton sydämeni on voittava. Pyhä Isä vihkii Venäjän minulle, ja se käännytetään ja maailma saa nauttia rauhan aikakaudesta.
-The Secret of Fatima, toinen osa, 1941
[Yhdentynyt Eurooppa tulee olemaan] mahtavin katolinen suurvaltio, jonka maailma on koskaan tuntenut... suurin yksittäinen ihmismahti, mitä koskaan on nähty.
-paavi Johannes XXIII, 1963 (liebreich.com)
Jesuiitat ovat luonnollisesti kiistäneet Monita Secretan aitouden ja väittäneet, että veljeskunnasta erotettu puolalainen entinen jesuiitta Zahorowski tekaisi ne vuonna 1612. Todistelut eivät vain ole olleet kovin vakuuttavia, ja toisaalta salaisten ohjeiden aitouden puolesta puhuu moni seikka:
On sanottava, että on jokseenkin merkille pantavaa, että British Museumista löytyvän painetun teoksen lopussa on käsikirjoituskopio Secreta Monitasta… Tämä teos on painettu Venetsiassa vuonna 1596, ja sitä seuraava Secreta Monita on… käsikirjoituksen muodossa, ja joku jesuiitta on ilmeisesti lisännyt sen siihen omaan yksityiseen käyttöönsä… Secreta Monitan aitoutta tukevien havaintojen lisäksi siitä näyttää olevan myös epäsuoraa näyttöä, sillä ne lähinnä vain heijastelevat jesuiittojen alhaista moraalia ja turmeltunutta kasuistiikkaa ja ovat näyte siitä, miten heidän turmiollinen periaatteensa pahan tekemisen laillisuudesta, kun tarkoitus on hyvä, toimii.
-John Poynder, A history of the Jesuits; to which is prefixed A reply to Mr. Dallas's defence of that order, 1816, Vol. 1, s. 326-329
Vain perusteellinen näyttö voi kääntää vaa'an Monitan [jesuiittojen salainen ohjeistus] aitoutta vastaan. Eivätkä jesuiitat ole sellaista tähän päivään mennessä esittäneet. Eikä sen aitouden puolesta puhuvia seikkoja ole pystytty vakuuttavasti mitätöimään. Niiden aitouden puolesta puhuvat perustavat näkökantansa pääasiassa siihen, että jesuiittayliopistoista löytyi Monitasta käsikirjoituskopioita, joihin painettu versio perustuu… Se olisi ratkaiseva näyttö aitoudesta, jos pystyttäisiin varmasti todistamaan, että Prahan kopio oli siellä jo vuonna 1611 - eli ennen ensimmäistä painettua versiota vuodelta 1612. J. Friedrichin lausunnon perusteella tämää näyttää todennäköiseltä, muttei varmalta.
-kreivi von Hoensbroech, Fourteen Years a Jesuit: a record of personal experience and a criticism, 1911, Vol. 2, s. 8-9
Yllä mainituista jesuiittojen metodeista sen verran, että nykyaikana he eivät luonnollisesti yleensä enää ole valtaapitävien rippi-isiä tai läheisiä neuvonantajia, vaan he ympäröivät nämä kouluttamillaan ja kontrolloimillaan asiamiehillä, kuten esimerkiksi Obaman kohdalla.
Kirjoitin aiemmin vastineen väitteisiin, joiden mukaan Vatikaani olisi USA:n, Bilderberg-ryhmän tai vastaavien eliitin organisaatioiden sätkynukke. Moni sanoo myös sen olevan Israelin tai sionistien kontrolloima. Todellisuudessa asia on juuri päinvastoin, ja tässä päivitetty ja laajennettu versio aiemmasta artikkelista:
Ensiksi on ymmärrettävä, mikä Vatikaani todella on. Uskonnollisesti se on roomalaisen ja babylonialaisen pakanakultin jatke.
Katolinen kirkko sanoo itseään kristilliseksi, vaikka historia osoittaa, että se on päinvastoin vainonnut Raamattua vaalivia kristittyjä ja taistellut sen kansankielelle kääntämistä vastaan. Kenties karmaisevin esimerkki tästä oli Pärttylinyön verilöyly, jossa surmattiin raa'asti tuhansia protestanttisia hugenotteja ja jota paavi juhlisti jopa teettämällä sen kunniaksi mitalin. Ja ekumeniasta ja kauniista puheista huolimatta katolisen kirkon 1500-luvun Trenton kirkolliskokouksessa protestanttien ylle langettama kirkonkirous on edelleen voimassa. Sitä ei peruttu edes Vatikaanin toisessa kirkolliskokouksessa 1960-luvulla.
Poliittisesti Vatikaani on Rooman valtakunnan jatke. Rooman imperiumi ei siis koskaan kuollut, vaan teki vain muodonmuutoksen.
Vuonna 756 Frankkien kuningas Pipin Pieni lahjoitti Rooman kaupungin katoliselle kirkolle, ja se tekaisi muiden tulevilta vaatimuksilta suojautuakseen ns. Konstantinuksen lahjakirjan, jonka mukaan keisari Konstantinus Suuri antoi paaville vallan Roomaan ja keisarin arvomerkit sekä papeille senaattorin arvot. Keskiajalla katolinen kirkko oli siis aivan avoin ja röyhkeä sille mielestään kuuluvan maallisen vallan suhteen. Se mikä oli ennen Rooman imperiumin hallintokoneisto, ei välttämättä yksi yhteen, mutta olennaisilta osin, on nyt katolisen kirkon hierarkia.
Kun puhutaan Vatikaanista, ei ole kyse vain Rooman sisällä sijaitsevasta Vatikaanivaltiosta, joka on sen päämaja ja julkisivu, vaan katolisen kirkon koko maailmanlaajuisesta organisaatiosta ja sen lukuisista salaseuroista ja veljeskunnista. Näistä ylivoimaisesti tärkein ja vaikutusvaltaisin on jesuiittaveljeskunta. Muut Vatikaanin vallankäytön kannalta tärkeät organisaatiot ovat etunenässä Jerusalemin Pyhän Haudan ritarikunta, Konstantinolainen ritarikunta, Maltan ritarikunta, Opus Dei ja Kolumbuksen ritarit, jolla on Amerikassa yli miljoona jäsentä. Millä muulla taholla on käytössään näin massiivinen, hyvin organisoitu, kaikkialle ulottuva, ja uskollinen verkosto?
Bilderberg taas on lähinnä vain vuosittainen kokous, jonne kerääntyy maailman vaikuttajia, ei maailman pyörittämiseen kykenevä organisaatio. Ja se on sattumoisin uskollisen katolilaisen, maallikkojesuiitta Joseph Retingerin luomus. CIA taas on ollut aina Vatikaanin työkalu Amerikassa. Sen perustaja William Donovan oli henkeen ja vereen paavin mies, ja hänet palkittiin siitä sekä Maltan ritarikunnan että Sylvesterin ritarikunnan jäsenyydellä. Esimerkiksi tällä hetkellä sekä sen pääjohtaja David Petraeus että apulaisjohtaja Michael J. Morell ovat jesuiittojen kouluttamia. Edellinen pääjohtaja Leon Panetta oli myös Maltan ritari, kuten moni edeltäjänsä.
CIA:n johtajista ovat olleet Maltan ritareita aikajärjestyksessä Allen Dulles (1953-1961), jonka veljenpoika Avery Dulles oli merkittävä jesuiittapappi, John McCone (1961-1965) Kennedyn murhan aikoihin, William Colby (1973-1976), George H. W. Bush (1976-1977), William Casey (1981-1987), George Tenet (1997-2004) ja nykyinen johtaja Leon Panetta, joka on myös jesuiittojen kouluttama. Johtajista jesuiittojen kouluttamia ovat olleet myös Tenet, Casey ja Robert Gates (1991-1993). Suurin osa CIA:n apulaisjohtajista on aikojen saatossa ollut armeijan upseereita ja maanpuolustuskorkeakoulujen kasvatteja, mutta sillä postilla toimineista siviilihenkilöistä Maltan ritareita ovat olleet Tenet, Dulles ja Frank Carlucci ja jesuiittojen kouluttamia Tenet, Gates, John N. McMahon, Vernon Walters ja nykyinen apulaisjohtaja Michael J. Morell.
USA:n hallinto on sen kaikilla alueilla läpeensä Vatikaanin ja jesuiittojen soluttama. Vallankaappaus tapahtui pitkälti jo kiihkokatolisen salaliiton suorittaman Abrahamin Lincolnin murhan kautta vuonna 1865. Pian sen jälkeen vuonna 1868 Lincolnin puolustamaan Amerikan perustuslakiin tehtiin 14. lisäys, joka teki siihen asti ensisijaisesti osavaltioidensa täysivaltaisia kansalaisia olleista amerikkalaisista ensisijaisesti korporatiivisen liittovaltion kansalaisia, tai oikeammin orjia. Eli mustat vapautettiin orjuudesta, mutta heistä sekä valkoisista tuli "vapaaehtoisia" orjia liittovaltion hallitukselle. Amerikka muuttui siten perustuslaillisesta tasavallasta roomalaisen fasismin hallitsemaksi imperiumiksi. Merkkinä siitä USA:n kongressissa puhemiehen korokkeen molemmin puolin on roomalainen vitsakimppu (fasces), samainen fasistien käyttämä symboli, joka on myös yllä mainittujen Kolumbuksen ritareiden tunnuksessa.
Amerikan romanisointi on edennyt pikkuhiljaa, ja tärkeässä roolissa siinä on ollut katolilaisten massamuutto maahan. Valta-asemansa pönkittämiseksi katolinen kirkko tukee myös tämän hetken laitonta maahanmuuttoa Meksikosta ja muista latinalaisen Amerikan maista.
Ja mikä on kaikkein huomionarvoisinta, jesuiitat ovat aina saaneet toimia rauhassa Amerikassa, silloinkin kun heidät on karkotettu muista maista, ja he ovat nykyään juuri siellä vaikutusvaltaisempia kuin missään muussa maassa. Noin kuudesosa kaikista maailman jesuiitoista on USA:ssa, ja heillä on siellä 28 yliopistoa, jotka ovat ihanteellisia paikkoja veljeskunnan agenttien värväämiseen. Nyt onkin tultu jo siihen, että Obaman hallinnossa on enemmän sääntö kuin poikkeus, että avainhenkilö on jesuiittojen kouluttama tai heihin läheisesti sidoksissa.
USA:n korkein oikeus, jonka yhdeksästä tuomarista kuusi on katolilaisia, on myös katolisen kirkon ja jesuiittojen kontrolloima.
Nyt siis jo kuusi yhdeksästä korkeimman oikeuden tuomarista on katolilaisia, ja uskollisia sellaisia. Heistä ylituomari John Roberts kävi katolista koulua ja on ollut Georgetownin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan jäsen, ja Clarence Thomas ja Antonin Scalia ovat molemmat jesuiittojen kouluttamia. Scalia myös auttoi alkuun Maltan ritari ja miljardööri Tom Monaghanin perustaman katolisen oikeustieteellisen korkeakoulun. Läheinen yhteys jesuiittoihin on myös Sonia Sotomayorilla, joka on ollut Fordhamin yliopiston entisen johtajan ja CFR:n jäsenen, jesuiittapappi Joseph A. O'Haren suojatti. Muut korkeimman oikeuden katoliset tuomarit ovat Anthony Kennedy ja Samuel Alito, joka on Kolumbuksen ritari. Loput kolme tuomaria ovat juutalaisia, joista Stephen Breyer käy säännöllisesti punaisessa messussa. Myös Ruth Bader Ginsburg on aiemmin osallistunut punaiseen messuun, ja hänen edesmennyt aviomiehensä Martin D. Ginsburg oli oikeustieteen professori Georgetownissa. Protestanttien perustaman Amerikan korkeimmassa oikeudessa ei siten ole ainuttakaan edes nimellistä protestanttia.
Kuten myös Pentagon, joka on nyt tiukemmin kuin koskaan jesuiittojen hallussa.
Tämän (terrorismin vastaisen) sodan aikana Amerikan puolustusvoimien johtopaikkoja ovat miehittäneet paavilaiset ja jesuiittojen apurit: nykyinen puolustusministeri Robert Gates ja hänen edeltäjänsä Donald Rumsfeld ovat molemmat jesuiittojen kouluttamia, samoin Obaman turvallisuuspoliittinen neuvonantaja James L. Jones, jonka kakkosmies Thomas E. Donilon on valmistunut katolisesta yliopistosta. Irakin joukkojen komentajat David Petraeus ja George Casey, joka on nykyään maavoimien esikuntapäällikkö, ovat myös jesuiittojen kouluttamia. Nykyinen esikuntapäällikkö Michael Mullen kävi katolista koulua, ja hänen edeltäjänsä Peter Pace on harras katolilainen, joka on käynyt Georgetownin yliopiston johtamiskurssin.
Paavi on sätkynukke, mutta ei Bilderberg-ryhmän, USA:n tai "eliitin", vaan jesuiittojen, jotka ovat uuden maailmanjärjestyksen perimmäinen ajava voima heihin sidoksissa olevan mustan aatelin eli vanhojen roomalaisten hallitsijasukujen, kuten Pallavicini, Orsini ja Colonna, ohella. Jesuiittaveljeskunnan alkuaikojen taustavoimana toimineen Farnesen sukulinjan johtava nykyinen edustaja on Espanjan kuningas Juan Carlos, joka on Elisabet Farnesen ja hänen aviomiehensä, Filip V:n suora jälkeläinen. Juan Carlos on jesuiittojen kouluttama ja sekä Maltan ritarikunnan, Pyhän Haudan ritarikunnan että Konstantinolaisen ritarikunnan korkea-arvoinen jäsen. Eli vaikka jesuiitat nimellisesti vannovat uskollisuutta paaville, he ovat alusta asti ajaneet ennen kaikkea omaa etuaan ja ovat uskollisia paaville vain silloin, kun hän tekee, niin kuin jesuiitat haluavat. Jesuiittoja vastustaneille paaveille on käynyt historian saatossa hyvin huonosti.
1700-luvun keskivaiheilla kaikki saivat tarpeekseen jesuiittojen juonittelusta, ja heidät karkotettiin Brasiliasta (1754), Portugalista (1759), Ranskasta (1764), Espanjasta ja sen siirtomaista (1767) ja Parmasta (1768). Vuonna 1769 paavi Klemens XIII aikoi painostuksen alla ottaa käsittelyyn jesuiittaveljeskunnan lakkauttamisen, mutta kuoli sitä edeltävänä yönä todennäköisesti myrkytyksen uhrina. Vuonna 1773 hänen seuraajansa Klemens XIV todella lakkautti veljeskunnan, vaikka hän tiesi maksavansa siitä hengellään. Vuonna 1774 hän kuolikin edeltäjänsä tavoin todennäköiseen myrkytykseen. Klemens XIV huudahti ennen kuolemaansa: "Voi kauhistus! Tiesin että he myrkyttäisivät minut; mutta en osannut odottaa kuolevani niin hitaalla ja julmalla tavalla".
Tämä ei todellakaan kuitenkaan merkinnyt jesuiittojen loppua, päinvastoin. Virallisen pannansa aikana heillä oli mahtavia suojelijoita, ironista kyllä, ei-katolisissa maissa, tärkeimpinä heistä protestanttisen Preussin kuningas Frederik Suuri, joka oli myös aikansa johtava vapaamuurari*, ja ortoksisen Venäjän keisarinna Katariina II Suuri. Ja jesuiitat työskentelivät salassa ja asiamiestensä avulla edelleen myös katolisissa maissa. Suurin osa Ranskan vuoden 1789 vallankumouksen keskeisistä johtohahmoista oli vapaamuurareita ja/tai jesuiittojen kouluttamia, ja Napoleonin nosti valtaan sen jälkimainingeissa jesuiittojen oma mies, Abbe Sieyes. Napoleon toimi jesuiittojen työkaluna heidät lakkauttaneen paavinistuimen ja heidät karkottaneiden monarkkien rankaisemisessa. Napoleon valloitti myös Maltan, josta Maltan ritarit olivat karkottaneet jesuiitat vuonna 1768, ja 1800-luvulta lähtien Maltan ritarit ovatkin myös olleet jesuiittojen alaisuudessa. Kaikki huipentui siihen, kun Napoleonin arestiin laittama paavi Pius VII viimein suostui hyväksymään jesuiittaveljeskunnan toiminnan uudelleen vuonna 1814.
Jesuiitat olivat nyt vahvempia kuin koskaan, ja he ryhtyivät muokkaamaan katolisen kirkon konstituutiota sellaiseksi, että se mahdollistaisi heidän hallitsevan entistäkin täydellisemmin Vatikaania. Tätä varten he ajoivat läpi opin paavin erehtymättömyydestä, koska oli helpompi hallita yhtä absoluuttista johtajaa kuin monen itsenäisen piispan joukkoa. Heidän sätkynukkensa paavi Pius IX julisti sitten itsensä virallisesti erehtymättömäksi Vatikaanin kirkolliskokouksessa vuonna 1870. Näistä ajoista lähtien jesuiitat ovat dominoineet aivan täysin Vatikaania ja paavinistuinta, ja paavilla on ollut rippi-isänä tavan mukaan jesuiitta. Pius XII:lla se oli saksalainen jesuiittakardinaali Augustian Bea ja Paavali VI:lla ja Johannes Paavali I:llä italialainen jesuiittakardinaali Paolo Dezza, joka oli myös Johannes Paavali II:n oppi-isä.
*Tämä ei itse asiassa ole lainkaan yllättävää, sillä muistattehan Temppeliherrojen, vapaamuurarien ja jesuiittojen välisen yhteyden.
Mitä tulee väitteisiin, että Vatikaani on Israelin hallitsema, niin asia on pikemminkin juuri päinvastoin. Shimon Peres, joka on jesuiittojen kouluttama, lupasi vuonna 1993 Oslon sopimuksen yhteydessä Vatikaanille Itä-Jerusalemin hallinnan. Tämän uutisoi ensin italialainen lehti La Stampa ja vahvisti myöhemmin julkisuuteen vuotanut sähke Roomasta Israeliin. Israelin sionistihallitus on pelannut Vatikaanin pussiin, ja Israel on alusta asti ollut pelinappula, jonka avulla Vatikaani on pyrkinyt pääsemään käsiksi himoitsemaansa Jerusalemiin, jota se yritti jo ristiretkillä vallata itselleen. Kun mm. USA:n kulissien takana tukeman PLO:n avulla tarkoituksella ylläpidetty Lähi-idän kriisi on tehnyt tehtävänsä, YK-joukot tulevat todennäköisesti miehittämään Jerusalemin Vatikaanin hallitessa sen pyhiä paikkoja. Tätä enteillen Vatikaanin edustajat ovat aivan viime aikoina antaneet Israeliin suuntaan tiukkasävyisiä lausuntoja, joiden mukaan vain Raamatulla ei voi perustella alueellisia vaatimuksia eikä mitään valittua kansaa ole, eli käytännössä kyseenalaistetaan koko valtion olemassaolon oikeus. Oli tästä asiasta mitä mieltä tahansa, niin ilmassa on merkit siitä, että Israelin alasajo on alkamassa.
Euroopan unioni on juuriaan myöten katolinen hanke. Sen perustajaisät, kuten Adenauer, De Gasperi ja Schuman, olivat uskollisia katolilaisia, ja varsinaisen EU:n aikakaudella sen johtajat ovat kaikki olleet katolilaisia. Ja tällä hetkellä sekä Euroopan komission puheenjohtaja (Barroso) että EU:n presidentti (van Rompuy) ja lokakuusta 2011 lähtien myös Euroopan keskuspankin pääjohtaja (Draghi) ovat jesuiittojen kouluttamia.
Tarkkaa arviota katolisen kirkon koko varallisuudesta on mahdoton antaa, mutta arvostetun Vatikaani-kirjailijan, Avro Manhattanin sanoin se on "suurin talousmahti, varallisuuskeskittymä ja omaisuudenhaltija maan päällä". Ja jesuiitoilla on kontrolloimansa katolisen kirkon omaisuuden lisäksi oma valtava varallisuutensa ja erittäin vahva jalansija kansainvälisessä pankkitoiminnassa.
Vatikaanilla ja jesuiitoilla oli kätensä pelissä sekä natsi-Saksan että Neuvostoliiton luomisessa. Hitler nousi valtaan katolisen kirkon ja sen asiamiesten, kuten Franz von Papen ja Ludwig Kaas, avulla ja omien sanojensa mukaan ihaili suuresti jesuiittoja ja organisoi puolueensa katolisen kirkon hierarkiaa jäljitellen. Lenin antoi pian kommunistivallankumouksen jälkeen virallisen hyväksynnän jesuiittojen toiminnalle Venäjällä, kun tsaari Aleksanteri I oli karkottanut heidät koko maasta vuosisataa aiemmin. On muutenkin helppo nähdä, että vallankumous hyödytti Vatikaania, sillä se tukahdutti sen ikuisen vihollisen, ortodoksisen kirkon. Stalin taas oli itse asiassa jesuiittojen kouluttama (Tbilisin pappisseminaaria johtivat nimellisesti ortodoksiset jesuiitat), ja terrorikoneisto Tshekan perustaja Feliks Dzerzinski oli katolilainen, ja hän aikoi ennen vallankumoustaistelijan uraansa ryhtyä jesuiitaksi.
Kommunismi ei suinkaan ole juutalaisten keksintö, mikä on yleinen myytti, vaan maailman ensimmäinen kommunistivaltio perustettiin Paraguayn jesuiittavaltioihin jo 1600-luvulla, kun katolisen kirkon inkvisiittori Thomas More oli edellisellä vuosisadalla hahmotellut sellaisen teoksessaan "Utopia".
Jesuiitoista ovat varoitelleet kautta aikojen lukemattomat kirjailijat ja monet valtiomiehet, kuten Napoleon ja Yhdysvaltojen toinen presidentti John Adams, ja myös monet entiset jesuiitat ja katoliset papit. Yleensä varoitukset ovat kaikuneet kuuroille korville, niin kuin tälläkin hetkellä.
CIA:n johtaja Leon Panetta nousee puolustusministeriksi, kun Robert Gates odotetusti jättää paikan. Panettan tilalle CIA:n johtoon tulee David Petraeus, joka toimi aiemmin Irakin koalitiojoukkojen komentajana ja on tällä hetkellä Afganistanissa olevien Isaf-joukkojen komentaja. Presidentti Barack Obaman odotetaan nimittävän Afganistanin joukkojen uudeksi komentajaksi John R. Allenin. Yhdistävä tekijä näillä miehillä on se, että he ovat kaikki jesuiittojen kouluttamia. Kyseessä on siis taas näennäinen vallanvaihto jesuiittojen apureiden kesken.
Tämä blogi ja sen esittämä teesi on saanut hieman kritiikkiä osakseen Uuden Suomen
blogikeskusteluissa. Poimin muutaman kriittisen kohdan "Tuomas Hako" -nimisen bloggerin kommenteista Mirjaleena Isoahon blogissa ja vastaan niihin tietojeni pohjalta.
Perustiedot menneestä auttavat oivaltamaan, että Vatikaani on nukke ja CIA/USA ja Bilderberg ohjailevat sitä ja se on riippuvainen niistä. Huomion kiinnittäminen Vatikaaniin ja suurten mahtitekijöiden väittäminen Vatikaanin työrukkasiksi on mitä naurettavinta hölynpölyä ja harhauttamista.
Ensiksi on ymmärrettävä, mikä Vatikaani todella on. Uskonnollisesti se on roomalaisen ja babylonialaisen pakanakultin jatke, joka sanoo itseään kristilliseksi, vaikka historia osoittaa, että se on päinvastoin vainonnut Raamattua vaalivia kristittyjä ja taistellut sen kansankielelle kääntämistä vastaan. Poliittisesti se on Rooman valtakunnan jatke. Rooman imperiumi ei siis koskaan kuollut, vaan teki vain muodonmuutoksen. Ote aiemmasta tekstistä:
Vuonna 756 Frankkien kuningas Pipin Pieni lahjoitti Rooman kaupungin katoliselle kirkolle, ja se tekaisi muiden tulevilta vaatimuksilta suojautuakseen ns. Konstantinuksen lahjakirjan, jonka mukaan keisari Konstantinus Suuri antoi paaville vallan Roomaan ja keisarin arvomerkit sekä papeille senaattorin arvot. Keskiajalla katolinen kirkko oli siis aivan avoin ja röyhkeä sille mielestään kuuluvan maallisen vallan suhteen. Se mikä oli ennen Rooman imperiumin hallintokoneisto, ei välttämättä yksi yhteen, mutta olennaisilta osin, on nyt katolisen kirkon hierarkia.
Kun puhutaan Vatikaanista, ei ole kyse vain Rooman sisällä sijaitsevasta Vatikaanivaltiosta, vaan katolisen kirkon koko maailmanlaajuisesta organisaatiosta ja sen lukuisista salaseuroista ja veljeskunnista. Näistä ylivoimaisesti tärkein ja vaikutusvaltaisin on jesuiittaveljeskunta. Muut Vatikaanin vallankäytön kannalta tärkeät organisaatiot ovat etunenässä Jerusalemin Pyhän Haudan ritarikunta, Maltan ritarikunta, Opus Dei ja Kolumbuksen ritarit, jolla on Amerikassa yli miljoona jäsentä. Millä muulla taholla on käytössään näin massiivinen, hyvin organisoitu ja kaikkialle ulottuva verkosto?
Bilderberg taas on lähinnä vain vuosittainen kokous, jonne kerääntyy maailman vaikuttajia, ei maailman pyörittämiseen kykenevä organisaatio, ja se on sattumoisin uskollisen katolilaisen, maallikkojesuiitta Joseph Retingerin luomus. CIA taas on ollut aina Vatikaanin työkalu Amerikassa, ja esimerkiksi tällä hetkellä sekä sen pääjohtaja että apulaisjohtaja ovat jesuiittojen kouluttamia. Pääjohtaja Leon Panetta on myös Maltan ritari. Ote aiemmasta tekstistä:
CIA:n johtajista ovat olleet Maltan ritareita aikajärjestyksessä Allen Dulles (1953-1961), jonka veljenpoika Avery Dulles oli merkittävä jesuiittapappi, John McCone (1961-1965) Kennedyn murhan aikoihin, William Colby (1973-1976), George H. W. Bush (1976-1977), William Casey (1981-1987), George Tenet (1997-2004) ja nykyinen johtaja Leon Panetta, joka on myös jesuiittojen kouluttama. Johtajista jesuiittojen kouluttamia ovat olleet myös Tenet, Casey ja Robert Gates (1991-1993). Suurin osa CIA:n apulaisjohtajista on aikojen saatossa ollut armeijan upseereita ja maanpuolustuskorkeakoulujen kasvatteja, mutta sillä postilla toimineista siviilihenkilöistä Maltan ritareita ovat olleet Tenet, Dulles ja Frank Carlucci ja jesuiittojen kouluttamia Tenet, Gates, John N. McMahon, Vernon Walters ja nykyinen apulaisjohtaja Michael J. Morell.
USA:n hallinto on sen kaikilla alueilla läpeensä Vatikaanin ja jesuiittojen soluttama. Vallankaappaus tapahtui pitkälti jo kiihkokatolisen salaliiton suorittaman Abrahamin Lincolnin murhan kautta vuonna 1865. Pian sen jälkeen vuonna 1868 Lincolnin puolustamaan Amerikan perustuslakiin tehtiin 14. lisäys, joka teki siihen asti ensisijaisesti osavaltioidensa täysivaltaisia kansalaisia olleista amerikkalaisista ensisijaisesti korporatiivisen liittovaltion kansalaisia, tai oikeammin orjia. Eli mustat vapautettiin orjuudesta, mutta heistä sekä valkoisista tuli "vapaaehtoisia" orjia liittovaltion hallitukselle. Amerikka muuttui siten perustuslaillisesta tasavallasta roomalaisen fasismin hallitsemaksi imperiumiksi. Merkkinä siitä USA:n kongressissa puhemiehen korokkeen molemmin puolin on roomalainen vitsakimppu (fasces), samainen fasistien käyttämä symboli joka on myös yllä mainittujen Kolumbuksen ritareiden tunnuksessa.
Amerikan romanisointi on edennyt pikkuhiljaa, ja tärkeässä roolissa siinä on ollut katolilaisten massamuutto maahan. Valta-asemansa pönkittämiseksi katolinen kirkko tukee myös tämän hetken laitonta maahanmuuttoa Meksikosta ja muista latinalaisen Amerikan maista:
Ja mikä on kaikkein huomionarvoisinta, jesuiitat ovat aina saaneet toimia rauhassa Amerikassa, silloinkin kun heidät on karkotettu muista maista, ja he ovat nykyään juuri siellä vaikutusvaltaisempia kuin missään muussa maassa. Noin kuudesosa kaikista maailman jesuiitoista on USA:ssa, ja heillä on siellä 28 yliopistoa, jotka ovat ihanteellisia paikkoja veljeskunnan agenttien värväämiseen. Nyt onkin tultu jo siihen, että Obaman hallinnossa on enemmän sääntö kuin poikkeus, että avainhenkilö on jesuiittojen kouluttama tai heihin läheisesti sidoksissa:
USA:n korkein oikeus, jonka yhdeksästä tuomarista kuusi on katolilaisia, on myös katolisen kirkon ja jesuiittojen kontrolloima. Ote aiemmasta tekstistä:
Nyt siis jo kuusi yhdeksästä korkeimman oikeuden tuomarista on katolilaisia, ja uskollisia sellaisia. Heistä ylituomari John Roberts kävi katolista koulua ja on ollut Georgetownin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan jäsen, ja Clarence Thomas ja Antonin Scalia ovat molemmat jesuiittojen kouluttamia. Scalia myös auttoi alkuun Maltan ritari ja miljardööri Tom Monaghanin perustaman katolisen oikeustieteellisen korkeakoulun. Läheinen yhteys jesuiittoihin on myös Sonia Sotomayorilla, joka on ollut Fordhamin yliopiston entisen johtajan ja CFR:n jäsenen, jesuiittapappi Joseph A. O'Haren suojatti. Muut korkeimman oikeuden katoliset tuomarit ovat Anthony Kennedy ja Samuel Alito, joka on Kolumbuksen ritari. Loput kolme tuomaria ovat juutalaisia, joista Stephen Breyer käy säännöllisesti punaisessa messussa. Myös Ruth Bader Ginsburg on aiemmin osallistunut punaiseen messuun, ja hänen edesmennyt aviomiehensä Martin D. Ginsburg oli oikeustieteen professori Georgetownissa. Protestanttien perustaman Amerikan korkeimmassa oikeudessa ei siten ole ainuttakaan edes nimellistä protestanttia.
Myös Pentagon on nyt tiukemmin kuin koskaan Vatikaanin ja jesuiittojen hallussa. Ote aiemmasta tekstistä:
Tämän (terrorismin vastaisen) sodan aikana Amerikan puolustusvoimien johtopaikkoja ovat miehittäneet paavilaiset ja jesuiittojen apurit: nykyinen puolustusministeri Robert Gates ja hänen edeltäjänsä Donald Rumsfeld ovat molemmat jesuiittojen kouluttamia, samoin Obaman turvallisuuspoliittinen neuvonantaja James L. Jones, jonka kakkosmies Thomas E. Donilon on valmistunut katolisesta yliopistosta. Irakin joukkojen komentajat David Petraeus ja George Casey, joka on nykyään maavoimien esikuntapäällikkö, ovat myös jesuiittojen kouluttamia. Nykyinen esikuntapäällikkö Michael Mullen kävi katolista koulua, ja hänen edeltäjänsä Peter Pace on harras katolilainen, joka on käynyt Georgetownin yliopiston johtamiskurssin.
Tiedustelupalveluilla on paljon valtaa. Kaikki tiedusteluopalvelut tuntuvat olevan enemmän tai vähemmän CIA:n liittolaisia ja poliitikot Euroopassa näyttäisivät tanssivan saman pillin mukaisesti. Ihmiset ehkä luulevat, että tiedustelupalvelut ajavat oman maan parasta, mutta minusta kaikki näyttäisi olevan ihan toisin. Tiedustelupalvelut ja poliitikot tuntuisivat palvelevan jotain ihan muuta.
Aivan, tiedustelupalvelut ja poliitikot palvelevat itseään ja ennen kaikkea juuri Vatikaania ja jesuiittoja, jotka ovat globaalin valtapyramidin huipulla.
Tässä tarinassa siis kuitenkin paavi on vain nukke, joka ei edes tiedä kaikkea. Häntä käytetään hyväksi, kuten myös ihmisten hyväuskoisuutta. Vatikaania on siis käytetty joskus huomattavastikin taloudellisiin hämäräbisneksiin, Nykymenosta en tiedä. Samoin sitä käytetään tietysti ihmisten hallitsemiseen sen oppien kautta ja ihmisten sokean uskonnon ja kunnioituksen. Vatikaani on silti vain marionetti todella suurten voimien vaikutatessa tauistalla. Tietysti paavi kannattaa NWO-agendaa.
Aivan, paavi on sätkynukke, mutta ei Bilderberg-ryhmän, USA:n tai "eliitin", vaan jesuiittojen, jotka ovat uuden maailmanjärjestyksen perimmäinen ajava voima heihin sidoksissa olevien roomalaisperäisten aatelissukujen ohella. Vaikka jesuiitat nimellisesti vannovat uskollisuutta paaville, he ovat alusta asti ajaneet ennen kaikkea omaa etuaan ja ovat uskollisia paaville vain silloin, kun hän tekee, niin kuin jesuiitat haluavat. Jesuiittoja vastustaneille paaveille on käynyt historian saatossa hyvin huonosti.
1700-luvun keskivaiheilla kaikki saivat tarpeekseen jesuiittojen juonittelusta, ja heidät karkotettiin Brasiliasta (1754), Portugalista (1759), Ranskasta (1764), Espanjasta ja sen siirtomaista (1767) ja Parmasta (1768). Vuonna 1769 paavi Klemens XIII aikoi painostuksen alla ottaa käsittelyyn jesuiittaveljeskunnan lakkauttamisen, mutta kuoli sitä edeltävänä yönä todennäköisesti myrkytyksen uhrina. Vuonna 1773 hänen seuraajansa Klemens XIV todella lakkautti veljeskunnan, vaikka hän tiesi maksavansa siitä hengellään. Vuonna 1774 hän kuolikin edeltäjänsä tavoin todennäköiseen myrkytykseen. Tämä ei todellakaan kuitenkaan merkinnyt jesuiittojen loppua, päinvastoin. Virallisen pannansa aikana heillä oli mahtavia suojelijoita, ironista kyllä, ei-katolisissa maissa, tärkeimpinä heistä protestanttisen Preussin kuningas Frederik Suuri, joka oli myös aikansa johtava vapaamuurari*, ja ortoksisen Venäjän keisarinna Katariina II Suuri. Ja jesuiitat työskentelivät salassa ja asiamiestensä avulla edelleen myös katolisissa maissa.
Suurin osa Ranskan vuoden 1789 vallankumouksen keskeisistä johtohahmoista oli vapaamuurareita ja/tai jesuiittojen kouluttamia, ja Napoleonin nosti valtaan sen jälkimainingeissa jesuiittojen kouluttama katolinen pappi, Emmanuel Sieyes. Napoleon toimi jesuiittojen työkaluna heidät lakkauttaneen paavinistuimen ja heidät karkottaneiden monarkkien rankaisemisessa. Napoleon valloitti myös Maltan, josta Maltan ritarit olivat karkottaneet jesuiitat vuonna 1768. 1800-luvulta lähtien Maltan ritarit ovat myös olleet jesuiittojen alaisuudessa. Kaikki huipentui siihen, kun Napoleonin arestiin laittama paavi Pius VII viimein suostui hyväksymään jesuiittaveljeskunnan toiminnan uudelleen vuonna 1814.
Jesuiitat olivat nyt vahvempia kuin koskaan, ja he ryhtyivät muokkaamaan katolisen kirkon konstituutiota sellaiseksi, että se mahdollistaisi heidän hallitsevan entistäkin täydellisemmin Vatikaania. Tätä varten he ajoivat läpi opin paavin erehtymättömyydestä, koska oli helpompi hallita yhtä absoluuttista johtajaa kuin monen itsenäisen piispan joukkoa. Heidän sätkynukkensa paavi Pius IX julisti sitten itsensä virallisesti erehtymättömästi Vatikaanin kirkolliskokouksessa vuonna 1870. Näistä ajoista lähtien jesuiitat ovat dominoineet aivan täysin Vatikaania ja paavinistuinta, ja paavilla on ollut rippi-isänä tavan mukaan jesuiitta. Pius XII:lla se oli saksalainen jesuiittakardinaali Augustian Bea ja Paavali VI:lla ja Johannes Paavali I:llä italialainen jesuiittakardinaali Paolo Dezza, joka oli myös Johannes Paavali II:n oppi-isä.
*Tämä ei itse asiassa ole lainkaan yllättävää, sillä muistattehan Temppeliherrojen, vapaamuurarien ja jesuiittojen välisen yhteyden:
Libyan johtaja Muammar Gaddafi ja USA:n ja YK:n "koloniaalinen ristiretki"
Gaddafi kutsuu sitä siis sen oikealla nimellä, sillä paavin viimeinen ristiretki on nyt pääsemässä täyteen vauhtiin. Hän on kuitenkin vapaamuurari ja kaikella todennäköisyydellä saman Vatikaani-johtoisen eliitin sätkynukke kuin muutkin arabijohtajat toteuttaen omalta osaltaan hajota ja hallitse -politiikkaa.
Niin kuin Irakin sodassa (David Petraeus), jesuiitoilla on oma mies tämän ristiretken johdossa. USA:n Afrikan alueen esikunnan komentaja, kenraali Carter Ham on nimittäin valmistunut Ohion jesuiittayliopistosta, kuten myös hänen vaimonsa. Ham kuuluu myös tämän yliopiston kunniagalleriaan.
