Muistan kun Obaman kauden alussa oli paljon puhetta siitä, että hänellä oli vähän aikaa kansliapäällikkönä kaikenlaiseen likaiseen peliin osallistunut juutalainen poliittinen vaikuttaja Rahm Emanuel. Mm. tässä Red Ice:n artikkelissa hänet nimettiin "Israelin vakoilijaksi" ja "Mossadin agentiksi", joka on lojaali Israelille eikä USA:lle, mikä voikin ihan hyvin pitää pitkälti paikkansa. Emanuel sai pestin varmaankin siksi, että hänellä oli Obaman kanssa yhteistä historiaa Chicagon ajoilta.
Juutalaisten oletetusta ylivallasta Amerikassa puhuva pitivät tätä tietenkin taas yhtenä näyttönä siitä, että juutalaiset kontrolloivat USA:n hallitusta. Emanuel kuitenkin poistui takavasemmalle syksyllä 2010, ja hänen tilalleen tuli jesuiittalukiosta ja Chicagon jesuiittayliopistosta valmistunut William M. Daley. Tammikuussa 2012 Daleyn tilalle tuli Jack Lew, joka on Emanuelin tavoin juutalainen, mutta myös jesuiittojen kouluttama; hän valmistui jesuiittojen Washingtonissa sijaitsevan USA:n päämajan, Georgetownin yliopiston oikeustieteellisestä 1983. Tammikuussa 2013 Lew:n tilalle tuli Denis McDonough, joka toimi kansliapäällikkönä Obaman kauden loppuun. McDonough on valmistunut Georgetownin yliopistosta, kuten Lew, ja hänellä on lisäksi aiempi tutkinto katolisesta yliopistosta Minnesotassa.
Alt-right-piireissä on nostettu samalla tavalla voimakkaasti esille se, että Donald Trumpin tyttären Ivankan juutalainen aviomies Jared Kushner on toiminut Trumpin läheisenä neuvonantajana. Tämä olisi oletetusti taas uusi näyttö siitä, että juutalaiset hallitsevat Washingtonia kulissien takana.
Mutta kun Georgetownin yliopistosta valmistunut John F. Kelly tuli heinäkuussa 2017 kansliapäälliköksi amerikankreikkalaisen Reince Priebusin tilalle, niin hän laittoi Kushnerin kuriin ja tämän vaikutusvalta Valkoisessa talossa väheni dramaattisesti. Sitä ennen Kelly oli USA:n kotimaan turvallisuudesta vastaavan ministeriön tasoisen viraston, Homeland Securityn, pääjohtaja. Kuten äskettäin kirjoitin, Homeland Security on aivan ilmeisesti jesuiittojen luomus, ja sen johdossa on ollut jatkuvasti jesuiittojen kouluttamia henkilöitä.
John F. Kellyn seuraaja Valkoisen talon kansliapäällikkönä, Mick Mulvaney, on hänkin jesuiittojen kouluttama. Mulvaney valmistui Georgetownin yliopistosta, joka on Washingtonissa sijaitseva jesuiittojen päämaja ja valtakeskus Amerikassa.
Mielenkiintoinen pikku juttu on se, että Mulvaney oli vuonna 2016 kutsunut Trumpia "kamalaksi ihmiseksi", mutta on nyt siis hänen läheinen neuvonantajansa Valkoisessa talossa. Jotenkin tämä kuvastaa hyvin sitä, miten paljon USA:n politiikka on pitkälti teatteria, ellen sanoisi "jesuiittateatteria". Trumpin kaudella on ollut koko ajan kaikenlaista hälinää ja "skandaalia", ja se peittää alleen sellaiset olennaiset asiat kuin, että hänellä on ollut kansliapäällikköinä jesuiittoja, kuten oli Obamalla, tai että molemmat Trumpin nimittämät korkeimman oikeuden tuomarit ovat jesuiittojen kouluttamia.
USA:n kansallisen turvallisuusviraston (NSA) tunnuksessa on hopeinen avain eli toinen Pietarin taivasten valtakunnan avaimista.
Katolisen kirkon näkemyksen mukaan Pietarista tuli kaikkien apostolien johtaja Jeesuksen luovuttaessa tälle avaimet. Samalla katolinen kirkko katsoo, että Pietarista tuli ensimmäinen paavi. Pietarinkirkon kupolin sisäreunaan onkin kirjoitettu: Tu es Petrus et super hanc petram aedificabo ecclesiam meam et tibi dabo claves regni caelorum (suomeksi Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet).
Katolinen kirkko katsoo paavin Pietarin seuraajana olevan ylin kirkollinen auktoriteetti maan päällä ja siten kantavansa avainten vallan korkeinta muotoa. Paavin valtaan kuuluu oikeus julistaa jokin asia tai henkilö pannaan. Taivasten valtakunnan avaimet ovatkin yksi paavin tunnuksista. Vatikaanin vaakunassa on tämän merkkinä kaksi avainta. Vaakunan osana avaimet ovat mukana myös Vatikaanivaltion lipussa.
Pyhän istuimen vaakuna, jossa kultainen avain symboloi taivaallista valtaa ja hopeinen avain paavin maanpäällistä valtaa
NSA:n ja puolustusvoimien johtopaikat paavilaisten ja jesuiitojen kouluttamien henkilöiden miehittämiä
NSA:n tämänhetkinen pääjohtaja kenraali Paul M. Nakasone on valmistunut katolisesta yliopistosta ja samoin toiseksi korkea-arvoisin armeijan edustaja NSA:n viisihenkisessä johtokunnassa, amiraali Daniel J. MacDonnell. Johtokuntaan kuuluva siviilihenkilö Harry Coker Jr. on valmistunut Georgetownin yliopistosta, joka sijaitsee Washingtonissa ja on jesuiittojen päämaja Amerikassa.
Otin tämän esille siksikin, että USA:n puolustusvoimien johtopaikkoja ovat muutenkin miehittäneet paavilaiset ja jesuiittojen kouluttamat miehet erityisesti Irakin ja Afganistanien sotien aikana. Listasin näitä vuonna 2012:
puolustusministerit
Leon Panetta (2011-) - kävi katolisia kouluja; valmistunut jesuiittayliopistosta Robert Gates (2006-2011) - tohtorin tutkinto jesuiittayliopistosta Donald Rumsfeld (2001-2006) - kävi jesuiittayliopistoa
armeijan esikuntapäälliköt
Martin Dempsey (2011-) - kävi katolista koulua Michael Mullen (2007-2011) - kävi katolista koulua Peter Pace (2005-2007) - katolilainen; käynyt Georgetownin yliopiston johtajuuseminaarin
Irakin-joukkojen komentajat
David Petraeus (2007-2008) - opiskeli armeijan stipendiaattina Georgetownin yliopistossa George Casey (2004-2007) - valmistunut jesuiittalukiosta ja jesuiittayliopistosta Ricardo Sanchez (2003-2004) - katolilainen
sotatoimialueen (mm. Irak ja Afganistan) päämajan (USCENTCOM) komentajat
John R. Allen (2010) - valmistunut jesuiittayliopistosta David Petraeus (2008-2010) - ks. yllä Martin Dempsey (2008) - ks. yllä William J. Fallon (2007-2008) - valmistunut katolisesta lukiosta ja yliopistosta John Abizaid (2003-2007) - katolilainen
Kuten olen useaan otteeseen painottanut, niin Vatikaani haluaa edelleen Jerusalemin, jota se yritti jo ristiretkillä vallata itselleen. Ristiretkien henkeä ovat pitäneet yllä jo niiden aikana alkunsa saaneet paavin ritarikunnat - Jerusalemin Pyhän Johanneksen suvereeni sotilaallinen ja hospitaliittaritarikunta (eli Maltan ritarikunta) ja Jerusalemin Pyhän Haudan ritarikunta. Espanjan kuningas Juan Carlos on näiden molempien korkea-arvoinen jäsen, ja yksi hänen titteleistään on "Jerusalemin kuningas". Eikä siinä vielä kaikki: Juan Carlos on myös vahvasti ristiretkihenkisen Pyhän Yrjön Pyhän Sotilaallisen Konstantinolaisen ritarikunnan jäsen (Syyrian presidentti Bashar al-Assad on Konstantinolaisen ritarikunnan alaisen Frans I:n ritarikunnan jäsen). Jerusalemin valloituksen suurin moottori on tietenkin ollut jesuiittaveljeskunta (Jordanian kuningas Abdullah II on jesuiittojen kouluttama), joka on ristiretkillä pääroolissa olleen Temppeliherrain ritarikunnan jalostettu versio.
Vatikaani on myös saamassa haluamansa, sillä lapsena Puolassa jesuiittakoulua käynyt Vatikaanin agentti Shimon Peres lupasi Itä-Jerusalemin Vatikaanille paljon puhutun Oslon sopimuksen yhteydessä. Tämän salaisen sopimuksen junailivat keskenään Peres, Juutalaisten maailmankongressin puheenjohtaja Edgar Bronfman ja kardinaali Joseph Ratzinger (nykyinen paavi Benedictus XVI). Asian uutisoi ensin italialainen lehti La Stampa, ja varmistus sille tuli, kun sähke Roomasta Israeliin vuoti julkisuuteen. Juttu kuitenkin haudattiin nopeasti Israelissa.
Devon Stack alias "Black Pilled" esittää hypoteesin siitä, miksi hallitseva eliitti haluaa vaihtaa Euroopan ja länsimaiden väestön kehitysmaalaisiin, kuten käy ilmi mm. sen kontrolloiman YK:n korvaavan maahanmuuton ohjelmasta ja Marokossa joulukuussa 2018 allekirjoitettavasta siirtolaisasioita koskevasta GCM-kompaktista.
Ensiksi hän korostaa sitä, että kun tavalliset ihmiset heittävät ilmaan kysymyksen, että miksi eliitti haluaisi vaihtaa väestön, heidän pitää ymmärtää, ettei eliitti ajattele samalla tavalla kuin he (eli hallitsemansa alamaiset). Eliitti on sosiopaattinen, ja sillä on suurin piirtein yhtä vahva tunneside tavallisiin ihmisiin kuin tavallisilla ihmisillä on numeroihin pankkitilillä. Ja eliitti käsittelee asioita ja tekee päätöksiä populaatioiden tasolla, tavalliset ihmiset taas lähinnä perheen ja lähipiirin tasolla.
Mutta miksi tarkalleen ottaen eliitti sitten Stackin mielestä haluaa vaihtaa valkoisten maiden väestön? Yksinkertaisesti siksi, että eliittiä kiinnosta vain oma etunsa ja se näkee oman elämänlaatunsa paranevan ja valtansa lisääntyvän, jos vaatelias valkoinen väestö vaihdetaan kehitysmaalaisiin. Hallitseva eliitti esim. Saudi-Arabiassa tai kehitysmaissa elää aivan yhtä ylellistä elämää kuin länsimaissa, ellei jopa parempaa, ja heidän valtansa suhteessa omiin alamaisiinsa ainakin on suurempi. Miksi hedonistinen länsimaiden hallitseva eliitti ei haluaisi itselleen samaa?
Taustalla on se, että länsimaiden ihmisillä on yleisesti ottaen korkeammat moraaliset standardit hallitsijoilleen, mikä johtuu mm. siitä, että valkoiset kansat ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin kehitysmaiden kansat. Vapauden kaipuu myös elää kaikkein vahvimmin juuri valkoisten ihmisten keskuudessa. Näistä syistä johtuen valkoiset ihmiset ovat kautta historian olleet tietyssä mielessä kaikkein vaikeimmin hallittavia, ja siten, jos eliitti haluaa vankistaa omaa valta-asemaansa, niin sen kannattaa vaihtaa Euroopan ja länsimaiden väestö ei-valkoisiin kehitysmaalaisiin.
Eikä hallitsevaa eliittiä kiinnosta se, vaikka länsimainen kulttuuri tuhoutuisi - koska se ei ole heidän kulttuurinsa. Sillä on ihan oma kulttuurinsa, joka muistuttaa paljon muun maailman eliitin kulttuureita. Eli se, mitä me sanomme "länsimaiseksi kulttuuriksi", on länsimaiden tavallisten ihmisten kulttuuri.
Omalta osaltani täytyy tosin todeta, että epäilen, ettei eliitti välttämättä loppujen lopuksi ihan täysin ymmärrä, mitä on tekemässä, enkä usko, että sille kävisi lopulta kovin hyvin, jos väestö Euroopassa ja länsimaissa todella onnistuttaisiin vaihtamaan.
Lisää näkökulmia muslimien ja kehitysmaalaisten massamaahanmuuttoa valkoisiin maihin ajavien motiiveihin, ja muuta aiheeseen liittyvää pohdintaa, laajamittaisessa artikkelissani:
Ylimääräinen kommentti: Stack varmaankin haluaa antaa ymmärtää, että hallitseva eliitti koostuisi pääosin juutalaisista, mikä olisikin luonnollinen selitys sille, miksi se ei koe länsimaista kulttuuria omakseen. USA:ssa juutalaiset ovat tietenkin vahvasti edustettuina eliitissä, onhan tiettävästi noin kolmasosa kaikkein rikkaimmista ihmisistä siellä juutalaisia. Euroopassa tilanne on kuitenkin erilainen, eikä juutalaisten osuus eliitistä ole lähellekään niin suuri, ja tuota, mitä Stack videolla sanoo, voinee soveltaa yhtä lailla ei-juutalaiseen eliittiin, kuten ns. mustaan aateliin tai muihin hallitsijasukuihin. Mutta kukin tulkitkoon asian, kuten oikeaksi näkee.
Barack Obaman hallinto oli täynnä jesuiittojen asiamiehiä, ja he miehittävät suurinta osaa kaikkein tärkeimmistä paikoista, kuten täällä dokumentoin. Kokosin allaolevan listan Obaman ensimmäisen kauden loppupuolella 2012:
Jesuiittojen kouluttamia
- Robert Gates, puolustusministeri (2006-2011)
- Leon Panetta, puolustusministeri (2011-), CIA:n pääjohtaja (2009-2011)
- Janet Napolitano, turvallisuusministeri (2009-)
- William M. Daley, Valkoisen talon kansliapäällikkö (2011-2012)
- Jacob Lew, Valkoisen talon kansliapäällikkö (2012-), budjettiviraston pääjohtaja (2010-2012)
- Stephanie Cutter, presidentin neuvonantaja (2011-2012)
- James L. Jones, turvallisuuspoliittinen neuvonantaja (2009-2010)
- Denis McDonough, toinen turvallisuuspoliittinen neuvonantaja (2010-), turvallisuusneuvoston kansliapäällikkö (2009-2010)
- John O. Brennan, kotimaan turvallisuuden neuvonantaja (2009-)
- Daniel Pfeiffer, Valkoisen talon viestintäpäällikkö (2009-)
- Jon Favreau, presidentin johtava puheenkirjoittaja (2009-)
- Kathryn Ruemmler, presidentin lainopillinen neuvonantaja (2011-)
- Ron Klain, varapresidentin kansliapäällikkö (2009-2011)
- Mike Donilon, varapresidentin neuvonantaja (2009-)
- Evan Ryan, varapresidentin suhdehenkilö (2009-)
- Brian McKeon, varapresidentin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja (2009-)
- Terrell McSweeny, varapresidentin sisäpoliittinen neuvonantaja (2009-)
- Elizabeth Alexander, varapresidentin lehdistösihteeri (2009-)
- Jane Holl Lute, apulaisturvallisuusministeri (2009-)
- David Petraeus, CIA:n pääjohtaja (2011-)
- Michael J. Morell, CIA:n apulaisjohtaja (2010-)
- George J. Mitchell, USA:n Lähi-idän erikoislähettiläs (2009-2011)
- David Hale, USA:n Lähi-idän erikoislähettiläs (2011-)
Jesuiittayhteyksiä muuten omaavia
- Joe Biden, varapresidentti; kunniatohtorin arvonimi kahdesta jesuiittayliopistosta; poika Hunter Biden jesuiittojen kouluttama, toiminut jesuiittayliopiston lobbarina ja kuulunut jesuiittojen vapaaehtoisjoukkoihin
- Hillary Clinton, ulkoministeri (2009-); aviomies Bill Clinton jesuiittojen kouluttama ja jesuiittaprofessorinsa (Carroll Quigley) suuri ihailija
- Ken Salazar, sisäministeri (2009-); fransiskaanipappien kouluttama ja jesuiittojen yhteistyökumppani
- Kathleen Sebelius, sosiaali- ja terveysministeri (2009-); valmistunut katolisesta yliopistosta, aviomies K. Gary Sebelius jesuiittojen kouluttama
- Paul Volcker, Talouden elvyttämisen neuvottelukunnan puheenjohtaja (2009-2011); kunniatohtorin arvonimi kahdesta jesuiittayliopistosta
- Thomas E. Donilon, turvallisuuspoliittinen neuvonantaja (2010-); valmistunut katolisesta yliopistosta, veli Mike Donilon jesuiittojen kouluttama
- Douglas Lute, Irakin ja Afganistanin asioiden turvallisuuspoliittinen neuvonantaja (2007-); vaimo Jane Holl Lute jesuiittojen kouluttama
- Jeanne Lambrew, terveydenhuoltouudistusviraston apulaisjohtaja (2009-); apulaisprofessori Georgetownin jesuiittayliopistossa
- Jeffrey Crowley, AIDS-viraston pääjohtaja (2009-); tutkija ja luennoitsija Georgetownin jesuiittayliopistossa
- Marc Grossman, USA:n Afganistanin ja Pakistanin erikoislähettiläs (2011-); Georgetownin jesuiittayliopiston hallintotehtävissä
Rahm Emanuel Israelin väitetyn ylivallan symbolina
Muistan kun Obaman kauden alussa oli paljon puhetta siitä, että hänellä oli vähän aikaa kansliapäällikkönä kaikenlaiseen likaiseen peliin osallistunut juutalainen poliittinen vaikuttaja Rahm Emanuel. Mm. tässä Red Ice:n artikkelissa hänet nimettiin "Israelin vakoilijaksi" ja "Mossadin agentiksi", joka on lojaali Israelille eikä USA:lle, mikä voikin ihan hyvin pitää pitkälti paikkansa. Emanuel sai pestin varmaankin siksi, että hänellä oli Obaman kanssa yhteistä historiaa Chicagon ajoilta.
Juutalaisten oletetusta ylivallasta Amerikassa puhuva pitivät tätä tietenkin taas yhtenä näyttönä siitä, että juutalaiset kontrolloivat USA:n hallitusta. Emanuel kuitenkin poistui takavasemmalle syksyllä 2010, ja hänen tilalleen tuli jesuiittalukiosta ja Chicagon jesuiittayliopistosta valmistunut William M. Daley. Tammikuussa 2012 Daleyn tilalle tuli Jack Lew, joka on Emanuelin tavoin juutalainen, mutta myös jesuiittojen kouluttama; hän valmistui jesuiittojen Washingtonissa sijaitsevan USA:n päämajan, Georgetownin yliopiston oikeustieteellisestä 1983. Tammikuussa 2013 Lew:n tilalle tuli Denis McDonough, joka toimi kansliapäällikkönä Obaman kauden loppuun. McDonough on valmistunut Georgetownin yliopistosta, kuten Lew, ja hänellä on lisäksi aiempi tutkinto katolisesta yliopistosta Minnesotassa.
Useimmat tietävät, että Barack Obama toimi tiivisti yhdyskuntasuunnittelun parissa 1980-luvulla. Mutta mitä ei niin hyvin tiedetä, on että toiminta tapahtui, kun katolinen maallikkosaarnaaja Jerry Kellman palkkasi hänet pääorganisaattoriksi chicagolaiseen organisaatioon "Developing Communities Project", jota rahoittivat Chicagon eteläpuolen katoliset kirkot. Mikä myös on mitä mielenkiintoisinta, on se, että "Obaman Chicagon mentori" Gregory Galluzzo oli jesuiittapappi; Obaman pääpuheenkirjoittaja Jon Favreau on jesuiittojen kouluttama "etiikan" professori; Obaman johtava turvallisuuspoliittinen neuvonantaja kenraalimajuri J. Scott Gration on jesuiittojen kouluttama ja Obaman apulaisviestintäjohtaja Dan Pfeiffer on jesuiittojen kouluttama. Ja hän on valinnut jesuiittojen kontrolloiman Joe Bidenin varapresidentikseen! Luuletko että kaikki herra Obaman jesuiittayhteydet ovat puhdasta sattumaa?
- P.D. Stuart, Codeword Barbelon, 2008, s. 183
Jared Kushner uutena symbolina Israelin vaikutusvallasta
Alt-right-piireissä on nostettu samalla tavalla voimakkaasti esille se, että Donald Trumpin tyttären Ivankan juutalainen aviomies Jared Kushner on toiminut Trumpin läheisenä neuvonantajana. Tämä olisi oletetusti taas uusi näyttö siitä, että juutalaiset hallitsevat Washingtonia kulissien takana.
Jesuiittojen asiamiehien lojaaliutta USA:lle ei osata epäillä
Kun tarkastellaan kokonaisuutta, niin vuodesta 2011 eteenpäin Valkoisen talon kansliapäällikkönä on Priebusin puolen vuoden pestiä lukuun ottamatta ollut koko ajan jesuiittojen kouluttama mies. Mutta näitä asioita ei edes huomaa juuri kukaan muu kuin jesuiittoihin ja veljeskunnan historiaan perehtyneet tutkijat ja totuudenetsijät. Jesuiittojen asiamiehien lojaaliutta USA:lle ei kukaan kyseenalaista, niin syvälle USA:n yhteiskunta- ja valtarakenteisiin jesuiitat ovat jo soluttautuneet. Jesuiittojen historia politiikkaan kaikkialla sekaantuvana subversiivisena organisaationa on siis unohdettu ja heidän valtansa on ikään kuin piilotettu näkyville. Kaukana ovat ne ajat, kun monet Amerikan silmäätekevät aiheellisesti varoittivat jesuiitoista:
Minun mielipiteeni on, että jos tämän maan, Amerikan Yhdysvaltojen, vapaudet tuhotaan, se tapahtuu katolisten jesuiittapappien kavaluudella, sillä he ovat yhteiskunnallisen ja uskonnollisen vapauden viekkaimpia ja vaarallisimpia vihollisia. He ovat lietsoneet alkamaan useimmat Euroopan sodista.
-markiisi de La Fayette, 1799 (Romanism: A Menace to the Nation, Jeremiah J. Crowley, 1912, s. 140)
En pidä jesuiittojen ilmaantumisesta keskuuteemme. Jos koskaan on olemassa jokin taho, joka ansaitsee ikuisen kirouksen niin maan päällä kuin helvetissä, se on tämä Loyolan seura.
-John Adams, kirje Thomas Jeffersonille, 1816 (The New Jesuits, George Riemer, 1971, s. 14)
Keitä nämä [vieraan vallan] agentit ovat? He ovat pääasiassa jesuiittoja, kirkollinen veljeskunta, kautta maailman tunnettuja oveluudesta, kaksinaamaisuudesta ja täydellisestä moraalin puutteesta: veljeskunta, joka on niin taitava petoksen saralla, että edes katolisissa maissa, itse Italiassa, sitä ei voitu enää sietää, ja ihmiset vaativat sen lakkauttamista.
-Samuel Morse, Foreign Conspiracy Against the Liberties of the United States, 1835, s. 55
Donald Trump opiskeli itse pari vuotta Fordhamin yliopistossa, joka on jesuiittojen yliopisto New Yorkissa. Trumpin vanhin tytär Ivanka opiskeli kaksi vuotta Georgetownin yliopistossa ja nuorin tytär Tiffany lukee parhaillaan siellä itseään lakimieheksi. Hänen toiseksi vanhin poikansa Eric on valmistunut Georgetownin yliopistosta ja kuuluu nykyään sen taloustieteellisen tiedekunnan neuvonantajien raatiin (engl. advisory board). Trumpilla on siis ilmeisen läheiset välit jesuiittoihin. Steve Bannon, joka johti Trumpin vaalikampanjaa ja toimi presidenttikauden alussa hänen tärkeimpänä neuvonantajanaan, on hänkin jesuiittojen kouluttama. Bannon valmistui Georgetownin yliopistosta 1983.
Sekään ei mitenkään voi olla pelkkää sattumaa, että molemmat Trumpin USA:n korkeimpaan oikeuteen nimittämät tuomarit, Neil Gorsuch ja Brett Kavanaugh, ovat jesuiittojen kouluttamia. Kaiken lisäksi he kävivät samaa jesuiittakoulua (Georgetown Preparatory School) samaan aikaan.
Lisää jesuiitoista, katolisesta kirkosta ja USA:n korkeimmasta oikeudesta:
Tässä Trump ja vastaehdokas Hillary Clinton syksyllä 2016 perinteisellä New Yorkin arkkipiispan isännöimällä Al Smithin muistoillallisella, johon presidenttiehdokkaat aina vaalien alla osallistuvat.
Trump sanoi, että hänellä on hienoja muistoja siitä, kuinka hän kävi tällä muistoillallisella vuosien mittaan isänsä kanssa, että "meidän on noustava vastustamaan katolilaisvastaisia asenteita" ja vielä, että "meidän on yhdistyttävä, ei vain kansakuntana, vaan maailmanlaajuisena yhteisönä". Jälkimmäinen on ilmeinen viittaus globalismiin, vaikka Trump muuten onkin luonut itselleen imagon nationalistina.
USA:n keskuspankin (Federal Reserve tai lyhyemmin "Fed") johtokunnan 16. ja tämänhetkinen puheenjohtaja Jerome Powell on läpeensä jesuiittojen kouluttama mies, sillä hän kävi Georgetownin jesuiittalukiota ja valmistui myöhemmin lakimieheksi Georgetownin yliopiston oikeustieteellisestä, jossa hän toimi myös tiedekunnan julkaiseman lehden päätoimittajana. Powellin isoisä James J. Hayden oli Amerikan katolisen yliopiston lakikoulun dekaani ja myöhemmin luennoitsija Georgetownin lakikoulussa.
Mahtava Georgetownin yliopisto - jesuiittojen valtakeskus Amerikassa
Georgetownin yliopisto Washingtonissa on koko USA:n vanhin katolinen yliopisto ja jesuiittojen päämaja Amerikassa, josta käsin veljeskunta ohjailee USA:n poliittista järjestelmää ja oikeusjärjestelmää (ks. Punainen messu ja Amerikan korkein oikeus ja Molemmat Trumpin nimittämät USA:n korkeimman oikeuden tuomarit jesuiittojen kouluttamia). Yliopiston perustaja John Carroll oli jesuiittapappi ja paavi Pius VI:n nimittämänä ensimmäinen Amerikan katolisen kirkon päämies. Kirjoitin kahdeksan vuotta sitten katolisen Carrollin suvun keskeisestä osasta koko Washingtonin kaupungin (tai "uuden Rooman") valtakeskuksen perustamisessa:
Vaikka Amerikassa ei ollut sen itsenäistymisen aikoihin kuin alle 2 prosentin katolinen vähemmistö, paavin Roomalla on alun alkaen ollut kätensä pelissä maan rakentamisessa, mikä tulee ilmi sen pääkaupungin, Washingtonin (D.C.) syntyhistoriasta ja etymologiasta. Mennään ensin ajassa taaksepäin 1600-luvulle. Mies nimeltä Francis Pope sai vuonna 1663 haltuunsa tulevan Washingtonin alueelta suuren palan maata, jonka nimi oli Rome (Rooma), ja hän muutti kohti Capitol Hilliä virtaavan Potomacin entisen sivujoen, Goose Greekin nimeksi Rooman halki virtaavan Tiberin mukaan Tiber Greek. Ensimmäiset maanomistajat alueella olivat samoihin aikoihin eläneet Thomas Gerrard ja George Thompson.
Thompsonin osuus Capitol Hillistä ajautui sittemmin jesuiittojen kouluttaman katolilaisen, Daniel Carrollin käsiin. Carroll oli yksi Yhdysvaltojen perustajaisistä, ja hän muurasi kongressin virallisena valtuutettuna yhdessä David Stuartin kanssa Washingtonin peruskiven vuonna 1791. Hänen nuorempi veljensä John Carroll oli jesuiittapappi ja Amerikan ensimmäinen katolinen piispa. Hän perusti Georgetownin yliopiston, maan ensimmäisen katolisen yliopiston, joka on nykyään maailman mahtavin jesuiittayliopisto ja josta mm. Bill Clinton on valmistunut. Danielin ja Johnin serkku, myös jesuiittojen kouluttama Charles Carroll oli Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen ainoa katolilainen allekirjoittaja. Kannattaa myös huomata, että sen 56 allekirjoittajasta varmuudella ainakin yhdeksän oli vapaamuurareita, mm. kuuluisa Benjamin Franklin.
Syntyhistoriaakin mielenkiintoisempi asia on Washingtonin kaupungin ja maamerkkien etymologia ja suunnittelu. Ensinnäkin se perustettiin alueelle, joka lohkaistiin Virginian ja Marylandin osavaltioista; "Virgin Mary" eli Neitsyt Maria, anyone? Entä missä sijaitsee USA:n kongressi? Paikalla nimeltä Capitol Hill. Muinaisen Rooman senaatti taas oli Capitolium-kukkulan juuressa, ja Capitolium on englanniksi "Capitoline Hill". Verratkaa myös Capitol-rakennusta kupoleineen Pietarinkirkkoon, ja huomatkaa, miten kumpikin on julkisivu kohti obeliskia...
Jesuiittojen asiamies Daniel Tarullo viime vuosien voimahahmo Federal Reserve:ssä
Powellin edeltäjä oli Janet Yellen, joka oli puheenjohtajan 2014-2018. Yellen on juutalainen, mutta arvatkaa, missä hänen aviomiehensä, taloustieteen Nobelin vuonna 2001 saanut George Akerlof toimii professorina? Jos arvasitte, että Georgetownin yliopistossa, niin arvasitte oikein. Ja vuodesta 2012 johtokunnassa toiminut Powell, joka on ollut siitä lähtien sen rikkain jäsen, muodosti Yellenin kaudella ilmeisesti Daniel Tarullon kanssa Federal Reserven todellisen voimakaksikon Yellenin ollessa enemmän sen nimellinen keulahahmo.
Tarullo (johtokunnan jäsen 2009-2017) suoritti alemman korkeakoulututkinnon Georgetownin yliopistossa ja on ollut jo pitkään professorina sen lakikoulussa. WSJ nimesi hänet artikkelissaan pari vuotta sitten "vaikutusvaltaisimmaksi mieheksi pankkitoiminnassa". Rahoitusalan ihmiset ovat antaneet hänelle lempinimeksi "Wizard of Oz" johtuen hänen suuresta vaikutusvallasta kulissien takana. Federal Reserve:stä kirjan kirjoittanut historioitsija Peter Conti-Brown kuvaili Tarullon vaikutusvaltaa poikkeukselliseksi. Yksi entinen pankkijohtaja sanoi hänestä: "Hän on tuomari, valamiehistö ja kaikkea muuta". Sekä Yellenin puheenjohtajakaudella että toisen juutalaisen Ben Bernanken kauden loppupuolella keskuspankkia johti todellisuudessa jesuiittojen kouluttama ja heihin läheisesti sidoksissa oleva valkoinen mies.
Juutalaisten täydellinen pankkijärjestelmän kontrolli on myytti
Ylläoleva on taas yksi osoitus siitä, että se on myytti, että juutalaiset kontrolloisivat täysin USA:n pankkijärjestelmää. Tuota teoriaa vaihtoehtomediassa ja somessa levittävät ihmiset ovat vain laiskoja tutkimaan näitä asioita sen enempää, tai joissain tapauksissa on kyse todennäköisesti aivan tietoisesta harhaanjohtamisesta oman agendan ajamiseksi.
Totta kai juutalaisten osuus pankkitoiminnassa on merkittävä, mutta täydellisestä pankkijärjestelmän kontrollista ei voi mitenkään puhua. Usein otettiin esille juuri se, että Bernanke ja hänen pitkäaikainen (1987-2006) edeltäjänsä Alan Greenspan olivat juutalaisia. Häntä ennen kuitenkin vain yksi 12:sta puheenjohtajasta oli ollut juutalainen (Eugene Meyer 1930-1933). Myös Paul Volckerin (pj 1979-1987) on väitetty jossain olevan juutalainen, mutta hänen äitinsä oli luterilainen ja isänsä episkopaali, joten se on virheellistä tietoa. Volckerilla on kunniatohtorin arvonimi monesta yliopistosta, mm. Georgetownista ja Fairfieldin jesuiittayliopistosta.
Fed New Yorkin johtajista vain yksi ollut juutalainen
Koska New York on tunnetusti juutalaisuuden kehto Amerikassa ja kaupungin väestöstä lähes viidennes on juutalaisia ja koska hyvin suuri osa juutalaisista pankkiireista vaikuttaa varmasti juuri siellä, niin ehkä jopa hieman yllättäen vain yksi Federal Reserve:n New Yorkin alueellisen pankin 11 pääjohtajasta on ollut juutalainen; Anthony M. Solomon (1980-1984). Solomon oli myös New Yorkissa päämajaansa pitävän USA:n hallituksen politiikkaa voimakkaasti ohjailevan eliitin aivoriihen, Ulkomaansuhteiden neuvoston (CFR) jäsen, kuten muista Fed New Yorkin pääjohtajista Paul Volcker (1975-1979); E. Gerald Corrigan (1985-1993); Wlliam J. McDonough (1993-2003); ja Timothy Geithner (2003-2009), joka ei siis ole juutalainen, kuten monessa paikassa väitetään, vaan hänen isänsä on amerikansaksalainen ja hänen äidillään on brittiläiset sukujuuret. Nykyinen pääjohtaja on valkoinen John C. Williams, joka astui virkaan tänä kesänä.
Mainitsemisen arvoista on, että Fed New Yorkia yhteensä 18 vuotta putkeen johtaneet Corrigan ja McDonough ovat molemmat jesuiittojen kouluttamia; Corriganilla on perustutkinto Fairfieldin yliopistosta ja maisterin ja tohtorin tutkinnot New Yorkin jesuiittayliopistosta (Fordham University); ja McDonough:lla on perustutkinto Worcesterin jesuiittayliopistosta ja maisterin tutkinto Georgetownista. Corrigan lahjoitti vuonna 2007 Fordhamin yliopistolle 5 milj. dollaria, minkä kunniaksi sinne perustettiin hänen nimeään kantava hallinnollinen virka.
Fed New Yorkin johtokunnassa on toki ollut säännöllisesti vähintään pari juutalaista, mikä on täysin odotettavissa jo siksi, että New Yorkin Wall Street todellakin on juutalaisten pankkiirien suuri keskittymä Amerikassa.
Fed New York ylivoimaisesti vaikutusvaltaisin Federal Reserve:n alueellisista pankeista
Verkkolehti Slate kuvasi artikkelissa vuodelta 2009 Fed New Yorkia "vaikutusvaltaisimmaksi finanssilaitokseksi, josta et ole koskaan kuullutkaan". Sillä on valtaa enemmän kuin muilla alueellisilla keskuspankeilla tietenkin siksi, että New York on USA:n pankkitoiminnan pääkeskus, ja se on ainoa alueellinen pankki, jolla on pysyvä edustus kahdentoista hengen avomarkkinavaliokunnassa (FOMC). Valiokunta koostuu seitsemästä Federal Reserven johtokunnan jäsenestä, Fed New Yorkin pääjohtajasta, joka on aina sen varapuheenjohtaja, ja loput paikat täytetään kierrättäen yhdentoista muun alueellisen keskuspankin pääjohtajilla. Puheenjohtajana toimii luonnollisesti Federal Reserve:n johtokunnan puheenjohtaja.
New Yorkin alueellisesta keskuspankista tekee tärkeän myös se, että sen päärakennuksen holvi on maailman suurin kultavarasto, jossa säilytetään kultaa yli 400 miljardin dollarin arvosta. 98% kullasta siellä on 36 ulkomaisen keskuspankin omistuksessa.
Päärakennuksen julkisivun suunnittelussa käytettiin mallina firenzeläisiä rakennuksia, kuten Palazzo Vecchio, joka oli 1500-luvulla Firenzeä hallinneen Medicin aatelis- ja pankkiirisuvun herttua Cosimo I:n palatsi, tai Palazzo Medici. Medicin suvusta tuli myös kolme paavia 1500-1600-luvulla.
Federal Reserve New Yorkin päärakennus
Palazzo Medici
Palatsin katossa on myös iso näkyvä jesuiittojen tunnus
Fed New Yorkin ensimmäinen pääjohtaja oli Benjamin Strong, joka oli aikansa mahtavimman amerikkalaisen pankkiirin J.P. Morganin yhteistyökumppani ja ystävä:
... Strong tarvitsi yksityispankin rahoitusvälineekseen. Hän kääntyi Morganin dynastian puoleen, joka hyötyi mittaamattoman paljon hänen tuestaan. Itse asiassa parivaljakko Morgan-Strong piti pilkkanaan kuvitelmia siitä, että uusi keskuspankkijärjestelmä Federal Reserve toimisi yksityisiä pankkeja aisoissa pitävänä voimana. 1920-luvulla todellisen vallan keskus järjestelmässä oli New York Fedin uusi firenzeläinen palatsi Liberty Streetillä.
- Ron Chernow, The House of Morgan: An American Banking Dynasty and the Rise of Modern Finance, 1990
Katolinen Pyhän Maurituksen ja Pyhän Lasaruksen ritarikunta ritaroi J.P. Morganin, joten jonkinlainen yhteys hänellä oli Vatikaaniin, ja hän sattumoisin kuoli 75-vuotiaana vuonna 1913 Roomassa ollessaan siellä matkalla.
Federal Reserve:n organisaatio jäljittelee katolisen kirkon hierarkiaa?
En tiedä, onko se varsinaisesti ollut tarkoituksena, mutta Bostonin alueellisen keskuspankin pääjohtajana 1989-1994 toiminut jesuiittojen kouluttama Richard F. Syron vertasi Federal Reserve:n organisaatiota katoliseen kirkkoon:
Bostonin Fedin varajohtaja Richard Syron, joka toimi jonkin aikaa Volckerin erityisavustajana, esitti näkemyksen, että keskuspankkijärjestelmä muistuttaa luonteeltaan ja rakenteeltaan kaikkien eniten katolista kirkkoa, jonka huomassa hänet oli kasvatettu.
Tämä järjestelmä on kuin kirkko. Siksi kai tunnen oloni siellä niin kotoisaksi. Sillä on paavi, puheenjohtaja; kardinaalikollegio, johtokunta ja pankkien johtajat; ja kuuria, korkea-arvoinen henkilökunta. Maallikkoväen vastine ovat kaupalliset pankit. Jos on ollut tuhma katolisen kirkon jäsen, pitää mennä ripittäytymään. Jos tässä järjestelmässä on ollut tuhmä, niin pitää mennä diskonttotiskille pyytämään lainaa. Meillä on myös erilaisia uskonnollisia veljeskuntia, kuten jesuiitat, fransiskaanit ja dominikaanit, me vain kutsumme niitä pragmatisteiksi, monetaristeiksi ja uuskeynesiläisiksi.
- William Greider, Secrets of the Temple: How the Federal Reserve Runs the Country, 1988, s. 54
Oli miten oli, niin ylläolevien faktojen valossa on ilmeistä, että Vatikaanilla ja jesuiitoilla on ollut paljon vaikutusvaltaa USA:n keskuspankkijärjestelmässä, viime vuosina entistäkin enemmän.
Amerikan suurimmat yksityispankit eivät myöskään juutalaisten kontrollissa
Nämä ovat ne kuusi Amerikan todellista jättipankkia, muut tulevat jo kauempana perässä. Näistä vain Goldman Sachsissa - joka aina otetaan esille, kun puhutaan oletetusta pankkitoiminnan juutalaisesta ylivallasta - on juutalainen johto. Muissa noista kukaan yhtiön johtohahmoista, kuten esim. johtokunnan puheenjohtaja, pääjohtaja tai talousjohtaja, ei nähtävästi ole juutalainen, paitsi Morgan Stanleyn johtokunnan varapuheenjohtaja Thomas Nides. Morgan Stanleyn johtokunnan puheenjohtaja ja pääjohtaja James P. Gorman on jesuiittojen kouluttama.
Amerikan suurimman pankin JPMorgan Chasen johtokunnan puheenjohtaja ja pääjohtaja on amerikankreikkalainen iso kiho ja CFR:n jäsen Jamie Dimon.
Bank of American perusti amerikanitalialainen pankkiiri Amadeo Giannini, ja saksalainen lehti Der Spiegel kirjoitti sen syntyhistoriasta 1950-luvulla näin:
Jesuiittaveljeskunta sai jalansijaa Amerikan talousmaailmassa ensi kertaa noin 50 vuotta sitten, kun italialainen pankkiiri perusti Bank of Californian [siis Bank of Italyn Kaliforniassa], joka on nykyisellä nimellään "Bank of America" yksi maailman suurimmista pankeista. Giannini oli erittäin osaava pankkiiri, jonka oli kiittäminen jesuiittoja alkupääomastaan, ja hän toimi heidän luottomiehenään tai bulvaaninaan. Tänä päivänä 51 prosenttia Bank of Americasta on veljeskunnan omistuksessa.
- Der Spiegel, 13. elokuuta 1958
Tämä on varmaan monelle yllättävä tieto, ja ne, jotka puhuvat pankkitoiminnan oletetusta juutalaisesta ylivallasta, eivät koskaan mainitse tällaisia faktoja. Pankin nykyinen johtohahmo on irlantilais-katolisesta perheestä oleva Brian Moynihan, joka on valmistunut Notre Damen yliopistosta, joka on yksi arvostetuimmista katolisista yliopistoista Amerikassa.
Juutalaisten ylivallasta puhuvat sanovat usein, että vaikka jonkun pankin johtohahmo ei ole juutalainen, niin hän on kuitenkin varmasti juutalaisten lakeija... koska "juutalaisethan hallitsevat kaikkea pankkitoimintaa". Mutta teorian pitää olla falsifioitavissa, jotta sen todenperäisyys voidaan tarkistaa. Yhtä hyvin voisi sanoa, että vaikka jollain henkilöllä ei ole todistettavia yhteyksiä Vatikaaniin ja jesuiittoihin, niin hän on kuitenkin varmasti Vatikaanin asiamies, koska "Vatikaani ja jesuiitat hallitsevat kaikkea". Kummassakaan tapauksessa teoria ei ole falsioitavissa, ja onkin ensiarvoisen tärkeää aina pitäytyä todennettavissa faktoissa, kun arvioidaan teorioiden paikkansapitävyyttä.
Oma näkemykseni on - enkä tiedä, miten kukaan analyyttisesti ja kriittisesti ajatteleva voi ylipäätään tulla toisenlaiseen johtopäätöksen - että pankkitoimintaa ei hallitse täysin kumpikaan tässä artikkelissa mainituista ryhmittymistä (juutalaiset pankkiirit tai Vatikaani/jesuiitat) eikä mikään mukaan yksittäinen entiteetti.
Maahanmuuttokriittisen puoleen Vaihtoehto Saksalle (AfD) logossa on ilmeistä Saturnus-symboliikkaa eli tyylitelty edestäpäin osittain näkyvä Saturnuksen rengas, jollainen on myös Niken ja Microsoftin Internet Explorerin logossa.
AfD:n logo
Niken logo
Internet Explorerin logo
On kyllä hyvä, että Saksassa on vihdoinkin edes yksi selkeästi maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen puolue, koska Saksaan tuli Euroopan pakolaiskriisin yhteydessä Angela Merkelin avoimien ovien pakolaispolitiikan seurauksena yli 1,2 miljoonaa turvapaikanhakijaa ja tilanne kehitysmaalaisten ja muslimien massamaahanmuuton suhteen alkaa olla siellä jo todella paha. Tässä kooste uutisista ja raporteista, joista käy ilmi, kuinka paha se todella on:
Saksan väestön vaihtaminen pitkäaikainen suunnitelma?
On perusteltuja syitä, joita käyn perinpohjaisesti läpi laajassa artikkelissani Euroopan pakolaiskriisistä, epäillä että tämä käynnissä oleva väestönvaihto on niin Saksassa kuin muissakin Euroopan maissa jo kauan sitten suunniteltu ja tarkoituksellinen hanke. Saksan kohdalla siihen viittaavat myös kahden merkittävän poliitikon lausunnot jo vuosikymmenten takaa:
Meidän vihreiden täytyy varmistaa, että Saksaan tulee niin paljon maahanmuuttajia kuin mahdollista. Kun he ovat Saksassa, meidän täytyy taistella heidän äänioikeutensa puolesta. Kun me pääsemme siihen, me saamme oman osuutemme äänistä - meidän täytyy muuttaa tämä tasavalta.
- Daniel Cohn-Bendit, saksanjuutalainen Euroopan parlamentin vihreiden puheenjohtaja
Saksa pitää saartaa ulkoapäin ja heterogenisoida sisältäpäin väentulvalla, "laimentaa" niin sanoakseni.
- Joschka Fischer, entinen Saksan ulkoministeri ja varaliittokansleri, Risiko Deutschland, 1995
Fischerin sanoista tulee väistämättä mieleen myös amerikanjuutalaisen biologisen antropologin Earnest Hootonin artikkeli vuodelta 1943, jossa hän ehdotti, että saksalaiset ja heidän "sotaisuusgeeninsä" hävitettäisiin hitaasti ei-saksalaisten miesten massamaahanmuutolla ja sillä, että nämä parittelisivat saksalaisten naisten kanssa.
Suomessa Timo Soini esiintyi johtavana maahanmuutto- ja EU-kriitikkona, mutta osoittautui lopulta valeoppositioksi, kuten ennustelin jo vuonna 2009:
Olenko minä siis ainoa, joka näkee vahvaa ironiaa siinä, että Suomen "virallinen" EU-kriitikko Timo Soini on ainoa tietämäni suomalainen katolilainen poliitikko ja on käynyt myös luennoimassa Suomen Opus Dein keskuksessa? Soinin kaltaiset populistit ovat yleensä kontrolloitua oppositiota eli kulissien takana naruja vetelevän valtaeliitin sätkynukkeja. Politiikkaan tyytymättömät ihmiset äänestävät heitä luullen heidän olevan todellinen vaihtoehto valtapuolueille. Soinin kohdalla on hyvä myös kysyä, onko hän europarlamentissa Suomen kansan, niin kuin väittää olevansa, vai paavin asialla.
Soinista tuli jopa suoranainen EU:n puolestapuhuja:
Siksi vähän häkellyttävää on, että Suomen oma EU-kriitikko par excellence, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini, näyttää kääntäneen kelkkansa Unionin suhteen.
Useat meistä muistavat hänen loputtomat hokemansa missä EU, siellä ongelma. Ja toisinpäin.
Mutta mitäs sanotte tästä, Soinin viimeisimmästä lausunnosta:
”On selvää, että eurooppalaiset maat vaikuttavat parhaiten yhdessä. Tästä syystä Euroopan yhtenäisyys on tärkeää. Emme seuraa Britannian keskustelua EU-valinnastaan välinpitämättöminä vaan sillä toivomuksella, että EU on Britanniankin silmissä arvokas yhteisö.”
Jos tuo ei ole rakkauskirje Euroopan unionille, niin mikä sitten on?
- Nyt.fi, 06/2016
Ja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kynnyksellä "kansallismielinen" ulkoministeri Soini sanoi puheessaan suurlähettiläskokouksessa näin:
Ruotsia läheisempää kumppania meillä ei ole. Olimmehan yhtä maata. Loppujen lopuksi Ruotsin kruunu ja Rooman kirkko tekivät Suomesta Suomen. Sen, että olemme länttä emmekä itää.
- Timo Soini, 21. elokuuta 2017
Tarinan opetus on lähinnä se, että vaikka on lähtökohtaisesti hyvä tukea vastavoimia nykyiselle globalistien masinoimalle väestönvaihtopolitiikalle, niin on hyvä myös suhtautua sellaisena esiintyviin varauksella. Koska paras tapa kontrolloida oppositiota on johtaa sitä itse, kuten sanotaan.
Vaihtoehtomediassa ja sosiaalisen median keskusteluissa törmää aina vain uudestaan väitteeseen, että jesuiittaveljeskunnan perustaja Ignatius Loyola oli "piilojuutalainen" tai juutalaista sukua. Tämä siitä huolimatta, että mikään historiallinen lähde tai dokumentti ei tue sitä. Totuus on se, että Loyola oli aatelisesta baskiperheestä ja myös toimi paasina eli kuninkaallisen ylhäisöön kuuluvana palvelijana. Tällaiseen virkaan otettiin vain aatelisia nuoria miehiä, ja tuohon aikaan Espanjassa oli myös vallalla puhdasverisyysoppi limpieza de sangre, joten juutalaisia sukujuuria omaavilla ei ollut mitään asiaa tuollaisiin virkoihin.
Tässä kumotaan väitteet Loyolan juutalaistaustasta perusteellisesti:
Tässä käydään läpi Loyolan ja toisaalta muiden jesuiittojen yleistä suhtautumista juutalaisiin käännynnäisiin veljeskunnassa:
Loyola itse oli siis avoin juutalaisille käännynnäisille ja puolsi vahvasti niiden hyväksymistä jesuiittaveljeskuntaan, mutta Espanjan jesuiittojen taholta tuli alusta asti paljon vaatimuksia juutalaistaustaisten sulkemiseksi ulos. Tässä ote ylläolevalla videolla käytetystä dokumentista:
Myös toisen jesuiittakenraalin, itse juutalaisia sukujuuria omaavan Laynezin aikakaudella oli uusia yrityksiä rajoittaa uuskristittyjen hyväksymistä veljeskuntaan. Myös kolmas kenraali Francis Borgia joutui kuuntelemaan Espanjanssa samoja puhdasverisyyden (limpieza de sangre) puolestapuhujien palopuheita kuin Ignatius ja vastusti niitä. Mutta ne, jotka vaativat kaikkien juutalaisia sukujuuria omaavien sulkemista ulos, saivat tahtonsa läpi vasta viidennen kenraalin Claudio Aquavivan aikana. 1592 Aquaviva kirjoitti Espanjan provinsiaaleille kieltäen heitä ottamaan uuskristittyjä veljeskuntaan.
Viimeinen kuolinisku ignatiaaniselle avomielisyydelle tuli 1593 viidennessä yleiskokouksessa. Sen hyväksymän 52. julistuksen myötä kukaan juutalais- tai muslimitaustainen ei voisi koskaan liittyä veljeskuntaan. Ja edes kenraalilla ei olisi tässä erivapautta. Espanjan eliitin yleinen näkökanta oli vihdoin saanut vallan.
Asia otettiin uudelleen esille kuudennessa yleiskokouksessa 1608, ja säädöstä lievennettiin niin, että se sulki ulos vain sellaiset, joiden kristittyä taustaa ei pystytty jäljittämään viiden sukupolven päähän. - James W. Reites, Studies in the Spirituality of Jesuits: St. Ignatius of Loyola and the Jews, 1981
Varhaisten jesuiittojen joukossa kyllä oli juutalaisia käännynnäisiä ja juutalaistaustaisia, kuten toinen jesuiittakenraali Diego Laynez, mutta tällaiset tosiaankin suljettiin kokonaan ulos jesuiitoista vuonna 1593, ja heitä alettiin hyväksymään uudestaan veljeskuntaan vasta toisen maailman sodan jälkeen vuonna 1946.
Jos jesuiitta, joka kirjoitti minulle tämän sähköpostin, olisi anonut pääsyä jesuiittaveljeskuntaan vuosien 1593 ja 1608 välillä, hänen juutalaiset sukujuurensa olisivat olleet laillinen este hänen sisäänpääsylleen, vain koska hänen luonteensa sopivuus oli kyseenalainen hänen epäpuhtaasta verestä johtuen, olivat hänen juutalaiset esi-isänsä sitten kuinka kaukaa tahansa. Jos hän olisi anonut pääsyä jesuiitaksi vuosien 1608 ja 1946 välillä, hänen sukutaustansa olisi tutkittu taaksepäin viidenteen sukupolveen asti, ja kertomusta hänen eriuskoisesta isoisästään olisi siten voitu käyttää perusteena evätä hänen pääsynsä veljeskuntaan. - Robert A. Maryks, The Jesuit Order as a Synagogue of Jews, 2009
Eli 1700-luvulla, kun jesuiitat sekaantuivat kaikkien asioihin, karkotettiin Euroopan katolisista valtakunnista ja lopulta lakkautettiin paavi Klemens XIV:n toimesta 1773 kirjelmällä Dominus ac Redemptor, niin jesuiitoissa ei ollut käytännössä lainkaan juutalaisia. Eikä myöskään silloin, kun jesuiitat pakottivat heidän oman miehensä Emmanuel Joseph Sieyesin valtaan nostaman Napoleonin avulla paavi Pius VII:n poistamaan veljeskunnan pannasta vuonna 1814 ja kun he sitten ottivat Vatikaanin täysin haltuunsa.
Kai näette, miten virheellistä ja valheellista näiden tosiasioiden valossa on väittää jesuiittaveljeskuntaa "juutalaisten salaliitoksi", kuten niin usein salaliittokeskusteluissa tehdään?
Netissä on kiertänyt pitkään väite, että juutalaisen Rothschildin pankkiirisuvun varallisuuden arvo olisi 500 biljoonaa dollaria. Tämä on helppo kumota, koska koko maailman kaiken varallisuuden arvo on arvioitu 2010-luvulla Credit Suissen vuotuisissa maailmanlaajuista varallisuutta kartoittavissa raporteissa olevan yhteensä vain n. 250 biljoonaa dollaria. Tämä on yksi hyvä esimerkki siitä, miten ei kannata uskoa aina kaikkia salaliittosivujen väitteitä tarkistamatta. Realistisempi arvio Rothschildien varallisuudesta on varmasti 300-400 miljardia, joka löytyy mm. Wikipedian artikkelista.
Faktantarkistussivuston Snopes artikkelissa, vaikka siinä lytätään tyypilliseen "debunkkaajien" tyyliin kaikki salaliittoteoriat pilkalliseen sävyyn, on yksi hyvä pointti: pankkidynastian Saksassa perustaneella Mayer Amschel Rothschildilla ja hänen viidellä pojallaan, jotka perustivat pankit Frankfurtiin, Napoliin, Wieniin, Pariisiin ja Lontooseen, on nykyään satoja jälkeläisiä, joten suvulla ei enää edes ole keskitettyä varallisuutta samalla tavalla kuin 1700-luvun lopulta 1800-luvun puolenvälin paikkeille, jolloin sen vaikutusvalta ja hallitseva asema pankkitoiminnassa alkoi myös heiketä. Asian ydin on se, että ei ole olemassa mitään monoliittistä Rothschildien salaliittoa maailman hallitsemiseksi, vaikka jotkut suvun rikkaimmat ja vaikutusvaltaisimmat jäsenet, kuten Sir Evelyn de Rothschild ja paroni Jacob Rothschild ja hänen perillisensä Nat ovat varmasti osa uutta maailmanjärjestystä ajavan eliitin sisäpiiriä.
Rothschildit, sionismi ja Israelin perustaminen
Suvun sisällä oli myös jo 1800-luvun loppupuolella erimielisyyttä sionismin suhteen, ja jotkut Rothschildeista vastustivat juutalaisvaltion perustamista. Toki Rothschildit ovat kuitenkin olleet suuressa roolissa Israelin perustamisessa ja rakentamisessa. Juutalaisvaltion perustamista tukeneen Balfourin julistuksen vastaanottajana oli Britannian juutalaisyhteisön johtaja Walter Rothschild. Paroni Edmond James de Rothschild oli Palestiinan ensimmäisen juutalaisten siirtokunnan suojelija ja Palestiinan juutalaisasutusta tukevan järjestön PICA perustaja, ja moni paikka Israelissa on nimetty hänen mukaansa, kuten yksi Tel Avivin pääkaduista. He olivat vahvasti mukana myös maan hallinnolliseen infrastruktuurin rahoittamisessa. James A. de Rothschild rahoitti Israelin parlamentin Knessetin rakennuksen rakentamisen ja Dorothy de Rothschild lahjoitti Israelille sen korkeimman oikeuden rakennuksen.
Suvun pankkidynastian perustaja oli siis Mayer Amschel Rothschild, joka syntyi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan Frankfurtin juutalaisghetossa. Hänestä tuli vuonna 1769 Hessenin kruununprinssi Vilhelmin ns. hovijuutalainen. Hovijuutalainen oli juutalainen pankkiiri, joka hoiti kuninkaallisten ja aatelisten raha-asioita tai lainasi niille rahaa. Hovijuutalaisia tarvittiin, koska kristityillä oli koronkiskontaa koskevia kieltoja, jotka eivät koskeneet juutalaisia. Sen ajan eliitti siis ulkoisti raha-asiansa juutalaisille.
Hovijuutalaiset saivat vastineeksi palveluksistaan etuoikeuksia, joita tavallisilla juutalaisilla ei ollut, joskus myös aatelisen aseman. Heillä oli kuitenkin vaikutusvaltaa ja yhteyksiä lähinnä vain kristityn aatelin ja kirkon kautta, ja he olivat sillä tavalla alisteisessa asemassa, että joskus aateliset saattoivat vain päättää olla maksamatta heille velkojaan. Ja jos hovijuutalaisen aatelinen sponsori kuoli, hän saattoi juotua karkotetuksi tai teloitetuksi. Jotkut juutalaispankkiirit halusivat varmistaa, etteivät kokisi sitä kohtaloa, ja erottivat liiketoimintansa näistä hoveista ja perustivat lopulta varsinaisia pankkeja. Näiden joukossa oli myös Rothschild.
Joten vaikka Rothschildit tulivat äärimmäisen vaikutusvaltaiseksi suvuksi Euroopassa, niin kuinka uskottavaa se on, että alunperin juutalaisghetosta ponnistanut yksittäinen pankkiirimies poikineen valtasi koko Euroopan (ja maailman) pankkeja perustamalla? Ei asia ole niin yksinkertainen, että se, jolla sattuu jollain hetkellä olemaan eniten rahaa, on maailman hallitsija, enkä uskokaan, että Rothschildin suku on koskaan hallinnut maailmaa sillä tavalla kuin salaliittokeskusteluissa annetaan ymmärtää. Se on ollut yksi iso pelaaja muiden joukossa.
Rothschildit ja Vatikaani
Rothshildien suhde Vatikaaniin on asia erikseen, jota käsittelin blogissa jo vuosia sitten erillisessä artikkelissa, jossa kutsuin heitä "Vatikaanin hovijuutalaisiksi".
Harvoin mainitaan se, että Rothschildit muiden länsimaisten pankkiirien ja teollisuusmiesten ohella rahoittivat Hitlerin valtaannousua vastavoimana Neuvostoliitolle*. Äärioikeisto virheellisesti sanoo Rothschildeja "juutalaisiksi pankkiireiksi", kun tosiasiassa he ovat kietoutuneet yhteen katolisen kirkon kanssa ja kytkeytyneet yhdessä perinteisen mafian ja Amerikan CIA:n kanssa Vatikaanin pankkiin, joka oli natsiystävällinen.
- Sherman H. Skolnick, The Rockefellers and the Rothschilds
1800-luvun alussa paavi lähestyi Rothschildeja lainatakseen rahaa. Rothschildit olivat erittäin hyvää pataa paavin kanssa, mikä sai yhden toimittajan toteamaan sarkasisesti: "Rothschild on suudellut paavin kättä... Rauha on vihdoin taas maassa."
- Derek Wilson, Rothschild: A Story of Wealth and Power, 1988
Vuoden 2015 pakolaiskriisi - maahantulijat eivät oikeita pakolaisia
Heti ensimmäiseksi pitää huomioida, ja tämän seikan tärkeyttä ei voi liikaa korostaa, että juuri kukaan syksyllä 2015 ns. pakolaiskriisin myötä Suomeen pääosin länsirajan yli vyöryneistä n. 30000 maahantulijasta ei voinut edes lähtökohtaisesti olla turvapaikanhakija, koska he tulivat monien turvallisten maiden läpi. Ei esim. Ruotsista voi tulla Suomeen hakemaan turvapaikkaa, ja Dublinin sopimuskin määrää, että turvapaikkaa voi hakea vain ensimmäisestä EU-maasta, johon hakija on tullut. Kv. sopimuksiin ei siis voi vedota yritettäessä oikeuttaa näiden maahan päästämistä ja turvapaikan tai oleskeluluvan myöntämistä.
Toinen kysymys on se, onko näillä turvapaikanhakijoilla ylipäätään perusteita turvapaikan saamiseen. Ensimmäinen asia, johon pitää kiinnittää huomiota, on että näistä Suomeen tulleista yli 30000:sta yli neljä viidesosaa oli miehiä, suurin osa vieläpä nuoria ja taisteluikäisiä, kun maailmanlaajuisesti pakolaisista on YK:n tilastojen mukaan puolet naisia. Eli kyse on pääosin ihmisistä, jotka pystyvät lähtökohtaisesti parhaiten puolustamaan itseään vainon ja uhan alla. Tähän on tarjottu selitykseksi, että matka on pakolaiselle vaarallinen ja siksi pääasiassa vain miehet lähtevät Eurooppaan. Mutta ei tämä selitys kestä lähempää tarkastelua, sillä ei siinä ole mitään järkeä, että miehet jättäisivät naiset, lapset ja vanhukset kotimaahan, jos ne olisivat siellä oikeasti vaarassa. Mutta tämä selitys menee kuitenkin läpi monille, jotka eivät ajattele asioita pitemmälle, hyväntahtoisia suomalaisia ja länsimaalaisia on valitettavan helppo höynäyttää.
Maahantunkeutujien vastaanottamista perusteltiin alkuvaiheessa myös vahvasti Syyrian sodalla ja annettiin ymmärtää, että tämä ihmisvyöry johtui erityisesti juuri siitä, mutta kuitenkin alle 900 vuonna 2015 Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista oli syyrialaisia. Ylivoimaisesti eniten niissä oli irakilaisia (yli 20000) ja seuraavaksi eniten afgaaneja (yli 5000) ja somaleita (lähes 2000). Tässäkin suomalaisia siis höynäytettiin.
YK sanoo, että seitsemän kymmenestä Libyasta Välimeren yli Eurooppaan pyrkivästä ihmisestä on elintasopakolaisia, ei oikeita pakolaisia. Tämäkin arvio on todennäköisesti alakanttiin, mutta sekin kertoo jo jotain, että globalisaatiota - johon kuuluu keskeisenä tekijänä suuren mittakaavan maailmanlaajuinen muuttoliike - voimakkaasti ajava YK:kin antaa tällaisen lausunnon. Virallisten raporttien mukaan Italiaan 2016 Välimeren yli tulleista yli 180000 siirtolaisesta vain 2,65 prosentille myönnettiin turvapaikka, ja puolet heistä ei edes hakenut sellaista, vaan he vain katosivat maahan! Nämä luvut antavat varmasti jo oikeamman kuvan siitä, kuinka moni Eurooppaan vyöryvistä siirtolaisista on oikeita pakolaisia eikä vain elintasopakolaisia. Myös Suomeen 2015 tulleista monet peruivat turvapaikka-anomuksensa ja lähtivät vapaaehtoisesti takaisin kotimaihinsa.
Anekdoottiset todisteet kannattaa myös ottaa huomioon. Monet pakolaisstatuksella Eurooppaan viime aikoina tulleet nuoret miehet kertovat itse haastatteluissa tulleensa tänne paremman elämän perässä tai vain kokeilemaan onneaan. Joillekin kyse on ihan puhtaasti seikkailusta tai lomareissusta, siis todellakin ”turvapaikkaturismista”. Ja moni turvapaikanhakija on paljastettu huijariksi, joka on asunut vuosia esim. Turkissa ennen kuin tuli Suomeen. Paavo Tajukankaan blogissa seurataan tällaisia tapauksia. Monista turvapaikanhakijoista, joita on näkynyt paljon katsojia keränneillä suomalaisten kansallismielisten kuvaamilla Youtube-videoilla, on myös luettavissa ihan jo ryhdin ja fyysisen olemuksen perusteella, että he ovat taustaltaan sotilaita, ja heidän joukossaan onkin todennäköisesti paljon sotilaskarkureita ja islamistitaistelijoita.
Tuhansien pakolaisten vastaanottaminen on kallista, tehotonta auttamista eikä se paranna maailmaa
Amerikkalaisen raportin mukaan yhden Lähi-idästä tulleen pakolaisen ylläpidon hinnalla autetaan 12 pakolaista paikallisesti Lähi-idässä. Voidaan varmasti olettaa, että afrikkalaisten pakolaisten kohdalla ero kustannuksissa on vielä suurempi. Pakolaisten vastaanottaminen kaukomaista on siis hyvin tehoton ja kallis tapa auttaa.
Eikä massamaahanmuutto köyhistä maista länsimaihin muutenkaan paranna maailmaa, vaan sillä on kaiken kaikkiaan täysin päinvastainen vaikutus: se ei poista köyhyyttä maailmasta, koska kehitysmaissa syntyy niistä lähteneiden tilalle koko ajan vain enemmän ihmisiä, ja länsimaissa taas talous kuormittuu enemmän ja enemmän ja monikansallisuus aiheuttaa niissä epävakautta. Länsimaat siis heikkenevät taloudellisesti ja muutenkin, eli massamaahanmuuton nettovaikutus on maailman mittakaavassa reilusti negatiivinen. Esitys "maahanmuutto ja purukumipallot” havainnollistaa tätä erinomaisen hyvin:
Miksi pakolaiset jäävät pysyvästi maahan ja miksi heidät pitää ”integroida”?
1970-luvulla Chilestä tuli Suomeen n. 200 pakolaista. Jotkut heistä jäivät pysyvästi Suomeen, mutta suuri osa palasi takaisin Chileen, kun siellä oli taas turvallista. Tämähän turvapaikan alkuperäinen tarkoitus onkin: antaa turvaa siihen asti, kunnes pakolaisen on taas turvallista asua lähtömaassaan. Mutta nyt vaikuttaa siltä, että suurin osa pakolaisina Suomeen tulleista jää tänne pysyvästi, kuten tuhannet somalit, joita täällä on.
Näistä pakolaisina tulleista puhutaankin julkisessa keskustelussa ”maahanmuuttajina”, ja aina siitä, miten heidät pitää ”kotouttaa” ja ”integroida”. Miksi? No se selviää alempana, kun osoitan, mistä massamaahanmuutossa kehitysmaista Suomeen ja muihin EU-maihin on oikeasti kysymys ja mitkä ovat kunkin tahon perimmäiset motiivit sen edistämiseen.
Miljoonien kehitysmaalaisten ahtaminen länsimaihin ei edistä monikulttuurisuutta
”Monikulttuurisuus on rikkaus”, sanoo suvaitsevaisto. Niin se onkin, mutta miljoonien kehitysmaista tulevien maahanmuuttajien ahtaminen Eurooppaan ja muihin länsimaihin ei ole oikeaa monikulttuurisuutta. Aito monikulttuurisuus on sitä, että maailmalla on erillisiä kansoja, jotka asuvat omissa maissaan, joissa ne ylläpitävät ja vaalivat omaa ainutlaatuista kulttuuriaan. Sitten voidaan harjoittaa kulttuurivaihtoa näiden kansojen välillä esim. festivaalien, matkailun, musiikin ja kaupankäynnin kautta.
Mutta tämä suvaitsevaiston tarkoittama monikulttuurisuus todellisuudessa vain ajaa ahtaammalle ja tukahduttaa Euroopan maiden omaa kulttuuria. Suomessa tämä ei näy vielä niin selvästi kuin esim. Ruotsissa, Ranskassa tai Englannissa, juuri siitä syystä, että tänne ei ole tullut vielä niin paljon kehitysmaalaisia ja ennen kaikkea muslimeita. On olemassa englanninkielinen sanonta ”diversity + proximity = war”, eli monimuotoisuus yhdistettynä lähekkäisyyteen tarkoittaa sotaa, ja tämän tutkimuksen mukaan yhteiskunnallinen monimuotoisuus todella lisää kollektiivisen väkivallan riskiä.
Mitä jyrkemmin erilaisia ihmiset ovat, sitä enemmän he kilpailevat toistensa kanssa vallasta. Tämä johtaa ristiriitoihin, siksi monimuotoisuus + lähekkäisyys = sota… globaali eliitti haluaa luoda järjestystä kaaoksesta. Se tekee sen lietsomalla jännitteitä eri ryhmien välille, joista joidenkin välillä on jo ennestään vihamielisyyttä ja jotka joutuvat väistämättä kosketuksiin toistensa kanssa. Tämä sitten avaa tien hallituksen väliintulolle, joka pakottaa ihmiset uhraamaan vapautensa turvallisuuden tähden… siitä ei siis vain aiheudu ristiriitoja, kun jyrkästi erilaiset kulttuurit joutuvat läheiseen kosketukseen toistensa kanssa, vaan silloin tarvitaan kovia otteita järjestyksen ylläpitämiseksi, eli kovakätisen ihmisten elämään sekaantuvan valtion, joka pitää heidät ruodussa autoritäärisillä keinoilla. Tämä on se, mistä monikulttuurisuusagendassa todella on kysymys, ja se johtaa monokulttuuriin, joka tuhoaa aidon monikulttuurisuuden.
- RockingMrE
Siinä ilmeneekin samalla jo yksi massamaahanmuuton edistämisen todellisista motiiveista, mutta palataan asiaan tuonnempana.
Vuoden 2014 kyselytutkimuksessa Itävallan, Belgian, Ranskan, Saksan, Hollannin ja Ruotsin turkkilaisista ja marokkolaisista muslimeista:
- 60% oli sitä mieltä, että muslimien pitäisi palata islamilaisille juurilleen.
- 75% oli sitä mieltä, että on olemassa vain yksi oikea tulkinta koraanista, joka sitoo kaikkia muslimeja.
- 65% oli sitä mieltä, että uskonnolliset säännöt ovat tärkeämpiä kuin asuinmaansa lait.
44% oli yhtä mieltä kaikista kolmesta kysymyksestä ja määriteltiin johdonmukaisiksi fundamentalisteiksi. Fundamentalistiset näkemykset ovat vain hieman vähemmän yleisiä vanhemmissa kuin uudemmissa sukupolvissa. Euroopan kristittyjen joukossa uskonnollinen fundamentalismi on kyselyn mukaan moninkertaisesti harvinaisempaa (ks. allaoleva graafi).
Uskonnollinen fundamentalismi Länsi-Euroopan kristittyjen ja 1. ja 2. sukupolven muslimimaahanmuuttajien joukossa
Jo pelkästään tämän kyselyn pitäisi kertoa tervettä järkeä omaavalle ihmiselle, että muslimien massamaahanmuutto Euroopan maihin ei ole hyvä asia. Kyllä tänne pieni määrä oikeasti maltillisia tai maallistuneita muslimeita mahtuu, tästä hyvänä esimerkkinä Suomessa yli sata vuotta olleet tataarit, mutta erityisesti Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulevien muslimien massamaahanmuutto on aivan eri asia. Hiljattaisen kyselyn mukaan 55% EU-maiden kansalaisista haluaisikin lopettaa maahanmuuton muslimimaista jopa kokonaan.
Suomessa ei ole pääasiassa muslimien hallitsemia no-go-alueita, kuten Ruotsissa, jossa niitä on yli jo 50, tai Ranskassa ja Englannissa. Noille alueille eivät uskalla usein mennä edes poliisit ilman apuvoimia eivätkä ambulanssit ilman poliisisaattuetta, ja Englannissa Lutonin kaupunki on esimerkki siitä, miten islamistit eivät enää edes peittele aikeitaan ottaa haltuun kaupunkeja ja koko maata.
Pieni joukko kansallismielisiä brittejä marssii Lutonin muslimialueen läpi, muslimit uhittelevat:
Taqiyyan ohjeistuksen mukainen ystävän esittäminen ja valehteleminen siis lopetetaan siinä vaiheessa, kun muslimit ovat tarpeeksi runsaslukuisia, ja islamistit näyttävät silloin todelliset kasvonsa. Ja ottakaa huomioon tämä: suuri osa ns. maltillisista muslimeista tulee todennäköisesti seuraamaan ns. äärimuslimeita siinä vaiheessa, kun puolia valitaan mahdollisen konfliktin syttyessä. Monen kohdalla on varmasti kyse siitä, että ei uskalleta vastustaa islamisteja, mutta myös velvollisuuden täyttämisestä, sillä koraani itse käskee taistelemaan islamin puolesta - tarvittaessa väkivalloin - kunnes kaikki vääräuskoiset on käännytetty:
Mutta kun pyhät kuukaudet ovat kuluneet, niin vuodattakaa pakanain verta missä tahansa heitä tapaattekin. Ahdistakaa ja piirittäkää heitä ja väijykää heitä kaikkialla, mutta jos he kääntyvät (oikeaan Jumalan uskoon), rukoilevat ja antavat almut, niin päästäkää heidät menemään. Jumala on totisesti anteeksiantava ja armollinen.
- koraanin 9. suuran 5. luku
Muslimien haluttomuus integroitua näkyy myös jo pienissä asioissa, kuten siinä, että he vaativat naisille omia vuoroja uimahalleihin ja valittavat siitä, että suomalaisen kulttuurin perinteet, kuten vaikka Suvivirren laulaminen koulussa, loukkaavat muslimeita. Vaikka nämä vaikuttavat ehkä pieniltä asioilta, niin ne osoittavat sen, että muslimeilla ei yleisesti ottaen ole halua omaksua suomalaisia tapoja ja mukautua suomalaiseen kulttuuriin, vaan he haluavat pakottaa omaa kulttuuriaan meille. Sitä mukaa kuin muslimeille tehdään pieniä myönnytyksiä, vaatimuksia tulee koko ajan vain lisää ja vähitellen aina isommissa asioissa. Niin islamisaatio etenee vaivihkaa ja käyttäen hyväkseen "suvaitsevaisten" ihmisten sinisilmäisyyttä, ja se on yksisuuntainen tie. Muslimeita ei kiinnosta monikulttuurisuus, vaan monokulttuurisuus, joka heidän kohdallaan tarkoittaa islamin ylivaltaa. Islam ei siis suvaitse muita kulttuureita, joten on valtavan ironista, että suvaitsevaisto puolustaa sitä sellaisella kiihkolla kuin se tekee.
Nopeasti tapahtuvassa massamaahanmuutossa integraatio ei ole ylipäätään mahdollinen
Kun hyvin erilaisista kulttuureista muutetaan länsimaihin nopealla vauhdilla ja massoittain, niin integraatio on täysi mahdottomuus, vaikka maahanmuuttajat itse sitä haluaisivat. Silloin käy niin, että maahanmuuttajat muodostavat omia pitkälti eristäytyneitä yhteisöjään ja asuinalueitaan, hyvänä esimerkkinä tästä mm. kiinalaisten omat kaupunginosat (Chinatown) USA:n kaupungeissa. Integroituminen on mahdollinen, kun maahanmuuttajia tulee tipoittain vähitellen, koska silloin maahanmuuttajien on pakko opetella maan kieli ja tavat hyvin, jotta pystyvät hakemaan töitä ja omaamaan sosiaalista elämää jne.
Integraation suurin este loppujen lopuksi lienee kuitenkin se, että ihmisillä on myötäsyntyinen taipumus suosia oman sisäryhmänsä jäseniä. Tämä pätee niin kulttuurin, etnisyyden kuin ennen kaikkea rodun kohdalla. Eli vaikka jonkin tietyn vähemmistöryhmän maahanmuutto tapahtuisi hitaammallakin vauhdilla, niin kun sen koko ylittää tietyn kriittisen massan, se alkaa erottautua uudestaan enemmistöstä, vaikka olisi sitä ennen jokseenkin integroitunut. Kriittisen massan koko riippuu mm. siitä, kuinka kaukana toisistaan enemmistö ja vähemmistö ovat kulttuurillisesti.
Rotuihin ja niiden väliseen kanssakäymiseen liittyvät realiteetit
Se mikä nähdään syrjimisenä, perustuukin yleensä oman rodun suosimiseen, ei vihamielisyyteen muita rotuja kohtaan, kuten itseään ihmisrakkaana ja moraalisesti ylevänä pitävä suvaitsevaisto yrittää asian aina esittää. Oman rodun suosiminen on myötäsyntyinen ja luonnollinen asia, siksi ns. suvaitsevaisuutta pitääkin pakottaa valkoisiin ihmisiin jatkuvan propagandan ja syyllistämisen avulla.
Oman rodun suosiminen on järkevää evoluution näkökulmasta: se edistää rodun säilymistä, rodullisella altruismilla taas on päinvastainen vaikutus, varsinkin äärimmilleen vietynä, kuten länsimaissa viime vuosikymmeninä. Länsimaisten ihmisten suhtautuminen rotujen välisiin asioihin on ollut itsetuhoista viime vuosikymmeninä, mikä ilmenee erityisesti ns. positiivisen syrjinnässä (lue: oman rodun syrjimisessä) ja avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikassa.
Tähän oman rodun suosimiseen liittyy olennaisesti ilmiö, joka tunnetaan nimellä "valkoisten pako".
Linné-ylipiston tutkija Emma Neuman havaitsi, että kantaväestö alkaa kartella vanhoja asuinalueita jo siinä vaiheessa, kun alueelle Euroopan ulkopuolelta saapuvien maahanmuuttajien osuus nousee 3–4 prosenttiin... Emma Neumanin mukaan ilmiön syynä näyttäisi olevan ei-eurooppalaisten maahanmuuttajien karttaminen. Vastaavaa efektiä ei havaittu, kun maahanmuuttajat olivat eurooppalaista syntyperää.
- Helsingin Uutiset
Valkoiset ihmiset eivät siis yleisesti ottaen näytä hirveästi arvostavan rodullista monimuotoisuutta omilla asuinalueillaan, vaikka puheissa toisaalta korostetaan aina sitä, kuinka ollaan "suvaitsevaisia". Erityisen huvittavaa tämä sanojen ja tekojen ristiriita on silloin, kun joku rikas amerikkalainen valkoinen liberaali paasaa monikulttuurisuuden ihanuutta... asuessaan itse puhtaassa ja siistissä käytännössä pelkästään valkoisten asuttamassa esikaupungin lähiössä.
Yksi asia, missä oman rodun suosiminen erityisesti näkyy, on tietenkin pariutuminen. Amerikassa, joka on nykyään hyvin heterogeeninen rodullisesti, rotujenvälisiä kaikista avioliitoista oli vuonna 2008 8,0% ja sinä vuonna solmituista uusista avioliitoista 14,6%. Kaikista valkoisten ihmisten solmimista avioliitoista vain 4,7% oli rotujenvälisiä ja uusista avioliitoista 8,9%.
Tässäkin on pieni ristiriita sen välillä, mitä mieltä asiasta ollaan ja mitä käytännössä tehdään. Suurin osa valkoisista amerikkalaisista hyväksyy sekarotuiset avioliitot - ja miksei, se on jokaisen oma asia, kenen kanssa seurustelee tai menee naimisiin - mutta silti ylivoimainen valtaosa heistä valitsee valkoisen puolison. Itse uskon myös, että moni niistä, jotka sanovat hyväksyvänsä sen, että oma lapsi menisi naimisiin erirotuisen kanssa, on salaa eri mieltä tai ainakin toivoo kädet ristissä, että tämä valitsee valkoisen puolison. Yleisesti ottaen ihmiset haluavat, tiedostivat sen itse tai eivät, että heidän jälkeläisensä näyttävät samanlaisilta kuin he itse. Tässä sydämelliseltä vaikuttava valkoinen brittiläinen naistoimittaja kertoo rehellisesti siitä, miten se, että hänen sekarotuinen tyttärensä näyttää hyvin erilaiselta kuin hän, aiheuttaa hänessä ristiriitaisia tunteita:
Mutta kun käännyn ihailemaan meitä kahta peilistä, olen kauhistunut. Hän näyttää niin vieraalta. Pitkine tummine silmäripsineen ja kiiltävine tummanruskeine hiuksineen hän ei näytä ollenkaan minulta. Tiedän että keskittyminen siihen, miltä tyttäreni näyttää, on pinnallista… Mutta silti en pääse eroon tästä epämiellyttävästä tunteesta. En aavistanut, kuinka paljon hänen erilaiselta näyttämisellä olisi merkitystä, ja rationaalisella tasolla tiedän, että sillä ei pitäisi olla. Mutta sillä on. Evoluutio vaatii meitä saamaan lapsia jatkaaksemme geenejämme, mistä kumpuaa ylpeyden ja kelvollisuuden tunteet, joita koemme, kun näämme näiden piirteiden ilmenevän uudestaan seuraavassa sukupolvessa. Tyttäressäni minulla ei ole sitä.
Kyse on kaiketi periaatteessa samasta vaistosta, joka saa yllä mainitun tutkimuksen mukaan vauvat mieltymään enemmän oman rotunsa yksilöiden kasvoihin.
Rotu ei ole vain ihonväri - fyysiset erot rotujen välillä
Ihonväri ei todellakaan ole ainoa erottava tekijä rotujen välillä, eikä edes merkittävin, toisin kuin julkisessa keskustelussa annetaan nykyään jatkuvasti ymmärtää. Fyysisiä tekijöitä, joissa rodut eroavat toisistaan merkittävästi ovat mm. luiden tiheys, lihasten jakautuminen ja ruumiinrakenne, joiden takia eri roduilla on synnynnäinen etulyöntiasema tietyissä urheilulajeissa. Eroja on myös mm. aivojen koossa, hiusten paksuudessa ja kallonmuodossa, jota voidaan myös käyttää ruumiin rodun määrittämiseen oikeuslääketieteessä.
Aivan kuten aikoinaan hyväksyttiin yleisesti se, että rotujen älykkyydessä on eroja, niin myös rotujen välisten fyysisten erojen tutkiminen oli täysin kunnioitettavana pidettyä tiedettä. Jotkut 1800-luvun tutkijat kuitenkin halusivat löytää oikeutusta orjuudelle, eivätkä kaikki olleet hyviä tiedemiehiä. Joten vastahyökkäyksenä ”rasismia” vastaan hyödyllistä vanhaa tietoa on heitetty menemään väärän tiedon mukana ja fyysisten erojen tutkimus on jäänyt paitsioon.
Uusi tieto, joka nyt on tulossa saataville, vahvistaa monia 1800-luvun näkemyksiä. Paras todistusaineisto viittaa siihen, että rodut eroavat toisistaan merkittävästi asioissa, kuten täysikasvuisuuden saavuttamisnopeudessa, aivojen koossa, luiden tiheydessä, alttiudessa sairauksille ja ehkä jopa luonteessa.
Rodut eroavat ihonväriltään, koska ne tuottavat eri määrän melaniinia. Kaikilla roduilla on suurin piirtein sama määrä melanosyyttejä eli melaniinia tuottavia soluja, mutta eroja on siinä, miten paljon ne tuottavat sitä.
Kuka tahansa, joka on nähnyt afrikkalaisen albiinon, tietää kuinka triviaali rotujen välinen ero ihonväri on. Tällainen albiino saattaa näyttää eurooppalaiselle jopa oudommalta kuin normaali afrikkalainen, koska negroidin piirteet ja voimakkaasti kihartuneet hiukset näyttävät omituisilta vaaleaihoisella ihmisellä. Kukaan ei luulisi tätä albiinoa eurooppalaiseksi. Ja samoin länsiafrikkalaiset, dravidaintialaiset ja Australian aboriginaalit ovat kaikki ”mustia”, mutta rodullisesti hyvin erilaisia.
- William Robertson Boggs, American Renaissance, 12/1992
Askenasijuutalaisilla on siis korkein keskimääräinen ÄO, perässä tulevat itäaasialaiset, joilla se on n. 5 pistettä korkeampi kuin valkoisilla eurooppalaisilla. Pohjoisafrikkalaisilla ja Lähi-idän ihmisillä keskimääräinen ÄO on noin 15 pistettä eli yhden keskihajonnan verran alempi kuin eurooppalaisilla ja mustilla afrikkalaisilla 30 pistettä eli peräti kahden keskihajonnan verran alempi.
Amerikassa eri rotujen keskimääräinen koulutustaso ja tulotaso mukailee niiden tuloksia älykkyystesteissä: aasialaisilla paras, valkoisilla toiseksi paras ja mustilla selvästi heikoin. Sitä äkkiseltään luulisi, että koulutustasoon vaikuttaa paljon se, minkälainen yksilön perhetausta on, mutta tutkimuksien mukaan ÄO ennustaa paremmin tulevaa koulutus- ja tulotasoa kuin vanhempien sosioekonominen asema. Ja USA:n valkoisten ja mustien erot älykkyystesteissä pysyvät ennallaan, vaikka tutkimuksissa eliminoidaan sosioekonomiset tekijät.
Vanhempien tulotaso ja mustien/valkoisten SAT-tulokset
Vanhempien tulotaso ei siis vaikuta, ja mustien ja valkoisten älykkyysero tulee ilmi jo 3-vuotiaissa lapsissa, joten valkoisten ihmisten mahdollisesti paremmat koulutusmahdollisuudet eivät myöskään selitä eroa.
Jos kaiken tämän vetää yhteen, niin asia on kutakuinkin näin: synnynnäinen älykkyys on suurin vaikuttava tekijä siinä, kuinka hyvin yksilö Amerikassa menestyy.
Mutta miksi USA:n mustilla sitten on yhden keskihajonnan verran korkeampi ÄO kuin afrikkalaisilla? Ympäristötekijät kuten ravitsemus ja paremmat elinolot voivat toki selittää osan siitä, mutta todennäköisin selitys on kuitenkin se, että afroamerikkalaiset ovat sekoittuneet valkoisten kanssa ja heillä on keskimäärin 25% eurooppalaista geeniperimää. Tähän viittaa myös se, että eurooppalaisen perimän määrä afroamerikkalaisissa korreloi positiivisesti tulo- ja koulutustason kanssa.
Amerikassa kolmen päärodun keskimääräiset aivojen koot eroavat seuraavasti: itäaasialaiset 1364 cm3, valkoiset 1347 cm3 ja mustat 1267 cm3. Keskimääräiset älykkyysosamäärät näillä ovat: itäaasialaiset 106, valkoiset 100 ja mustat 85. Tämä antaa osaltaan lisää tukea näkemykselle rotujen älykkyyserojen biologiselle perustalle, sillä aivojen koon on todettu muissakin tutkimuksissa korreloivan älykkyyden kanssa.
Jos meidän pitää uskoa, että kaikki rodut ovat yhtä lahjakkaita ja kovia tekemään työtä, niin silloin mustien ja latinoiden epäonnistuminen elämässä ei voi olla niiden omaa syytä. Se voi olla vain valkoisten ihmisten syytä. Joten aina, kun ei-valkoinen ihminen käyttää huumeita, on sosiaalitukien varassa tai tekee rikoksen, se on hiljainen syytös ”rasistisia” valkoisia vastaan, sekä menneisyydessä että nykyisyydessä. Se ei mitenkään voi olla toisin, jos kaikki rodut omaavat saman luontaisen potentiaalin... jos tunnustettaisiin se, että synnynnäiset rajoitteet eikä valkoisten ”rasismi” olisi syynä mustien epäonnistumiselle, nuoret valkoiset eivät joutuisi kantamaan perittyä syyllisyyden taakkaa.
- William Robertson Boggs, American Renaissance, 01/1993
Juuri tällainen harhakuvitelmiin perustuva egalitaristinen ajattelu johtaa kaikkiin positiivisen syrjinnän ohjelmiin, käytäntöihin ja toimenpiteisiin, ja ne ovat yksinkertaisesti syrjintää valkoista väestöä kohtaan. Se mitä oletetusti sorretulle vähemmistölle annetaan, on pois valkoiselta valtaväestöltä.
Vielä laajemmat seuraukset sillä on, kun sitä sovelletaan maahanmuuttopolitiikkaan. Massamaahanmuutto maista, joissa on paljon matalampi keskimääräinen ÄO kuin länsimaissa, johtaa juuri samanlaisiin ongelmiin, joita Amerikassa on, ja laskee tietenkin kansakunnan keskimääräistä ÄO:ta. Maan ÄO myös korreloi tutkimuksien mukaan vahvasti mm. sen taloudellisen menestyksen kanssa. On myös esitetty arvio, että jos maan keskimääräinen ÄO on alle 90, siellä ei pystytä ylläpitämään pysyvästi demokratiaa. Joka tapauksessa ihan terve järki jo sanoo, että kansakunnan keskimääräisellä ÄO:lla on valtava merkitys sen menestyksen ja kehityksen kannalta.
Rotu on itsestään selvä biologinen tosiasia, sen kieltäjillä ideologiset syyt
Otan esille kaksi yleistä rotujen kieltäjien argumenttia:
1. Vakavasti otettavat tiedemiehet eivät nykyään usko rotujen olemassaoloon.
Tämä ei pidä ollenkaan paikkaansa: esim. amerikkalaisessa kyselytutkimuksessa vuodelta 1992 70% biologeista piti rotuja todellisina ja vain 16% ei, biologisten antropologien kohdalla vastaavat luvut olivat 49% ja 41%. Tässä vuoden 2009 eurooppalaisen antropologikyselyn tulokset:
Merkille pantavaa tuossa antropologikyselyssä on, että nuorissa tutkijoissa usko rotuihin on huomattavasti suurempi kuin keski-ikäisissä, eli ilmeisesti antropologiankin puolella ollaan tulossa uudestaan järkiin. Toinen silmiinpistävä asia on valtava ero itä- ja länsieurooppalaisten välillä, joka selittynee suurelta osin sillä, että kulttuurimarxistinen ideologia ei ole hapattanut tiedemaailmaa Itä-Euroopassa samalla tavalla kuin Länsi-Euroopassa.
2. Geneettiset erot ovat liian pieniä, jotta voitaisiin puhua roduista.
Ihmisillä yleensä on noin 99,5% yhteistä DNA:ta, joten erot vaikuttavat äkkiseltään näennäisesti pieniltä, mutta 0,5% 3 miljardista emäsparista tarkoittaa kuitenkin 15 miljoonaa emäsparia, ja vaikka vain noin viidestoistaosa tuosta geneettisesta variaatiosta olisi rotujen välillä, niin sekin tarkoittaisi vielä miljoonaa emäsparia. Eli vaikka ero on prosentuaalisesti pieni, niin määrällisesti se on itse asiassa erittäin suuri. Ja se on ylipäätään sinänsä yhdentekevää, kuinka suuri rotujen välinen laskennallinen geneettinen ero on, sillä ne eroavat toisistaan tietyissä geneettisissä tekijöissä joka tapauksessa riittävästi, jotta ne on voitu kautta historian helposti erottaa toisistaan fyysisten ja ulkoisten ominaispiirteiden eli fenotyypin perusteella ja jo kauan ennen kuin geenitiedettä oli edes olemassa. Aivan samalla tavalla esimerkiksi eri karhulajit voitiin jo kauan sitten erottaa toisistaan tietämättä mitään niiden laskennallisista geneettisistä eroista, ja nekin voivat lisääntyä ristiin, kuten ihmisrodut.
Jos kaipaa kuitenkin vielä vahvistusta sille, että geenitiede tukee ihmisrotujen olemassaoloa, niin yksi tapa arvioida sitä on tarkastella ihmislajin heterotsygotia-astetta verrattuna muihin nisäkäslajeihin, joilla tunnustetaan olevan alalajeja, ja tulokset ovat mielenkiintoisia:
Rotujen kieltäjät yrittävät tehdä tästä asiasta monimutkaisemman kuin se oikeasti on, lähinnä idealistisista tai ideologisista syistä. Monilla on taustalla pohjimmiltaan hyvä tarkoitus: he näkevät, että ihmisten jaottelu rotuihin lisää eripuraa ihmiskunnassa tai johtaa ”rasismiin”. Eli tosiasia kielletään, koska pelätään sen tunnustamisen seurauksia.
Mutta kulttuurimarxistit johtavat ihmisia tässä harhaan tietoisesti egalitaristisen ja nationalismin vastaisen ideologiansa edistämiseksi. Kulttuurimarxismin on tarkoitus dekonstruoida länsimainen kulttuuri sisältä käsin romuttamalla sen keskeiset koossapitävät arvot ja sitä kautta tasoittaa tie kommunismille. Sitä voisi sanoa kommunistien suunnitelma B:ksi valtaan pääsemiseksi länsimaissa, kun aiemmat suorat poliittiset keinot ovat kaikkialla niissä epäonnistuneet.
Kulttuurimarxismi on yhteiskunnan ja sen jäsenten psykologista(kin) mädättämistä. Yhteiskunnan eri tahoilta yhtäaikaisesti tapahtuvaa tietoista ja tiedostamatonta muutosta, jolla saadaan ihmiset pitämään konservatiivisia arvoja "rasistisina", "fasismina", "suvaitsemattomuutena" ja "vanhanaikaisina". Nämä arvot yritetään korvata keinotekoisilla, vääristyneillä tai suorastaan valheellisilla kuvitelmilla ja asetelmilla. Esimerkiksi, normaali perhe pitää saada tuntemaan olevansa "vanhanaikainen", perheen päänä toimiva työssä käyvä isä saada tuntemaan itsensä "hyödyttömäksi" ja yhteiskuntaa koossa pitävät tekijät (kieli, kulttuuri, etnisyys) hajotettua mamutusmokutuksella. Normaali, ylivoimaisen valtaenemmistön harjoittama seksuaalisuus tuomitaan ja tilalle tarjotaan perversioita ja marginaaliryhmien normalisointia. Samalla rohkaistaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja moraalisesti esimerkiksi avioeroja, yksinhuoltajuutta, siirtolaisuutta ja työttömyyttäkin, sekä tietenkin erilaisia seksuaalisia perversioita.
Kulttuurimarxismin tarkoitus on nujertaa yhteiskuntaa koossa pitävät voimat, kuten ydinperhe (isä, äiti ja heidän biologiset lapsensa), heteroseksuaalisuus, sukupuoliroolit, kansallisvaltiot, omintakeinen kulttuuri ja vaurastuminen. Nämä ovat näet konservatismia, eli juuri ne tekijät, jotka ovat estäneet vasemmistoa pääsemästä valtaan, koska ne ovat vahva vastavoima vasemmistolaiselle ajattelulle. Ei omaan rooliinsa ja elämäänsä tyytyväinen nainen tarvitse feminismiä mihinkään. Ei omaa kieltään ja kulttuuriaan rakastava tarvitse vieraita kieliä ja kulttuureita yhtään mihinkään. Ei terveen itsetunnon omaava mies tarvitse valtiota eikä muita ihmisiä tai tahoja sanelemaan hänen elämäänsä pätkän vertaa. Toimiva teollisuus ja talous pitää kaikki riippumattomina ja taloudellisesti turvattuina työpaikoissaan. Mutta kun yhteiskunnan jäsenet tehdään kulttuurisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti riippuvaisiksi valtiosta (esim. ilmastonmuutosuskonnon nojalla ja byrokratian ja verotuksen avulla tehty teollisuuden ja talouden alasajo ja työttömyyden kasvu) ja kulttuurimarxilaisella mädätyksellä yhteiskuntaa koossa pitävät voimat on nujerrettu ja yhteiskunnassa vallitsee riippuvuus valtiota kohtaan ja miltei sosiaalinen ja moraalinen anarkia, uusvasemmisto eli kulttuurimarxilaiset ovat voittaneet ja he ovat de facto päässeet tai pääsemässä valtaan!
- Markus Jansson, 2015
Lev Trotski, kommunismi ja sana ”rasismi”
Sosiaalisessa mediassa on levinnyt käsitys, että venäjänjuutalainen kommunisti Lev Trotski olisi keksinyt sanan ”rasismi”. Vaikka Trotski ei olisikaan itse keksinyt sanaa, niin hän oli ilmeisesti ainakin ensimmäinen, joka käytti sitä painetussa sanassa 1930-luvulla vastineessaan kansallissosialismille:
Rotuteoria, joka on ikäänkuin varta vasten luotu kaikkiin elämän salaisuuksiin yleisavainta etsivälle mahtipontiselle itseoppineelle, näyttää erityisen surkealta aatteiden historian valossa. Luodakseen aitosaksalaisen veren uskonnon Hitlerin piti lainata rasismin aatteet välikäsien kautta ranskalaiselta diplomaatilta ja harrastelijakirjailijalta kreivi Gobineaulta. Poliittisen metodologian Hitler löysi valmiina italialaisilta. Mussolini käytti laajasti Marxin luokkataisteluteoriaa. Itse marxilaisuus oli saksalaisen filosofian, ranskalaisen historian ja englantilaisen taloustieteen yhdistämisen hedelmä. Aatteiden, taantumuksellisimpien ja typerimpienkin, syntyperän seuraaminen taaksepäin merkitsee, ettei rasismista jätetä jälkeäkään.
Kansallissosialistisen filosofian ääretön niukkuus ei tietenkään estänyt yliopistotiedettä lähtemästä täysin purjein Hitlerin vanaveteen, kun tämän voitto oli riittävän varma. Weimarin hallituksen vuodet olivat suurimmalle osalle professorisväestä epävakaisuuden ja levottomuuden aikaa. Historioitsijat, taloustieteilijät, oikeustietelijät ja filosofit hätääntyivät arvaillessaan, mikä taistelevista totuuden kriteereistä on oikea eli mikä leireistä lopulta nousee tilanteen herraksi. Fasistinen diktatuuri poistaa yliopiston oppituolin faustien ja hamletien epäilykset. Parlamentin suhteellisuuden hämäristä tiede astuu jälleen ehdottomuuksien valtakuntaan. Einstein joutui leiriytymään Saksan ulkopuolelle.
Politiikan tasolla rasismi on frenologian kanssa liittoutuneen kansalliskiihkon paisutettu ja kerskaileva laji. Niin kuin vararikkoon joutunut aatelisto sai lohdutusta verensä jaloudesta, niin joukkomitassa köyhtynyt pikkuporvaristo juopuu saduista oman rotunsa erityisestä erinomaisuudesta. Huomiota ansaitsee, etteivät kansallissosialismin johtajia ole saksansaksalaiset, vaan itävaltalaistaustaiset, kuten Hitler itse, tsaarin valtakunnan entisistä Itämeren provinsseista tulleet, kuten Rosenberg, ja siirtomaista lähteneet, kuten Hitlerin nykyinen varapuoluejohtaja Hess. Tarvittiin raakalaismaisen kansallisen nahistelun koulu kulttuurin reunamilla, että "johtajat" omaksuisivat ne aatteet, jotka myöhemmin saivat vastakaikua Saksan raakalaismaisimpien luokkien sydämissä.
- Lev Trotski, Mitä on kansallissosialismi?, 1933
Trotski ei hyökkää vain kansallissosialismia, vaan myös yleensä nationalismia ja rotuoppia vastaan. Hän tyrmää teoriat siitä, että rodut eivät olisi ominaisuuksiltaan tasavertaisia, mainiten 1800-luvun ranskalaisen rotuteorioitsijan Arthur de Gobineaun.
Gobineau meni toki päätelmissään rotujen eroista liian pitkälle, välillä aina tahattoman komiikkaan asti, osittain varmasti ihan siksi, että tietämys ja tutkimustieto rotuopista oli yleisesti ottaen tuolloin vielä vähäistä, mutta periaatteessa oikeilla jäljillä hän oli, kuten nykyajan roturealistit, kuten mainio Jared Taylor. Hitler käytti Gobineaun teorioita omiin tarkoituksiinsa, mutta Gobineau ei itse ajanut ”valkoisten ylivaltaa”, vaikka wikipediassa niin sanotaankin, vaan oli yksinkertaisesti sitä mieltä, että valkoinen rotu ON ylivertainen perustellen sitä sillä, että valkoiset olivat luoneet kaikkein kehittyneimmän sivilisaation. Ja juutalaisiin hän suhtautui usein jopa ihaillen.
Mutta miksi Trotski oli nationalismia ja rotuteorioita vastaan? Kommunismi on oppikirjamääritelmän mukaan ”sosiaalis-taloudellinen tai poliittinen järjestelmä, joka ajaa luokatonta, tasa-arvoista ja yhteisomistukseen perustuvaa yhteiskuntamallia”, joten kommunistit luonnollisesti vastustavat ajatusta, että rodut eivät olisi tasavertaisia. Laita kommunismin määritelmään sanan ”luokka” tilalle ”rotu”, niin ollaan asian ytimessä. Trotski selvästikin rinnasti nationalismin kansallissosialismiin ja fasismiin ja demonisoi siten kaiken kansallismielisyyden, ja Trotski oli myös kansainvälisen sosialismin kannattaja, joten hän oli väistämättä jo lähtökohtaisesti ei-nationalisti.
Toinen 1930-luvulla sanaa ”rasismi” käyttänyt kirjoittaja oli saksanjuutalainen lääketieteen tutkija Magnus Hirschfeld, joka tekee niin rotuteorioita kritikoivassa, Eden ja Cedar Paulin englanniksi 1938 kääntämässä teoksessaan ”Rasismi”.
Hirschfeldin kirja epäonnistuu yrityksessä olla vakavasti otettavaa kritiikkiä näkemykselle, että yhteiskunnallisesti merkittäviä luontaisia eroja rotujen välillä on… Kirjassa ei ole kuitenkaan tärkeää niinkään sen sisältö, vaan se, mitä se kertoo meille sanasta ”rasismi” ja miten valkoisten rotutietoisuuden viholliset ovat kehittäneet ja käyttäneet sitä omiin tarkoituksiinsa.
Hirschfeld kuvailee omia poliittisia ihanteitaan ”panhumanismiksi”, yhdeksi poliittisen, kulttuurillisen ja rodullisen universalismin versioksi. Paulit itse kirjoittavat: ”tämän kirjan lukijat tulevat varmaan huomaavat hyvin selvän vasemmistolaisen suuntautumisen… Hirschfeld ymmärsi hyvin, että seksuaalinen reformi on mahdoton ilman edeltävää taloudellista ja poliittista vallankumousta”.
Teoksessa Racism Hirschfeld kuvailee jotain, mikä on kutakuinkin ”panhumanismin” määritelmä: ”Oli häneen siteensä naapurustoon, kumppaniin, perheeseen, samanlaiseen porukkaan, kieleen, koulutustaustaan, ja kansakunnan ja maan ympäristöön, yksilö voi löytää vain yhden ykseyden, johon voi todella nojautua ja jonka kautta voi löytää pysyvän sielunkumppanuuden - koko ihmiskunnan”. Hän ei jätä tuomitsematta mitään kansakuntaa, rotua ja kulttuuria niiden uskollisuudesta omalla etnisyydelleen yhtä poikkeusta lukuunottamatta: ”Aina ja kaikkialla, paitsi Neuvosto-Venäjällä, ksenofobiaa, ksenofobiaa, ksenofobiaa”. Myöhemmin hän kertoo meille: ”On ehkä liian aikaista puhua, mutta ehkäpä kansallisuuksien ja rotujen ongelma on jo ratkaistu yhdellä kuudesosalla maapallon maapinta-alasta [eli Stalinin Venäjällä]”.
”Rasismi” on siten vasemmistosta lähtöisin oleva termi, ja se on niin vasemmiston määrittelemä ja täynnä sen haluamia merkityksiä, etteivät valkoisten rotutietoisuuden kannattajat voi käyttää sitä missään rakentavassa mielessä. Siinä vaiheessa, kun joku on kuvaillut tuolla sanalla itseään tai näkemyksiään, on jo antanut itsensä joutua vastapuolen maaperälle ja hävinnyt väittelyn. Hän voi yrittää määritellä sanan toisella tavalla, mutta hänen aikansa menee enimmäkseen sen selittämiseen, ettei tarkoita sillä samaa kuin kaikki muut. Termi on hyödytön vakavasti valkoisten rotutietoisuuteen suhtautuville heidän ajatustensa ilmaisemisessa, ja se oli sen kehittäjien tarkoituskin.
Mutta kun ymmärtää, mistä lähtökohdista sana ”rasismi” kumpuaa Hirschfeldin polemiikissa, käy myös ilmeiseksi, ettei sanalle ole mitään käyttöä missään muussa tarkoituksessa. Kukaan ei näytä koskaan käyttäneen sanaa kuvaamaan omia ideologioitaan tai sellaisia, joita hän kannattaa; sitä ovat käyttäneet vain niiden ideologioiden, joita sen on tarkoitus kuvata, viholliset, ja siten sillä ei ole mitään objektiivista merkitystä sen poleemisen käytön lisäksi. Jos kukaan ei sano omaa ideologiaansa ”rasismiksi” ja sillä kuvataan vain ajatuksia, joita pidetään epätosina tai pahoina, niin se on vain vähän niin kuin hienompi kirosana, jonka tarkoitus on yksinkertaisesti demonisoida kaikki, jotka ilmaisevat ajatuksia, joita se on kuvailevinaan.
- Samuel Francis, American Renaissance, 05/1999
Tuohon ei ole paljon lisättävää muuta kuin, että juuri tuo on sanan ”rasismi” perimmäinen tarkoitus aina ollut. Samasta syystä tämän päivän kulttuurimarxistit ja niiden opetuslapset vihervasemmistolaiset käyttävät sitä kuin nämä kommunistit jo 1930-luvulla.
Antirasistinen on koodisana antivalkoiselle
Aiemmin tänä vuonna kuolleen, valkoisten kansanmurhaa vastaan kiivaasti kampanjoineen Bob Whitakerin kehittämä poleeminen mantra:
"Kaikki sanovat, että meillä on tämä ROTUONGELMA. Kaikki sanovat, että tämä ROTUONGELMA ratkaistaan sillä, että kehitysmaiden ihmiset sulloutuvat JOKAIKISEEN valkoiseen maahan ja VAIN valkoisiin maihin.
Alankomaat ja Belgia ovat aivan yhtä tiheään asuttuja kuin Japani tai Taiwan, mutta kukaan ei sano, että Japani tai Taiwan ratkaisisi tämän ROTUONGELMAN tuomalla maahan miljoonia kehitysmaiden ihmisiä ja "sulauttamalla" heidät väestöönsä.
Kaikki sanovat, että tämän ROTUONGELMAN lopullinen ratkaisu on se, että JOKAIKISEN valkoisen maan ja VAIN valkoisten maiden ihmiset "sulautuvat" kaikkiin näihin ei-valkoisiin eli naivat heidän kanssaan ristiin.
Mitä jos sanoisin, että meillä on tämä ROTUONGELMA ja että tämä ROTUONGELMA ratkaistaisiin vain sillä, että JOKAIKISEEN mustaan maahan ja VAIN mustiin maihin tuotaisiin satoja miljoonia ei-mustia?
Kuinka kauan kestäisi, ennen kuin kukaan huomaisi, että en puhu ROTUONGELMASTA, vaan lopullisesta ratkaisusta MUSTIEN ongelmaan?
Ja kuinka kauan kestäisi, ennen kuin kuka tahansa järjissään oleva musta ihminen huomaisi tämän, ja minkälainen hullu pitäisi mustan ihmisen olla, ettei vastustaisi sitä?
Mutta jos kerron ilmeisen totuuden omaa rotuani, valkoista rotua, vastaan käynnissä olevasta kansanmurhasta, liberaalit ja kunnianarvoisat konservatiivit ovat yhtä mieltä siitä, että minä olen natsijokahaluaatappaakuusimiljoonaajuutalaista.
He sanovat olevansa rasismin vastustajia. Tosiasiassa he ovat valkoisen rodun vastustajia.
Antirasistinen on koodisana antivalkoiselle."
- Bob Whitaker
Ette vielä usko, että antirasisti on koodisana antivalkoiselle? Entä sen jälkeen, kun kerron, että Länsi-Virginian yleisen syyttäjän tiedottaja sai potkut, koska oli esiintynyt tällä valkoisten kansanmurhaa vastustavalla videolla, jossa toisteltiin Whitakerin sanoja?
Kaikki mitä siinä sanotaan, on perusteltua, vaikkakin kärjistettyä, ja nämä videolla esiintyneet valkoiset naiset ovat oikealla asialla. Se että kulttuurimarxistinen media leimaa videon rasistiseksi, ironisesti vain vahvistaa sen iskulauseiden totuudellisuuden. Ja myös sen, mitä videolla esiintynyt ja sen takia yleisen syyttäjän tiedottajan virasta erotettu nainen sanoo tiedotteessaan:
Nuoruuden aikana ei saanut kyseenalaistaa sitä, että joillekin roduille oli hyväksyttävää puhua tai käyttäytyä tietyllä tavalla, kun taas, jos valkoinen ihminen teki samaa, se oli automaattisesti rasistista.
Kaiken kaikkiaan tuo tapaus osoittaa aivan täydellisesti sen, että "rasisminvastainen” on kuin onkin kiertoilmaus valkoisen rodun vastaiselle, sillä videollahan puhutaan valkoisen rodun olemassaolon ja itsemääräämisoikeuden puolesta ja se leimataan median toimesta "rasismiksi".
Toinen tuore esimerkki kaksinaismoraalista on se, kun Drexelin yliopiston todennäköisesti juutalaisia sukujuuria omaava apulaisprofessori George Ciccariello-Maher kirjoitti jouluaattona 2016 Twitteriin viestin ”All I want for Christmas is White Genocide”. Yliopiston johto ”tuomitsi” viestin, mutta mitä, jos joku professori olisi laittanut samanlaisen viestin mustista tai juutalaisista? Luuletteko että hänellä olisi vielä työnsä niin kuin Ciccariello-Maherilla. Kaiken lisäksi hänelle satoi tukea, jossa korostettiin ”akateemista vapautta”, ja Drexelin yliopiston johtoa vaadittiin jopa pyytämään anteeksi häneltä.
Ciccariello-Maher puolustautui heittäytymällä uhriksi ja sanoi, että valkoisten kansanmurha on ”rasistisen mielikuvituksen tuote” ja että ”sitä pitää pilkata”. Hän sanoi myös, että ”valkoisten ylivallan kannatus on nousussa” ja että ”sitä vastaan pitää taistella kaikin keinoin”. Hän siis rinnastaa valkoisten kansanmurhan - eli valkoisten ihmisten järjestelmällisen syrjäyttämisen ja korvaamisen niiden omissa maissa, mikä todella täyttää kansanmurhan kriteerit YK:n määritelmän mukaan - vastustamisen ”valkoisten ylivallan kannattamiseen”.
Ciccariello-Maher twiittasi perään, että ”kun valkoisia massamurhattiin Haitin vallankumouksen aikana, se todellakin oli hyvä asia”, ja oli aiemmin kirjoittanut vuonna 2015 ”Lopettakaa valkoinen rotu” lainaten kaiketi tunnettua amerikanjuutalaista professoria Noel Ignatievia. Tällaista äärimmäistä vihamielisyyttä valkoista rotua kohtaan on normalisoitu jo pitkään samaan aikaan, kun valkoisia ihmisiä jahdataan ”rasismin” takia mitä vähäisimmistä ja naurettavimmista syistä.
Ai niin... ja hän sanoo itseään kommunistiksi ja antirasistiksi.
Noel Ignatiev on siis todennäköisesti yksi Ciccariello-Maherin esikuvista ”rasisminvastaisessa” taistelussa. Vaikka Ignatiev painottaa, että ei tarkoita sitä, että valkoisia ihmisiä pitäisi fyysisesti tuhota, niin hänen puheistaan ja kirjoituksistaan paistaa läpi silkka viha valkoista rotua kohtaan, hän vain yrittää peittää sen sofistisen retoriikan alle.
Lopettakaa valkoinen rotu - keinolla millä hyvänsä… Valkoinen rotu on historian saatossa luotu sosiaalinen rakennelma… Valkoinen rotu koostuu niistä, jotka saavat osansa valkoisen ihon suomista etuoikeuksista tässä yhteiskunnassa… Avain aikamme yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen on lopettaa valkoinen rotu… Valkoisen rodun olemassaolo riippuu siihen kuuluvaksi nimettyjen halusta asettaa heidän rodulliset intressinsä luokka-, sukupuoli- tai minkä tahansa muiden heillä olevien intressien edelle. Se kun tarpeeksi monet sen jäsenet loikkaavat ulos tehdäkseen siitä epäluotettavan käyttäytymistä määräävänä tekijänä, aiheuttaa järistyksen, joka johtaa sen romahtamiseen… Petturuus valkoisuuden käsitteelle on uskollisuutta ihmisyydelle.
- Noel Ignatiev, Race Traitor, 1993
Ignatiev on myös yksi esimerkki monista juutalaisista "rasismin vastustajista", jotka korostavat tarkoitusperiinsä sopivasti omaa ”valkoisuuttaan” luodakseen kuvan, että puhuu valkoisten ihmisten puolesta. Askenasijuutalaiset ovat kyllä kaukasoideja ja heidät usein kategorioidaan rodultaan valkoisiksi, mutta yleensä juutalaiset kuitenkin korostavat omaa valkoisista erillistä etnisyyttään, varsinkin silloin, kun sen avulla voi uhriutua ja vaatia itselleen jotain. Tämä mitä Ignatiev ja mm. Tim Wise, joka on yksi tunnetuimmista Amerikan ”antirasisteista”, tekevät on siis hyvin epärehellistä, ja he varmasti kyllä tietävät sen.
Lukekaa tästä, kuinka kovaa valkoista rodun vastaista retoriikkaa viljellyt Wise kiemurtelee, kun Mark Green käy kiinni tähän hänen epärehellisyyteen ja tekopyhyyteen.
Allaoleva video ja tämä artikkeli havainnollistavat hyvin sitä, että kyse on todellisuudessa silkasta valkoisen rodun vastaisuudesta, kun mediassa ja julkisessa keskustelussa puhutaan monimuotoisuudesta, sen puutteesta ja rasismista: amerikkalaiset mediajulkaisut iloitsevat siitä, että valkoisista on ennusteiden mukaan tulossa vähemmistö Amerikassa vuonna 2045; Illinoisin yliopiston tutkimusraportti sanoo, että huone täynnä valkoisia ihmisiä on "mikroaggressio" muita rotuja kohtaan; USA:ssa kysytään aivan tosissaan, onko sen armeija "liian valkoinen"; USA:n hallitus toteaa, että edistyneille oppilaille tarkoitetut lukioluokat ovat liian valkoisia; englantilaisen koulun luokitusta laskettiin, koska se on "liian valkoinen"; populaarikulttuurissa indiemusiikin sanotaan olevan "sietämättömän valkoista; suositun Lontooseen sijoittuvan saippuasarjan sanotaan olevan "liian valkoinen"; suosittu HBO:n sarja "Game of Thrones" on sekin "liian valkoinen"; ja vielä sellaista, että Shakespearen kirjallisuutta ei pitäisi monien mielestä enää opettaa, koska "hän oli valkoinen". Näitä voisi jatkaa loputtomiin, mutta eiköhän näistä tullut jo pointti selville.
Paljon puhuttu ”juutalaiskysymys” eli juutalaisten rooli massamaahanmuuton ja monikulttuurisuuden ajamisessa
Amerikan juutalaisista suurin osa äänestää demokraatteja ja kannattaa massamaahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta, mutta miksi? Näin sitä selittää juutalainen kirjailija Charles Silberman:
Amerikan juutalaiset ovat omistautuneet kulttuurilliselle suvaitsevaisuudelle johtuen uskostaan - jolla on vankka historiallinen perusta - että juutalaiset ovat turvassa vain yhteiskunnassa, joka hyväksyy laajan kirjon asenteita ja käyttäytymismalleja, kuten myös uskonnollisen ja etnisen monimuotoisuuden.
- Charles Silberman, amerikanjuutalainen kirjailija
Juutalaisesta kristityksi kääntynyt Lawrence Austeryhtyy tuohon ja selittää asian perusteellisemmin:
Nyt kun juutalaiset ovat kehitelleet päässään ajatuksen, että ”mikä tahansa yhteiskunnallinen ennakkoluulo tai ulkopuolelle sulkeminen, jonka juutalaiset kohtaavat, voi johtaa Auschwitziin” sen ajatuksen pohjalta, että ”kiihkoilun muotoja ei voi jaotella”, he tulevat väistämättä siihen johtopäätökseen, että minkäänlainen minkään ryhmän ulkopuolelle sulkeminen, oli se sitten kuinka vieras tahansa isäntämaan yhteiskunnalle, on potentiaalinen Auschwitz.
Eli siinä se on. Olemme tunnistaneet perimmäisen vaikuttimen, joka saa juutalaiset ajamaan hellittämättä massamaahanmuuttoa, jopa heidän pahimpien vihollisten massamaahanmuuttoa. Juutalaisten mielissä juutalaisia vihaavien muslimien pitäminen pois Amerikasta ruokkisi syrjiviä asenteita Amerikan valkoisen ei-juutalaisen enemmistön joukossa, jotka voisivat johtaa toiseen juutalaisten holokaustiin.
- Lawrence Auster, 09/12/2002
Tätä taustaa vasten juutalaisten yleistä suhtautumista massamaahanmuuttoon voi pitää inhimillisenä, mutta itsekästä se kuitenkin on, koska he eivät yleisesti ottaen välitä Amerikan valkoisen valtaväestön perustelluista huolista sen suhteen.
Juutalaisjärjestöt ajavat massamaahanmuuttoa Eurooppaan samasta syystä.
Kuten niiden lausunnoista käy ilmi, etualalla on se näkemys, että rotutietoinen, rodullisesti homogeeninen Saksa kääntyi juutalaisia vastaan kansallissosialismin kaudella ja että muut Euroopan maat ja eurooppalaisperäiset maat, kuten USA, eivät olleet innokkaita ottamaan vastaan juutalaispakolaisia. Rodullisen/etnisen homogeenisyyden vähäisyyden nähdään siten tekevän juutalaisten evakkomaat heille turvallisemmiksi.
- Kevin MacDonald, V Dare, 17/01/2017
Joskus valkoisia kohtaan vihamielisissä poliittisissa mielipiteissä ja toimissa voi olla taustalla myös Talmudista kumpuava juutalaiseen perinteeseen kiistämättä kuuluva halveksunta ei-juutalaisia kohtaan. Tässä siitä kirjoittaa journalisti, joka on itse juutalainen. Hän kommentoi juutalaisuudesta kriittisesti kirjoittaneen israelilaisen professorin Israel Shahakin ajatuksia:
Kirjassaan Jewish History, Jewish Religion Shahak tuo esille lukuisia tekstejä ja lakeja osoittaakseen juutalaisten vihamielisyyden ei-juutalaisia kohtaan. Hän mainitsee talmudista jakeen, jossa lukee, että Jeesusta rangaistaan helvetissä upottamalla hänet kiehuvaan ulosteeseen. Hän kertoo, että juutalainen perinne opettaa hartaita juutalaisia polttamaan kopioita Uudesta testamentista ja kiroamaan kuolleiden äidit, kun he kulkevat ei-juutalaisten hautausmaiden ohi. Shahak nostaa esille kuuluisan Levitikuksen jakeen, joka käskee juutalaisia ”rakastamaan naapuriaan kuin itseään” ja mainitsee, että rabbiinisen tulkinnan mukaan ”naapurisi” tarkoittaa vain juutalaisia.
Shahak esittää lisäksi, että juutalainen perinne antaa suuremman arvon juutalaisen kuin ei-juutalaisen elämälle. Hän lainaa Maimonidesin vakuuttelua, että kun sellainen, joka murhaa juutalaisen, on saatava kuolemanrangaistus, niin ei-juutalaisen murhaajan ei (Mishneh Torah, Laws of Murder 2:11). Yhden toisen johtavan kommentoijan (rabbi Yoel Sirkis) mukaan se, että aiheuttaa epäsuorasti ei-juutalaisen kuoleman ei ole ollenkaan synti.
…
Shahak myöntää se, että monia näistä perinteistä ei käytännössä toteuteta, mutta uskoo, että yleisesti ottaen niitä on peitelty sen sijaan, että niitä olisi käsitelty. Väitteensä tueksi hän viittaa taas yhteen otteeseen Maimonidesilta, jota ei ole käännetty 1962 julkaistun opaskirjan kaksikieliseen lisäosaan. Hän näkee tämän tarkoituksellisena harhauttamisena toimittajien taholta, jonka tarkoituksena on luoda juutalaisuuden sotaisasta luonteesta pehmeämpi kuva. Hänen oma englanninkielinen käännöksensä jakeesta, jossa käsitellään käskyä tappaa uskottomat juutalaiset, kuuluu näin: ”On velvollisuus tappaa heidät omin käsin. Sellaiset kuin Jeesus Nasaretilainen ja hänen opetuslapsensa, ja Zadok ja Baitos [saddukealaisten perustajat] ja heidän opetuslapsensa, riutukoot näiden syntisten nimet.”
- Ari Alexander, My Jewish Learning
Tällaista ajattelua on kuitenkin luultavasti vähän tavallisten juutalaisten keskuudessa, mutta varmasti juutalaisen eliitin keskuudessa kyllä.
Tämän juutalaisen eliitin, johon kuuluvat mm. George Soros, Henry Kissinger, Maurice Greenberg ja Rothschildin pankkiirisuku, motiivit massamaahanmuuton ajamiseen ovat kuitenkin pääasiassa kaiketi samat kuin ei-juutalaisella eliitillä. Eli se on hajota ja hallitse -politiikkaa; etnisten ryhmien törmäyksistä ja fragmentoitumisesta aiheutuva yhteiskunnan epävakaus on tarkoituksella luotu ongelma, jonka ratkaisuksi sitten esitetään tiukat poliisivaltiotoimet, joiden sanotaan olevan ainoa keino tehdä yhteiskunnasta taas turvallinen. Tarkoitus on myös heikentää perinteisesti vahvoja Euroopan ja länsimaailman kansallisvaltioita, koska ne ovat suurin vastavoima globalistien lopulliselle päämäärälle, ”uudelle maailmanjärjestykselle”, jonka keskeinen elementti on maailmanlaajuisen ylikansallisen keskitetyn hallinnon pystyttäminen.
Vaiettu Vatikaani-kysymys - Amerikan katolilaistaminen maahanmuuton avulla
Vaihtoehto-oikeiston (Alt-Right) ja valkoisten nationalistien keskuudessa puhutaan jatkuvasti siitä, miten juutalaiset ovat oletetusti kaiken takana, ja sille näkemykselle saa kyllä vahvistusta, jos etsii tietoa VAIN juutalaisten roolista massamaahanmuuton ajamisessa. Mutta katolisen kirkon roolista ei puhuta mitään, vaikka siitä on helposti löydettävissä tietoa. Näyttää siltä, että se on laajalti unohdettu, että Amerikan perustajaisistä lähes kaikki olivat protestantteja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ja että Amerikka oli alun perin ja pitkään nimenomaan valkoisten protestanttien (WASP) maa. Tai sitä ei haluta muistaa, vaikka halu paeta totalitaarista paavinvaltaa oli yksi keskeisistä ajavista voimista Amerikan perustamisen takana. Siitä oltiin myös tietoisia, että jesuiitat tulisivat yrittämään Amerikassa vähittäistä vallankaappausta soluttautumalla:
Minun mielipiteeni on, että jos tämän maan, Amerikan Yhdysvaltojen, vapaudet tuhotaan, se tapahtuu katolisten jesuiittapappien kavaluudella, sillä he ovat yhteiskunnallisen ja uskonnollisen vapauden viekkaimpia ja vaarallisimpia vihollisia. He ovat lietsoneet alkamaan useimmat Euroopan sodista.
- markiisi de La Fayette, 1799 (Romanism: A Menace to the Nation, Jeremiah J. Crowley, 1912, s. 140)
En pidä jesuiittojen ilmaantumisesta keskuuteemme. Jos koskaan on olemassa jokin taho, joka ansaitsee ikuisen kirouksen niin maan päällä kuin helvetissä, se on tämä Loyolan seura.
- John Adams, kirje Thomas Jeffersonille, 1816 (The New Jesuits, George Riemer, 1971, s. 14)
Tärkeä osa Vatikaanin hanketta ottaa Amerikka haltuun oli myös katolilaisten maahanmuutto, jota se alkoi tietoisesti ajamaan 1800-luvulla, jonka aikana katolilaisten määrä kasvoikin räjähdysmäisesti vuodesta 1820 vuosisadan loppuun mennessä alle 200000:sta 12 miljoonaan.
Koko suunnitelma paavin imperiumin laajentamiseksi Atlantin rannikolle tullaan toteuttamaan latinalaistamalla etelävaltiomme, mikä on prosessi, joka alkoi hyvin varhaisessa historiamme vaiheessa ennen sisällissotaa.
- Burke McCarty, The Suppressed Truth About the Assassination of Abraham Lincoln, 1924, s. 17
Juutalaisten rooli USA:n maahanmuuttopolitiikan muuttamisessa ei-eurooppalaisten massamaahanmuutolle suotuisaksi otetaan jatkuvasti esille Youtubessa ja sosiaalisessa mediassa, mutta katolisella kirkolla oli siinä myös todella suuri rooli. Amerikan katolinen kirkko vastusti luonnollisesti kaikkia lakeja, jotka rajoittivat katolilaisten maahanmuuttoa, kuten etelä- ja itäeurooppalaisten maahanmuuttoa rajusti rajoittanutta vuoden 1924 Johnson-Reed-lakia, mutta se vastusti myös kiinalaisten maahanmuuton estävää 1882 hyväksyttyä lakia.
Esimerkiksi suurin osa Amerikan katolilaisista vastusti lakia, vaikkakin katolilaisvastaisten ennakkoluulojen takia kirkko oli haluton ottamaan avoimen kriittisen kannan niin kiistanalaiseen asiaan. NCWC:tä ei ollut vielä lain läpimenon aikaan [1882] perustettu, mikä tarkoitti, että kirkolla ei ollut vielä organisaatiota, joka voisi lobata lakia vastaan… Esimerkiksi vuoden 1917 maahanmuuttolaki määräsi lukutaitotestin mahdollisille maahanmuuttajille estäen lukutaidottomien pääsyn maahan… Amerikan katolilaisten enemmistö vastusti jyrkästi lukutaitotestiä perusteena maahanmuuton rajoittamiselle, jotka uskoivat, että lain tarkoitus oli vähentää katolilaisten maahanmuuttoa USA:han. Presidentti Woodrow Wilson kumosi lain veto-oikeudella… [Ensimmäisen maailmansodan] jälkeen maahanmuuton rajoittamisen kannatus oli kaikkien aikojen kovimmalla tasolla. Kongressi vastasi siihen hyväksymällä hätäkiintiölain 1921, joka asetti kiinteät rajat maahanmuuttajien määrälle kustakin yksittäisestä maasta. Laki asetti kiintiöiksi jokaiselle maalle 3 prosenttia siitä määrästä, joka niistä lähtöisin olevia ihmisiä oli maassa vuoden 1910 väestönlaskennan mukaan. Kiinnittämällä kiintiöt vuoden 1910 lukuihin kongressi toivoi pitävänsä pois nämä oletetusti alempiarvoiset rodut, kuten italialaiset, puolalaiset ja slaavit. 1924 Johnson-Reed-laki laajensi kiintiöjärjestelmää vielä syrjivämmäksi.
Tämä laki kiinnitti maahanmuuttajien määräksi 153700 vuodessa, erittäin ankara rajoitus maahanmuutolle; se myös muutti kiintiöt 2 prosenttiin vuoden 1890 väestönlaskennan mukaisista luvuista, jolloin Yhdysvalloissa oli ollut vielä vähemmän etelä- ja itäeurooppalaisia. Uusi laki siten syrji katolisia maahanmuuttajia, joista suurin osa tuli Euroopan ei-toivotuilta alueilta. Tällä sivulla olevat asiakirjat osoittavat katolisen vastustuksen Johnson-Reed-laille ja NCWC:n maahanmuuttoviraston reaktion lain hyväksymiseen.
- The Catholic University of America, American Catholic History Classroom
Tämä vuoden 1924 laki rajoitti tietenkin myös Itä-Euroopan juutalaisten maahanmuuttoa, joten siinä oli yksi luonnollinen motiivi Amerikan juutalaisille vastustaa sitä.
Katolinen kirkko sitten lobbasi erittäin voimakkaasti vuoden 1965 lakia, joka poisti kaikki etnisyyteen perustuvat kiintiöt ja rajoitukset maahanmuutolle:
Kun ehdotetusta laista keskusteltiin, Amerikan katoliset johtajat ilmaisivat sille voimakkaan tuen. Vuoden 1924 Johnson-Reed-lain hyväksymisestä lähtien katolinen kirkko oli säännöllisesti ilmaissut vastustavansa Amerikan maahanmuuttolain syrjiviä puolia huomauttaen, että se pohjautui katolilaisvastaiseen kiihkoiluun kuin myös rotuennakkoluuloihin… Läpi kesän 1965 NCWC haki tukea maahanmuuttolaille ottamalla yhteyttä lehdistöön, ruohonjuuritason kampanjoilla ja koordinoimalla katolisen kirkon hierarkian toimia ympäri Yhdysvaltoja. Heidän ponnistelunsa osoittautuivat lopulta onnistuneiksi.
- The Catholic University of America, American Catholic History Classroom
Lakia ehdotti juutalainen Emanuel Celler, sen esitteli senaatille jesuiittojen kouluttama Philip A. Hart ja sen ajamisessa oli keskeisessä roolissa Ted Kennedy, joka oli katolilainen, kuten kaikki tietävät.
Katolinen kirkko ei kuitenkaan ole jättänyt asiaa siihen, vaan se tukee myös meksikolaisten laitonta maahanmuuttoa:
Katolinen kirkko tukee ja edistää Amerikan rikollista valtaamista Meksikosta käsin työskennellen sekä laillisesti että rikollisesti tuodakseen maahani niin paljon laittomia meksikolaisia maahanmuuttajia kuin mahdollista. Roomalla on tässä mielessä vain yksi päämäärä - paavi ja hänen uskolliset apurinsa pyrkivät käännyttämään Amerikan, joka perustettiin protestanttiseksi ja yhä on sitä, katoliseksi maaksi. Tätä varten USA:n katolisten piispojen konferenssi perusti "Oikeutta maahanmuuttajille" -kampanjan. Kaksikymmentä muuta katolista organisaatiota on yhdistynyt piispojen kanssa massiivisessa koulutus-, media- ja poliittisessa kampanjassa torpatakseen Amerikan laitonta maahanmuuttoa käsitteleviä lakeja. Verkkosivuillaan Oikeutta maahanmuuttajille -kampanja listaa piispojen "kriteerit USA:n maahanmuuttojärjestelmän uudistukselle, mukaan lukien… toimeenpannun rajavalvonnan strategian hylkääminen". Eli selkokielellä tavoitteena on eliminoida Amerikan turvallisuus Meksikon vastaisella rajalla… 22. tammikuuta 2003 USA:n katolisten piispojen konferenssi julkaisi yhdessä Meksikon katolisten piispojen kanssa maahanmuuttoa koskevan pastoraalikirjeen Strangers No Longer: Together on the Journey of Hope. Tässä pitkässä arvovaltaisessa asiakirjassa tuetaan ja rohkaistaan julkeasti lausunto toisensa jälkeen laitonta maahanmuuttoa Meksikosta… Tämä piispojen pastoraalikirje ei todellakaan ole lähellekään ainoa todiste siitä, että katolinen kirkko käyttää lainvastaisesti laittomia meksikolaisia maahanmuuttajia valta-asemansa pönkittämiseksi Amerikassa. Esimerkiksi kardinaali Theodore McCarrick Washingtonista sanoi laittomista tämän lehdessä El Paso Times: ”He… tuovat mukanaan niitä arvoja, joita tämän päivän Yhdysvalloissa niin kovasti tarvitaan… Tämä on ainutlaatuinen hetki katolisen kirkon ja maahanmuuton historiassa.”
- Ralph Ovadal, Romanizing America Through Illegal Immigration, 2006
Yksi suurimmista massamaahanmuuton puolestapuhujista Amerikassa on ollut katolinen Obaman varapresidentti Joseph Biden, jolla on erittäin läheiset suhteet jesuiittoihin: hänellä on kunniatohtorin arvonimi kahdesta jesuiittayliopistosta ja hänen poikansa Hunter Biden on jesuiittojen kouluttama, toiminut jesuiittayliopiston lobbarina ja kuulunut jesuiittojen vapaaehtoisjoukkoihin.
Ja se aalto jatkuu yhä. Se ei tule loppumaan. Eikä meidän pitäisi halutakaan, että se loppuisi. Itse asiassa se on yksi asioista, joista voimme olla kaikkein ylpeimpiä.
Ihmiset kuten minä, jotka ovat valkoihoisia ja joilla on eurooppalaiset sukujuuret - vuonna 2017 meistä tulee ensimmäistä kertaa absoluuttinen vähemmistö Amerikan Yhdysvalloissa.
Absoluuttinen vähemmistö - siitä lähtien alle 50 prosenttia ihmisistä Amerikassa tulee olemaan taustaltaan valkoisia eurooppalaisia. Se ei ole huono asia. Se on meidän voimamme lähde.
- Joseph Biden, USA:n varapresidentti (2009-2017), 2015
Miksiköhän näistä asioista ei puhuta vaihtoehto-oikeiston keskuudessa? Useimpien kohdalla on varmasti kysymys puhtaasti tietämättömyydestä, mutta joukossa on todennäköisesti myös henkilöitä, jotka tietoisesti ohjaavat huomion pelkästään juutalaisiin ja pois Vatikaanista. Esim. Richard Spenceriä epäilty kontrolloiduksi oppositioksi, ja onhan hänestä myös kuva, jossa hän on lämminhenkisesti yhdessä Laura Bushin (paavilainen Bushin perhe) kanssa. Spencer on myös sanonut tv-haastattelussa, että haluaisi ”pystyttää uudelleen Rooman imperiumin”. Vaikka siitä ei voi välttämättä vetää suurempia johtopäätöksiä, niin tällaiset pienet yksityiskohdat ovat merkityksellisiä eikä niitä kannata jättää huomioimatta.
Se täytyy vielä todeta, että vaikka kommunismi yhdistetään sosiaalisen median keskusteluissa yleensä vahvasti juutalaisiin - paljolti ihan aiheesta, olihan Marx sukujuuriltaan juutalainen ja juutalaiset erittäin vahvasti edustettuna Venäjän kommunistisessa vallankumouksessa, kuten merkittävä israelilainen lehtikin kirjoittaa - niin juutalaiset eivät kuitenkaan keksineet kommunismia. Ensimmäinen kommunistinen teos oli nimittäin protestantismia vastaan kiivaasti taistelleen ja katoliseksi pyhimykseksi 1935 julistetun Thomas Moren "Utopia" vuodelta 1515, ja ensimmäisiä kommunistisia valtioita, tai sellaisen esiasteita, olivat Paraguayn jesuiittavaltiot 1600- ja 1700-luvulla. Ja se, että jesuiitat olisivat piilojuutalaisia, mikä on yleinen argumentti vaihtoehtomediassa, on väärää tietoa. Frankfurtin koulukunta, jonka filosofien luoman kriittisen teorian nähdään olevan kulttuurillisen kommunismin eli kulttuurimarxismin alkulähde, koostui toki lähes kokonaan juutalaisista, joten epäilemättä erityisesti ateistisilla juutalaisilla on ollut suuri vaikutus länsimaiseen kulttuuriin viime vuosikymmeninä.
Coudenhove-Kalergi, Paneurooppa-liike, katolinen EU ja Euroopan väestön vaihtaminen
Itävaltalais-japanilainen Richard von Coudenhove-Kalergi oli EU:n esiasteen, Paneurooppa-liikkeen isä. Hän puhui avoimesti sen puolesta, että Euroopan valkoinen väestö pitää sekoittaa muiden rotujen kanssa:
Tulevaisuuden ihminen on sekarotuinen. Tämän päivän rodut ja luokat vähitellen häviävät tilan, ajan ja ennakkoluulojen vuoksi. Tulevaisuuden euraasia-negroidi-rotu, ulkonäöltään samankaltainen kuin muinaiset egyptiläiset, tulee korvaamaan kansan monipuolisuuden yksilöiden moninaisuudella.
- Richard von Coudenhove-Kalergi, Praktischer Idealismus, 1923
Itävalta-Unkarin viimeinen kruununprinssi Otto von Habsburg valittiin Paneurooppa-liikkeen varapuheenjohtajaksi vuonna 1957 ja puheenjohtajaksi 1973 Coudenhove-Kalergin kuoltua. Hän oli Maltan ritari ja paavillisen Gregorius Suuren ritarikunnan ja Sylvesterin ritarikunnan jäsen. Von Habsburg toimi myös europarlamentaarikkona 1979-1999 ja totesi Euroopan yhdentymisestä aikoinaan näin:
[Euroopan] yhteisö elää pitkälti Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan perinnöstä ammentaen, vaikka suurin osa ihmisistä ei tiedä, mihin heidän kulttuuriperimänsä pohjautuu.
- Otto von Habsburg, Maltan ritari ja europarlamentaarikko
Coudenhove-Kalergi oli ensimmäinen Euroopan yhdistymistä edistäneille merkkihenkilöille jaetun Kaarle Suuren palkinnon saaja vuonna 1950. Palkinto on nimetty ensimmäisenä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarina pidetyn Kaarle Suuren mukaan. EU todellakin on monella tapaa uudelleen pystytetty Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, kuten von Habsburg sanoo, Saksa on imperiumin keskusvaltiona ja valta kulissien takana Vatikaanissa.
Jesuiittojen kouluttama Vatikaanin taloudellinen neuvonantaja, Bilderberg-ryhmän ja Trilateraalisen komission johtava jäsen ja YK:n siirtolaisasioden erityisedustaja Peter Sutherland on ollut ehkä suurin kehitysmaalaisten massamaahanmuuton puolestapuhuja viime vuosina ja siten Coudenhove-Kalergin vision edistäjä.
Nuo luvut [n. 240000 laitonta maahantulijaa Eurooppaan vuosittain] ovat naurettavan pieniä verrattuna koko Euroopan 500 miljoonan väestöön. Luvut, joista puhut, ovat kirjaimellisesti pisara meressä. Me selviäisimme siitä helposti. Saksa voisi ottaa paljon enemmän, mutta sillä olisi silti vajausta johtuen ikääntyvästä väestöstä... Hallitusten täytyy näyttää tietä informoimalla siitä positiivisesta asiasta, että maahanmuuttajat ovat hyväksi yhteisölle, taloudellisesti ja kaikessa muussakin mielessä, sen sijaan, että esittävät heidät kaiken aikaa taakkana, sillä eivät he oikeasti ole taakka. He tuovat hyvin pian positiivisen lisän yhteisöön, jossa he asuvat.
- Peter Sutherland, YK:n siirtolaisasioiden erityisedustaja, 06/2015
Hän on myös sanonut, että EU:n pitäisi tehdä kaikkensa heikentääkseen sen jäsenvaltioiden kansallista homogeenisuutta. Tämä halutaan tehdä tietenkin siksi, että maat hukkaisivat kansallisen identiteettinsä ja hyväksyisivät helpommin Euroopan muuttamisen liittovaltioksi. Miljoonien muslimien Eurooppaan tunkeutumisesta aiheutuvaa kaaosta on tarkoitus käyttää tekosyynä Euroopan-laajuiselle keskusjohtoiselle valvontayhteiskunnalle.
Jesuiitoilla on omakin pakolaisjärjestö, joka on kannattanut avoimia rajoja Euroopan pakolaiskriisin yhteydessä. Tässä poimintoja sen uutissivuilta:
Tarvitsemme enemmän eurooppalaista yhteishenkeä. Turvapaikanhakumenettelyjä ja vastaanotto-olosuhteita ei pitäisi jättää pelkästään etulinjassa olevien yksittäisten maiden hoidettavaksi, kuten tällä hetkellä pitkälti on. Euroopassa tarvitaan tehokkaampaa ja oikeudenmukaisempaa turvapaikkasysteemiä. Tarvitaan vieraanvaraisuutta ja hyvää integraatiopolitiikkaa.
- jesuiittojen Euroopan provinsiaalien neuvoston lausunto, 19/10/2015
Nyt ei ole aika eristäytyä, vaan tehdä yhteistyötä solidaarisuudella ja myötätunnolla kanssasisariamme ja -veljiämme kohtaan.
- Britannian jesuiittaprovinsiaali Dermot Preston, kirjeessä David Cameronille, 07/10/2015
Avoimien rajojen puolesta on puhunut tietenkin myös jesuiittapaavi Franciscus, joka palkittiin siitä hyvästä EU-eliitin toimesta Kaarle Suuren palkinnolla.
Mitä merkittävät kansainväliset ja poliittiset vaikuttajat ovat sanoneet Euroopan väestön vaihtamisesta?
Meidän vihreiden täytyy varmistaa, että Saksaan tulee niin paljon maahanmuuttajia kuin mahdollista. Kun he ovat Saksassa, meidän täytyy taistella heidän äänioikeutensa puolesta. Kun me pääsemme siihen, me saamme oman osuutemme äänistä - meidän täytyy muuttaa tämä tasavalta.
- Daniel Cohn-Bendit, saksanjuutalainen Euroopan parlamentin vihreiden puheenjohtaja
Saksa pitää saartaa ulkoapäin ja heterogenisoida sisältäpäin väentulvalla, "laimentaa" niin sanoakseni.
- Joschka Fischer, entinen Saksan ulkoministeri ja varaliittokansleri, Risiko Deutschland, 1995
Näistä saksalaisten jo kauan ennen nykyistä "pakolaiskriisiä" tekemistä lausunnoista tulee väistämättä mieleen amerikanjuutalaisen biologisen antropologin Earnest Hootonin ajatukset. Hän ehdotti toisen maailmansodan ollessa käynnissä, että saksalaiset ja heidän "sotaisuusgeeninsä" hävitettäisiin hitaasti ei-valkoisten miesten massamaahanmuutolla.
Amerikkalaisen imperialismin sotilaallinen käsikassara Wesley Clark halunnee tehdä Euroopasta samanlaisen sekametelisopan kuin USA:sta:
Älkäämme unohtako, mistä ongelma alun perin juontuu. Etnisesti puhtaat valtiot eivät kuulu nyky-Eurooppaan. Se on 1800-luvun idea, ja yritämme siirtyä 2000-luvulle ja me tulemme tekemään sen monikansallisten valtioiden kanssa.
- Wesley Clark, ent. NATO-joukkojen komentaja puhuessaan Serbian pommituksista 1999.
Ranskan presidentti vaatii suoraan ranskalaisia lisääntymään sekarotuisesti:
Mikä on päämäärä? Se tulee herättämään keskustelua. Päämääränä on kohdata rotujen välisen lisääntymisen haaste. Rotujen välisen lisääntymisen haaste, jonka edessä olemme 2000-luvulla. Se ei ole valinta, se on velvollisuus. Se on välttämätöntä. Me emme voi muuta. Vaarana on, että joudumme suurien ongelmien eteen.
Meidän TÄYTYY muuttua; joten me TULEMME muuttumaan. Me KAIKKI muutumme yhtä aikaa. Liike-elämässä, hallinnossa, koulutusalalla, poliittisissa puolueissa. Ja me velvoitamme itsemme saamaan aikaan tuloksia. Jos tämä vapaaehtoisuuteen perustuva toimintatapa ei toimi tasavallalle, niin sitten valtio ottaa käyttöön vielä pakottavammat toimenpiteet.
- Nicolas Sarkozy, 17/12/2008
Suuren luokan globalisti Sutherland, jonka jo yllä mainitsin:
Yhdysvallat, tai Australia ja Uusi-Seelanti, ovat siirtolaisyhteiskuntia ja ottavat siksi paremmin vastaan muuntaustaiset ihmiset kuin me itse, jotka yhä hellimme tunnettamme homogeenisyydestä ja erilaisuuttamme toisista. Ja juuri sen alta pitäisi omasta mielestäni Euroopan unionin kaivaa maata parhaansa mukaan.
- Peter Sutherland, YK:n siirtolaisasioiden erityisedustaja, 21/06/2012
Juutalaisia sukujuuria omaava saksalainen poliitikko Gregor Gysi rinnastaa etniset saksalaiset natseihin:
Hyvät naiset ja herrat, kutsun täten teidät osallistumaan mielensoitukseen ”Parempi elämä ilman natseja”… Ja muuten, joka vuosi syntyperäisiä saksalaisia kuolee enemmän kuin syntyy. Se on hyvin suotuisaa. Se johtuu siitä, että natsit eivät ole kovin hyviä lisääntymään.
- Gregor Gysi, saksalainen Euroopan vasemmistopuolueen puheenjohtaja, 2015
Aasiassa syntynyt ja "rasismin vastustajana" itsensä esittävä Sukant Chandan sanoo asiat ihan suoraan:
Mustien ja aasialaisten pitäisi tulla tänne sadoissa miljoonissa... Me tulemme tänne, me olemme tulleet tänne ja me jatkamme tänne tulemista satojen miljoonien voimalla, kunnes... Euroopasta tulee musta.
- Sukant Chandan, punjabilaissyntyinen brittiläinen poliittinen analyytikko, 2015
Saksalainen naispoliitikko hehkuttaa saksalaisten joutumista vähemmistöksi omassa maassaan:
Meidän yhteiskuntamme tulee muuttumaan. Meidän kaupunkimme tulevat muuttumaan radikaalisti.
Väitän että 20-30 vuoden sisällä maassamme ei enää ole enemmistöjä. Tätä sanovat myös maahanmuuton tutkijat.
Me tulemme elämään kaupungissa, joka saa elinvoimansa monista eri kansallisuuksista. Ja siitä, että meitä on paljon ja elämme ”ylikulttuurisessa” yhteiskunnassa. Tätä meidän tulevaisuutemme tulee olemaan.
Ja haluan tehdä sen hyvin selväksi, erityisesti näille oikeistolaisille: se on hyvä asia!
- Stefanie von Berg, saksalainen poliitikko, 2016
Vatikaanin tarkoituksena yhdistää protestantit ja katolilaiset yhteistä vihollista vastaan?
EU on siis aina ollut Vatikaanin hanke, ja yksi motiiveista, ehkä jopa tärkein syy sille, että muslimien massamaahanmuuttoa on ajettu, saattaa olla se, että Vatikaani yrittää sillä tavalla saada Euroopan protestantit "kaatumaan sen syliin". Eli kyse olisi klassisesta menetelmästä yhdistää kaksi tahoa (katolilaiset ja protestantit) luomalla niille yhteisen vihollisen (islam). Itse asiassa on jo merkkejä siitä, että juuri niin on tapahtumassa Euroopan kansallismielisten ja valkoisten nationalistien keskuudessa. Tätähän ennustivat jo vuosia sitten Eric Jon Phelps ja jotkut muut Vatikaanin ja jesuiittojen tutkijat. Muistattehan että sama tarkoitus on ekumenialla, joka on salakavala keino saattaa protestantit uudelleen paavinvallan alle.
Miksi ”valkoisten kansanmurha”?
Miksi se, mitä Euroopalle (ja muille valkoisen enemmistön maille) on nyt tapahtumassa, on kansanmurha? Koska Suomen rikoslaki sanoo näin:
Joka jonkin kansallisen, rodullisen, etnisen tai uskonnollisen ryhmän taikka niihin rinnastettavan kansanryhmän hävittämiseksi kokonaan tai osittain
1. surmaa ryhmän jäseniä,
2. aiheuttaa ryhmän jäsenille vaikeita ruumiillisia tai henkisiä sairauksia tai vammoja,
3. ryhtyy pakkotoimiin syntyvyyden ehkäisemiseksi ryhmän piirissä,
4. pakolla siirtää lapsia ryhmästä toiseen tai
5. muulla vastaavalla tavalla olennaisesti huonontaa ryhmän elinehtoja,
on tuomittava joukkotuhonnasta vankeuteen vähintään neljäksi vuodeksi tai elinkaudeksi. Yritys on rangaistava.
Kansanmurha ei siis tarkoita vain suoraa joukkotuhontaa, ja se mistä seuraavaksi puhun, täyttää epäsuoran kansanmurhan tunnusmerkit.
On yleisesti hyvin tiedossa, että valkoisten eurooppalaisten syntyvyys yhtä naista kohti on jo pitkään ollut reilusti alle 2,1, joka vaaditaan siihen, että väkiluku pysyy edes samana. Eli valkoisten eurooppalaisten määrä on vähenemässä. Kun Eurooppaan samaan aikaan vyöryy valtavalla vauhdilla ei-valkoisia maahanmuuttajia, on seurauksena se, että valkoisista - Euroopan alkuperäisväestöstä - uhkaa tulla vähemmistö omissa maissaan. Kehitystä nopeuttaa se, että varsinkin muslimit lisääntyvät nopeammin kuin valkoiset eurooppalaiset. Esimerkiksi Ruotsissa kantaväestöstä on tulossa vähemmistö jo vuoteen 2041 mennessä, jos nykyiset demografiset trendit jatkuvat (ulkomaalaistaustaisia nyt noin 30 prosenttia), ja myös Saksan tulevaisuus näyttää pahalta.
Tässä on aivan kiistatta tietyillä tahoilla myös tarkoituksellisuutta, kuten mm. mainitsemani Euroopan väestön vaihtamista koskevat lausunnot osoittavat. YK:lla on myös korvaavan maahanmuuton ohjelma Eurooppaan ja länsimaihin. Tekosyynä YK:lla siihen on väestön ikääntyminen, mutta kuka tahansa näkee helposti, että Eurooppaan tulevat heikosti koulutettujen ja ammattitaidottomien kehitysmaalaisten massat eivät tule millään tavalla auttamaan talouden ylläpitämistä, mikä korvaavan maahanmuuton tarkoitus on olevinaan. YK:n siirtolaispomon Sutherlandin lausunto paljastaakin, mikä sen oikea tarkoitus on: sekoittaa Euroopan maiden etnistä koostumusta.
EU-eliitin haluttomuus laittaa loppu hallitsemattomalle maahanmuutolle - vastoin kansalaisten enemmistön tahtoa - on myös merkki siitä, että kyseessä on tarkoituksellinen operaatio. Laittomien siirtolaisten ralli Libyasta Välimeren yli Italiaan voidaan aivan hyvin estää, jos niin halutaan, ja tulosta alkoikin heti tulla, kun Libyan ja Italian viranomaiset alkoivat puuttua rikollisjärjestöjen ihmissalakuljetukseen, jota hyväntekeväisyysjärjestöt ovat auttaneet ”pelastamalla” näitä ihmiskaupan uhreja lastaamalla niitä omiin laivoihinsa. Iso rooli tässä oli myös lahjoitusten avulla toimivalla vapaaehtoisten ryhmällä Defend Europe, joka on haitannut ja hidastanut noiden kansalaisjärjestöjen rikollista toimintaa seuraamalla niiden laivoja omalla laivallaan C-Star.
Tässä selitetään lyhyesti valkoisten kansanmurha ja demonstroidaan sen eteneminen graafisesti
USA ja NATO aiheuttivat laittomien siirtolaisten invaasion Välimeren yli tuhoamalla Libyan
Vuonna 2008 Italian hallitus ja Gaddafin Libya allekirjoittivat sopimuksen, jossa päätettiin, että maat tekisivät yhteistyötä hallitsemattoman Libyasta Italiaan suuntautuvan maahanmuuton pysäyttämiseksi. Se toimi siihen asti, kunnes Libyan sisällissota alkoi 2011. Se on aivan selvä, että Gaddafia ei olisi syösty vallasta, jos USA ja NATO eivät olisi YK:n hyväksynnällä sekaantuneet Libyan kriisiin, joten niitä voi pitää syyllisinä Välimeren yli tapahtuvan laittomaan maahanmuuton räjähdysmäiseen kasvuun. Ja se, että niin tulisi käymään, tiedettiin varsin hyvin jo etukäteen, olihan Gaddafikin uhannut syksyllä 2010, että Eurooppa muuttuu ”mustaksi”, jos EU ei maksa Libyalle 5 miljardia euroa vuodessa laittomien siirtolaisten pysäyttämisestä.
"Valkoiset ihmiset ansaitsevat tämän, koska kolonialismi ja orjuus"
Kolonialismi oli sitä, että ”pahat valkoiset eurooppalaiset riistivät ja alistivat kaikkia muita rotuja ja loivat rikkautensa ja sivilisaationsa niiden kustannuksella”. Tai niin sanotaan vasemmistolaisessa retoriikassa, kun vedotaan ”valkoisen miehen taakkaan” tai kollektiiviseen syyllisyyteen, jonka takia kaikki länsimaat ovat velkaa kehitysmaille ja vastuussa koko maailman hyvinvoinnista. Mutta tämä on myytti, jossa on korkeintaan ripaus totuutta, jos sitäkään.
Yksi Barack Obaman suosikkikirjailijoista, Frantz Fanon kirjoitti kirjassaan The Wretched of the Earth: ”Euroopan hyvinvointi ja kehitys on luotu neekereiden, arabien, intiaanien ja keltaisen rodun ponnisteluiden ja kuolleiden ruumiiden avulla”. Onko se totta? Mieti näitä näkökohtia:
Ajatus että Eurooppa rakennettiin imperialismin avulla, antaa ymmärtää, että tämä on jotain pysyvää, että imperialismi tuotti aarteen lailla säilytettävän vaurauskätkön. Voiko maan vaurautta hamstrata? Toisen maailmansodan jälkeen Euroopan hyvinvointi putosi neljännekseen sen aiemmasta tasosta. Lontoo, Southampton, Liverpool, Berliini, Hampuri jne. olivat sanoinkuvaamattomia raunioita. 25 vuoden sisällä olisi tuskin huomannut, että se oli tapahtunut, koska maat uudelleen rakennettiin. Maan hyvinvointi on senhetkisen talouden tulos, se ei ole pussillinen kultaa, jonka voi kätkeä. Maiden tämänhetkinen tila on viimeisten 25 vuoden ponnisteluiden ansiota eikä johdu mistään vuosisatoja sitten haalitusta vauraudesta.
Yllättävää on se, että olemassaolevallakin imperiumilla on hyvin vähän vaikutusta maan senhetkiseen vaurauteen. Kun Ranska ja Britannia luopuivat imperiumeistaan 1950- ja 1960-luvulla, sillä oli hyvin vähän vaikutusta, jos yhtään, kummankaan maan BKT:hen asukasta kohden. Imperiumien menetys ei köyhdyttänyt näitä maita. Monilla Euroopan mailla ei ollut imperiumia, mutta niiden vauraus oli samalla tasolla kuin imperialistimaiden… Euroopan hyvinvointi ja kehitys ei ollut imperialismin ansiota eikä Britannian ja Ranskan imperiumien ensisijainen tarkoitus ollut riistää eri etnisiä ryhmiä, tarkoituksena oli kaupankäynti ja puolustus. Fanonin lausunto on marxilaista propagandaa tarkoituksenaan luoda erimielisyyttä ja kahtiajakoa nykyihmisten joukossa nykypäivän poliittisiin tarkoituksiin.
- Political Thoughts
Eivätkä valkoiset ihmiset edes keksineet kolonialismia, sitä olivat harjoittaneet monet muutkin jo ennen kuin eurooppalaiset imperiumit perustettiin. Mutta orjuus oli kuitenkin sitä, että ”pahat valkoiset orjuuttivat mustia, koska olivat hirveitä rasisteja ja halusivat ihan vain siksi alistaa mustia”?
Ei vaan kaikki rodut ovat harjoittaneet orjuutta kautta historian. Tiesittekö että afrikkalaiset hallitsijat ja orjaherrat möivät omia orjiaan ja kaappaamiaan afrikkalaisia amerikkalaisille orjakauppiaille? Tai että monilla Amerikan vapailla mustilla oli itsellään mustia orjia, oli ollut jo ainakin vuodesta 1654 lähtien?
Muslimien harjoittama orjakauppa taas oli paljon pitkäkestoisempaa ja laajempaa kuin valkoisten, ja yleinen arvio on, että muslimeilla oli kaikkiaan noin 20 miljoonaa afrikkalaista orjaa. Muslimit myös kohtelivat afrikkalaisia orjiaan paljon huonommin kuin valkoiset. Koraani ja Hadith eivät edes tuomitse orjuutta, vaan pikemminkin hyväksyvät sen. Muslimeilla oli paljon myös itäeurooppalaisia orjia, erityisesti slaaveja, ja englannin kielessä sana "orja" (slave) onkin johdettu sanasta "slaavi" (slav).
Eli ”valkoisen miehen taakka” ja paskat. Ja mitä ihmeen tekemistä esimerkiksi Suomella edes on kolonialismin ja orjuuden kanssa? Suomihan oli itse vuosisatoja Ruotsin ja sitten hieman yli sata vuotta Venäjän siirtomaa. On siis täysin naurettavaa syyllistää suomalaisia joidenkin kaukaisten maiden köyhyydestä ja ongelmista. On muutenkin ylipäätään väärin syyllistää minkään kansan tai rodun jäseniä siitä, mitä niiden esi-isät ovat joskus vuosisatoja sitten tehneet.
Sekin on virheellistä ajattelua, että EU-maiden kansalaisten pitäisi kantaa vastuuta Lähi-idän kriiseistä ottamalla vastaan massoittain sieltä tulevia pakolaisia. Ensinnäkin se on tehotonta auttamista, kuten jo ylempänä osoitin, ja toiseksi, miksi kansalaisten pitäisi ylipäätään maksaa maidensa johtajien toimista, jotka ovat vastoin kansan enemmistön tahtoa? Saati sitten jonkin toisen maan, sillä USA ja Venäjähän siellä Syyriassa nyt esimerkiksi lähinnä hääräävät. Koko kuvio on tämän Euroopan pakolaiskriisin yhteydessä mennyt niin, että USA:n hallitusta myötäilevä EU-johto ja EU-maiden hallitukset ovat yrittäneet syyllistämällä ja valheellisesti "humanitäärisiin syihin" vedoten sysätä vastuun omista toimistaan EU-kansalaisille.
Etninen nationalismi vs. ei-etninen nationalismi
Etnonationalismi on ”nationalismin muoto, missä kansakunnat määritellään yhteisen perinnön perusteella, mikä yleensä tarkoittaa yhteistä kieltä, yhteistä uskontoa ja yhteistä etnistä perimää”. Liberaalinationalismi taas on ”nimitys ei-ksenofobiselle nationalismille, johon kuuluvat vapaus, suvaitsevaisuus ja yksilön vapaudet”.
Täytyy ensin tarttua tuohon liberaalinationalismin sanakirjamääritelmään, koska se on ilmeisessä etnisen nationalismin vastaisuudessaan asenteellinen, mikä taas luo väärää vastakkainasettelua etnisen ja ei-etnisen nationalismin välille, sillä etnonationalistisessa yhteiskunnassa voi aivan hyvin olla keskeisinä arvoina vapaus ja yksilön vapaudet.
Tämä kysymys yksilönvapaudesta on tullut viime aikoina usein esille, kun monet libertaarit vastustavat valkoista nationalismia vedoten siihen, että se on ”kollektivismia”. Mutta nämä libertaarit ovat idealismissaan sokeita sille tosiasialle, että libertarismi ja individualismi, johon se pohjautuu, ovat käytännössä lähinnä vain valkoisten ihmisten vaalimia ideologioita. Eli jos joskus johonkin syntyy libertaariseen järjestelmään perustuva maa, se tulee varmasti olemaan väestöltään hyvin homogeenisesti valkoinen. Moni libertaarisia arvoja lähtökohtaisesti kannattava, kuten allekirjoittanut ja tämä mainio vloggaaja, on kuitenkin havahtunut tähän ja suhtautuu asiaan pragmaattisesti ja rotujen väliseen kanssakäymiseen liittyvät realiteetit huomioon ottaen.
”Ksenofobinen” on myös jokseenkin asenteellinen määre, koska ei etnonationalismissa ole niinkään kyse siitä, että erityisesti pelätään muukalaisia, vaan siitä, että rakastetaan omaa etnistä perimää, halutaan vaalia sitä ja säilyttää se. Ja tämä on myötäsyntyistä ja pitkälti biologista, kuten yllä mainitsemani oman rodun suosimiseen liittyvät tutkimuksetkin osoittavat. Etnisyys on tietyllä tavalla perheen ja suvun jatke; sama vietti, joka ajaa jatkamaan sukua, ajaa meitä myös ylläpitämään omaa kansaamme ja laajemmassa mittakaavassa myös rotuamme.
Tästä kumpuaa valkoinen nationalismi ja sen tämänhetkinen nousu on pitkälti reaktio ylempänä kuvattuun valkoisten kansanmurhaan johtavaan demograafiseen trendiin kaikkialla länsimaissa. Väitteet että valkoiset nationalistit olisivat ”valkoisen ylivallan kannattajia”, ovat ihan tietoista demonisointia eivätkä perustu millään tavalla todellisuuteen. Eivät valkoiset nationalistit halua hallita muita, vaan vain, että heidät yksinkertaisesti jätetään rauhaan ja ettei heille pakkosyötetä rodullista monimuotoisuutta.
Moni kansallismielinen painottaa sitä, että ei itse ole etnonationalisti ja ettei sillä ole mitään väliä, mistä maahanmuuttaja tulee, kunhan tämä sopeutuu hyvin. Mutta tässä on taustalla taas tietty sokeus sille, että esimerkiksi Suomi on sellainen maa, kuin se on, siksi että suomalaiset ja meidän esi-isämme ovat sen sellaiseksi tehneet. Eli se otetaan pitkälti itsestäänselvyytenä, että Suomi on suomalainen, koska sitä se vielä on johtuen siitä, että se on etnisesti ja rodullisesti vielä hyvin homogeeninen, länsimaista ilmeisesti Islannin ohella homogeenisin.
Sillä on rajansa, kuinka paljon etnistä ja rodullista vähemmistöä voi maassa olla, ja kun se raja ylittyy, maalle ominainen kulttuuri alkaa pikkuhiljaa väistämättä muuttua vähemmän sen perinteisen valtaväestön näköiseksi. On ratkaisevan tärkeää ymmärtää se, että kulttuuri ei synny tyhjästä, vaan se on siihen kuuluvien ihmisten ja niiden esi-isien luomus ja heijastelee näiden henkisiä ominaisuuksia, tai kansanluonnetta. Tai kun joukko eurooppalaisia suuntaa kaukaiselle mantereelle ja perustaa sinne uuden maan, minkälainen siitä tulee? No esimerkiksi sellainen kuin Australiasta, jonka kulttuuri on todella lähellä Länsi-Euroopan maiden kulttuuria. Erot näiden maiden välillä ovat hyvin triviaaleja.
On syytä vielä tähdentää, että ei juuri kukaan valkoinen nationalisti halua tai vaadi 100-prosenttisesti valkoisia maita, vaan sellaisia, joissa valkoiset ovat riittävän suuri enemmistö, jotta ei jouduta kohtaamaan näitä ongelmia ja uhkakuvia, jotka viimeaikaisen valkoisen nationalismin nousun juuri ovat aiheuttaneet. Mikä sitten on riittävä enemmistö? Jotkut sanovat 90%, toiset 95%, ja jos valkoisten paon ilmiöstä voi jotain päätellä, niin ehkä 96-97% on ideaalinen. Siis koska valkoiset alkavat yleensä muuttamaan pois alueilta, joissa erirotuisten määrä kasvaa 3-4 prosenttiin. Japani ja sen maahanmuuttopolitiikka mainitaan usein hyvänä mallikuvana: siellä etniset japanilaiset ovat noin 98 prosentin enemmistö ja muita kuin itäaasialaisia on mitättömän pieni vähemmistö.
